Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säästökassa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1027
Säästöpankkien
tarkastus Sääty
1028
sekä tärkeimmiksi rahalaitoksiksi. Todisteena
l iistä mainittakoon, että maalais-s :ien luku
v:n 18!)ti alussa, jolloin säästöpankkiusetus tuli
voimaan, oli 131 ja niihin talletetut varat
10,151,282 mk., mutta v:n 1014 lopussa olivat
vastaavat luvut 300 s:ia ja 148,201,332 mk.
talletuksia.
S:ien ja vastakirjojen luku, säästöönpanijain
saamiset ja säästöpankkien omat rahastot olivat
31 p. jouluk. allamainittuina vuosina:
Vuosi [-Säästö-1-] {+Säästö- 1+} pankkien luku [-Vastakirjojen-] {+Vastakirjo- jen+} luku SäästilOn- panijain saamiset mk. [-Säästöpankkien-] {+Säästöpank- kien+} omat varat mk. [-Vastakirja-luku-] {+Vastakirja- luku+} 1,000 asukasta kohti
1830 2 *)- 152,753 *)- *)-
1840 2 763,018
1850 11 — 1.954,376 — —
1860 24 — 3,:J96.132 — —
1870 35 15,193 6,381,037 829,395 9
1880 107 36,470 14,445,225 2.208,332 18
1890 138 77,047 41.349,534 4,485,675 32
1895 163 93,247 47,471.017 6,974,181 37
1900 193 141,081 77.616,963 9.560,936 53
1910 375 291,603 228,335.644 22.062.599 93
1911 382 308,938 >50,939,768 24,275.829 98
1912 391 328,906 279,441.844 26,655,412 103
1913 404 348,606 301,520,171 29,031,620 108
1914 415 361.662 315,256,462 31,358,018 111
*) Tietoja puuttuu.
Säästöpankkien varat olivat 31 p. joulukuuta
1914 sijoitetut seuraavalla tavalla:
Kassa ja juokseva tili..................4,164,303 mk
Lainoja:
kaupunkikiinteistöihin................118,488,848 „
maalais- „ ................62,342,709 „
takiusta vastaan...... ... 105,272.416 „
kuntain y. m. vastuulla..............5,870.392 ..
irtainta panttia vastaan..............18.726,999 „
Obligatsioneja........................7.421.288 ..
Muiden pankkilaitosten talletustodistuksia . 15,898.080 ..
Muita arvopapereita..................1,552,153 „
Kiinteistöjä..........................5,342,223 „
Maksamattomia korkoja . . . 0,448.215 ,
Muita varoja .....! 603,193 „
Yhteensä 352,130,839 mk.
Viime vuosina on maamme s:eissa ollut
yleisenä säästökorkoua 5%, ja s:mme ovat
korkopolitiikassaan noudattaneet sitä periaatetta, että
säästökoron tulee olla mahdollisuutta myöten
pysyväisen ja niin korkean kuin täysin
vakavarainen rahojen sijoitus ja omien rahastojen
terve kartuttaminen vain sallii. Lainanotto- ja
lainanantokoron erotus on pidetty enintään
l%:ua, Tällainen korkopolitiikka ou tähän asti
ollut menestyksellä sovellutettavissa, mitä
todistaa sekin, ettei s:ien vv. 1895-1915 ole
lainauksesta johtuneena tappiona tarvinnut poistaa
enempää kuin noin ’/s miljoonaa mk. kaikkiaan.
Vaikka voimassa oleva s.-asetus onkin suuressa
määrin edistänyt s.-laitoksemme kehitystä. 011 yhä
yleisemmin tultu siilien mielipiteeseen, ettei se
enää kaikin puolin vastaa s:ien liikettä eikä
muuttuneiden taloudellisten olosuhteiden
vaatimuksia. Eduskunnan tekemän anomuksen
johdosta asetettiin 1911 komitea harkitsemaan s:ien
laajennetun liiketoiminnan mahdollisuuksia ja
tämä komitea antoi jo seur. v. mietintönsä, jossa
puollettiin s:eille erinäisillä ehdoilla oikeutta
juoksevan tilin sekä kassakreditiivien ja
määräaikaisten lainaili käytäntöön ottamista. Mietin-
töön liitetyssä vastalauseessa esitettiin lisäksi
kuolettislainaiu myöntämistä. Nämä ehdotukset
eivät kuitenkaan ole vielä johtaneet tuloksiin.
