Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tahko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I0G5
Tahko
1006
Tahaa, ITuahine (kaksiosainen; Huah-nui,
Iluah-iti) ja Borabora (liolabola), kaikkiaan 471 km5;
jälkimäisiä on .">, suurimmat Tahiti (jonka mukaan
koko ryhmää on ruvettu nimittämään; 1,042
km-). Moorea (Eimeo; 132 km5) ja Tubuai-manu
iTapamanu). kaikkiaan 1,179 km5. Lännessä
olevia mataloita atollisaaria (Mopilia 1. Lord Howe,
Ura, Ururutu I. Bellingsliausen, Motu-iti) sekä
muuatta pientä Tetiaroa nimistä saarta Tahiti’n
pohjoispuolella lukuunottamatta kaikki saaret
ovat korkeita (Tahiti 2,240 m, Moorea 1,210,
Kaiatea 1.030 m yi. merenp.), jyrkkävuorisia,
synnyltään tuliperäisiä, vaikka toimivia
tulivuoria ei enää ole (muutamia kraatereita).
Verraten lahtirikkaita rannikkoja (kapea rantatasanko)
reunustavat koralliriutat (yleensä rantariuttoina).
Kapeissa. kuilumaisissa laaksoissa vuolaina,
koskirikkaina virtaavia jokia on paljon. Ilmasto
terveellinen, sangen suopea ja tasainen (Papeetessa
v:n keskilämpö +24,j°C, maalisk:n -f25,8°C.
heinäk:n -J-23.I°C). suurimman osan v:tta
puhaltavan kaakkoispasaatin vilvoittama. Sataa
runsaasti (Papeetessa v:n sademäärä 1,236 mm)
kaikkina vuodenaikoina, vaikka talvi,
touko-lokakuu, onkin verraten kuiva (vain 300 mm).
Hirmumyrskyt ovat verraten harvinaisia (tuhoisa
tam-mik. 1903). Kasvillisuus sangen rehevä,
lukuunottamatta atollisaaria. Aas. muodot tunkevat
silminnähtävästi kotimaisia lajeja rannikoilta
sisämaahan. Kotimaiset villit nisäkkäät ovat
rotat, hiiret ja lepakot; eurooppalaisten tullessa
asukkailla oli kotieläiminä sika ja koira.
Lintumaailma köyhä Länsi-Polyneesiaan, mutta
verraten rikas muihin Itä-Polyneesian saaristoihin
verrattuna. — Alkuasukkaat, tahitilaiset, ovat,
ellei oteta lukuun verraten tuntuvaa
eurooppalaista sekoitusta, puhtaita polyneesialaisia,
rakenteeltaan kookkaita (euroopp. tautien ja
väki-luomien aiheuttamasta degeneratsionista
huolimatta tavataan vielä paljo 180 em:n mittaisia),
erinomaisen sopusuhtaisia, jopa maailman
sopu-suhtaisimpia. Ihon väri vaihtelee vaaleasta
olii-v in väristä tummanruskeaan. Kihara tukka ja
silmät mustat. Nenä leveä (ennenvanhaan
keinotekoisesti puristettu litteäksi), suu suuri, mutta
huulet verraten ohuet. Luonteeltaan he ovat
huolettomia, iloisia, niutta voivat osoittaa myös
kavaluutta ]a julmuutta. Euroopp. käsitteiden mukai
nen sukupuolisiveellisyys on tahitilaisille
tuntematon. ihmissyöntiä ei harjoitettu
eurooppalaisten tullessa, mutta mahdollisesti aikaisemmin.
Lasten surmaaminen sitävastoin oli yleistä. Tämä
tapa sekä alituiset, veriset sodat vähensivät
tuntuvasti väestöä. Saariston puoleksi
eurooppalaistuttua nämä loppuivat, mutta muut seikat
(taudit. väkijuomat y. m.) ovat senkin jälkeen
estäneet asukasmäärää kasvamasta, jopa tuntuvasti
sitä vähentäneetkin (liioiteltu on kuitenkin tieto
200,000 as:sta saariston löydön aikanai. Uskon
noitaan tahitilaiset ovat kaikki kristittyjä,
suurimmaksi osaksi protestantteja. Ennen uhreilla,
myöskin ihmisuhreilla, oli tärkeä sija heidän
uskonnossaan. Heillä oli myöskin laajoja
temppeleitä. Yhteiskunnallisesti tahitilaiset
jakautuivat heimojen päämiehiin, maanomistajiin (olivat
myös kanoottien rakentajia, aseseppiä j. n. e.)
sekä näiden alapuolella oleviin kalastajiin,
käsityöläisiin ja orjiin. Kuninkaan valta oli
perinnöllinen; sitä rajoitti tuntuvasti heimojen pää-
miesten valta. — Ulkonaisesti, puvuiltaan y. m.
tahitilaiset ovat suuressa määrässä
eurooppalaistuneet. Asunnot rakennetaan vielä enimmäkseen
vanhaan tapaan; ne ovat. soikeita, 15-18 m
pitkiä, 6 m leveitä, seinät tehty parin cm:n päähän
toisistaan maahan isketyistä bambuseipäistä,
katto sitävastoin hyvin tiivis, lattiana maa.
Huonekaluja oli ennen vain nimeksi. Kaikki
keittäminen suoritettiin maakuopissa, saviastiat olivat
aivan tuntemattomat. Asutus on keskittynyt
rantatasangolle; melkein asumattomat sisäosat
ovat hyvin vähän tunnettuja. Pääelinkeinona
maanviljelys; sangen hedelmällinen maa tuottaa
tarroa, bataatteja. maissia, sokeriruokoa,
etelän-hedelmiä, kopraa, vaniljaa y. m. Kalastus on
myös hyvin tärkeä. Karjanhoito niinikään
mainittava (sikoja, nautakarjaa, vuohia y. m.).
Maasta viedään kopraa, vaniljaa, appelsiineja,
helmiäistä, kookospähkinöitä; tuodaan kankaita,
jauhoja, metalliteoksia. Kauppaa käydään
enimmäkseen Englannin ja sen siirtomaiden kanssa.
Pääsatama Papeete, josta yhteys
Uuden-Seelannin kanssa verraten vilkas. — Hallinnollisesti T.
kuuluu Ranskan O s e a a n i a a n
(Iitablisse-ments frantais de VOcéanie; käsittää paitsi T:oa
Marquesas-saariston, Paumotu-saariston, Manga
reva- 1. Oainbier-saaret sekä Tubuai-saaret,
kaikkiaan 4,390 km2, 31,477 as. 1911, joista 26,219
alkuasukasta; siirtomaan tulo- ja menoarvio
v:lle 1912 päättyi 1,7 milj. mk:aan, tuonti 19.13
oli arvoltaaan 9 milj., vienti 11,5 milj. mk.,
laivaliikenne 1912 0.» milj. rek.-ton.,
postiasemia 1913 29). Sitä hoitava kuvernööri asuu
Tahiti’lla. Papeetessa; hänellä on rinnallaan
yksityisneuvosto sekä hallintoneuvosto. —
Historia. T:n löysi Quiros 1606, sittemmin sitä
tutkivat Roggeveen (1722), Wallis (1767),
Bongailleille (1768) ja varsinkin Cook (1768-78), joka
saaristolle antoi nimeksi Society islands Lontoon
kunink. seuran mukaan. Saaristolaiset
vastaanottivat eurooppalaiset ystävällisesti,
lähetyssaarnaajat (protestantteja) saapuivat 1797 ja koko
saariston hallitsijaksi kohonnut Pomare II
kääntyi 1812 kristinuskoon. Kun hallitsija,
kuningatar Pomare IV, 1836 karkoitti TahitHle tulleet
ransk. jesuiitat, lähetti Ranska sinne sotalaivan
vaatimaan hyvitystä. Lopputuloksena oli
saaris-I ton julistaminen Ranskan suojeluksen alaiseksi
1838. V. 1880 Pomare V luopui kruunusta
Ranskan hyväksi ja sam. v. Tahiti’sta ja Eimeosta
tehtiin ransk. siirtokunta, joihin 1887 liitettiin
myöskin „tuulen suojassa" olevat saaret. V. 1903
kaikki Itä-Polyneesiassa olevat ransk. alueet lii
tettiin hallinnollisesti yhteen Ranskan
Oseaa-niaksi. [Agostiui, ,,Ta
liiti" (1906); Seurat,
„Tahiti et les
établisse-ments frangais de
l’Oeéa-nie" (1906); Hort,
^Tahiti, the garden of the
Pacific" (1891); Mon
clioisy, „La nouvelle
Cythère" (1888). J
E. E. K.
Tahko, kone jonka
vesikaukalolla varustet
tuun telineeseen joko
käsikammella,
polki-mella tai konevoimalla Sahanterlltahko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