./.- VV. Mi.
Säästöpankkien tarkastus valtion puolelta,
jonka tarkastuksen tarkoituksena on vahingoilta
turvata etenkin pikku säästäjiä, jotka eivät ky
kene käyttämiensä rahalaitosten vakavaraisuutta
arvostelemaan, tuli meillä käytäntöön v:ti 1890
alusta. 19 p. kesäk. 1895 annetulla julistuksella
asetettiin maan säästöpankkeja tarkemmin sil
mällä pitämään säästöpankkien t a r k a s
t a j a", jolle seur. lokakuun 8 p. annettiin erityi
nen johtosääntö. V:n 1904 alusta on tarkastajan
apuna ollut apulaistarkastaja jav:sta 1914 alkaen
kaksi apulaista. Tarkastajan, joka lähinnä on
valtiovaraintoimituskunnaii alainen, on pidettävä
silmällä, että säästöpankkeja hoidetaan voimassa
olevan lain ja asetusten sekä säästöpankeille
vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Säästöpankkien
tarkastajan on vuosittain senaatille annettava
kertomus virkatoiminnastaan ja tekemistään
havainnoista sekä laadittava vuotuinen tilastolli
»en yleiskatsaus säästöpankkien tilasta ja
hoidosta. Tällaisia julkaisuja on painosta
ilmesty-nyt vuosittain, ensi kerran v:lta 1896.
J. VV. M-i.
Säästöpankkiylidistys perustettiin säästö
pankkien edustajain yleisessä kokouksessa Hei
singissä 21 p. kesäk. 1906. Suomen
säästöpankki-yhdistyksellä, joka toimii senaatin 6 p:nä syysk
1905 vahvistamain sääntöjen mukaan, ja johon
kukin maassa toimiva säästöpankki on oikeutettu
liittymään, on tarkoituksena edistää maan
säästöpankkien kehitystä ja yhteistoimintaa sekä
samalla toimia säästäväisyyden hyväksi ja
säästöpankkiaatteen levittämiseksi. Yhdistyksen
asioita hoitaa 6-miehinen valtuuskunta, joka
kokoontuu vähintään 2:sti v:ssa. Yhdistys
kokoontuu yleisiin kokouksiin joka kolmas vuosi.
Suomen säästöpänkkiyhdistyksellä, johon v:n 1915
lopussa kuului 250 säästöpankkia, niiden joukossa
useimmat suuremmat säästöpankit, on ollut suuri
vaikutus säästöpankkilaitoksemme kehitykseen.
Sen toimesta on saatu aikaan Säästöpankkien
keskus-osakepankki (ks. Pankki), julkaistu
aikakauslehtiä ..Säästöpankki" ja „Sparbanken"
sekä muuta säästöpankkikirj alli suutta (esim.
..Opas säästöpankkien hoidossa"), toimeenpantu
vuosittain oppikursseja säästöpankkiiniehill • j.
n. e. Yhdistyksellä on Helsingissä oma
lainopillinen asiamies, joka on velvollinen avustamaan
säästöpankkeja oikeudenkäynneissä y. m., sekä
niinikään Helsingissä välitystoimisto
säästöpankkien konttorivälineiden hankintaa varten.
./. IV. ,l/-t.
Sääsälikösanoma ks. Sääkartta ja Sää
n-ennustus.
Säätiö = s ä ä d e (ks. t.).
Sääty. Tätä nimitystä on käytetty ja
käytetään vieläkin merkitsemään sekä yksityisen hen
kilön ulkonaisista elämä noloista, syntyperästä,
ansiotoimesta y. m. sellaisesta seikasta riippuvaa
yhteiskunnallista asemaa että myöskin yhteisesti
kaikkia samassa yhteiskunnallisessa asemassa
olevia henkilöitä: puhutaan esim. oppineesta
säädystä. virkamiessäädystä, kauppiassäädystä j. n. e.
Erityisesti s. sanaa käytetään noista neljästä
keskiajalla yhteiskunnallisen työnjaon pohjalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
