Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tahtomaa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10G9
si>n esine kuitenkin yhä edelleen kuvastuu mieltä
viehättävänä, syntyy toivomus. Kun
kokemuksen rikastuessa ja tietoisuuden kehittyessä
yksilöllä ou mielikuvin eri päämääristä ja eri
keinoista niiden saavuttamiseksi, kohoaa t.
valitsevaksi t:ksi, jossa yksilö tietoisesti
harkitsee eri mahdollisuuksia ja tämän
härkin-n a n pohjalla tekee päätöksensä. Päätös,
tämän sanan korostetussa merkityksessä, voidaan
erottaa aikeesta 1. aikomuksesta, joka
sanan ahtaammassa merkityksessä edellyttää tila
päisempää, passiivisempaa, vähemmän yksilön
olennaisiin tarkoitusperiin kohdistuvaa
harkintaa kuin varsinainen päätös. Joskin päätöksen
ja aikomuksen välinen erotus on vain
suhteellinen 1. asteellinen, on sillä kuiteukin käytännössä
tärkeä merkitys, erittäinkin kun rikokselle
rangaistusta määrättäessä arvioidaan sen
tahallisuutta ja tekijän tietoisuuden selvyyttä.
Joi-ilenkin sielutieteilijäin mielestä on t:n käsite
ymmärrettävä niin ahtaasti, että vain
päämäärästään ja sen saavuttamisen mahdollisuudesta
tietoista t:oa on sanottava t:ksi sanan
varsinaisessa merkityksessä. Sielutieteen kannalta
valitsevaa t:oa ja päätöstä sanotaan vapaaksi,
milloin yksilöllä on se selvä tietoisuus ja tunne,
ettei mikään ulkonainen tai sisäinen pakko
hänen valintaansa sido, vaan että hän tekee pää
töksensä oman käsityksensä ja koko
persoonallisuutensa mukaisesti. Mutta metnfyysillisenä
kysymyksenä esiintyy se n. s. tahdon
vapautta koskeva kysymys, riippuuko ratkaisu
joka tapauksessa täydellisesti edelläkäyvien
vaikuttimien suunnasta ja voimasta vai voiko t.
suuntautua päämäärään edelläkäyvästä
vaikuttimien syv-yhteydestä riippumatta. Tämän
meta-iyysillisen vapauden myöntää i n d e t e r m i
n i s m i. mutta determinismi sen kieltää.
Vastuun käsite merkitsee determinismin mukaan
sitä, että yksilö myöntää ratkaisun ja sitä
seuraavan teon lähteneen hänestä itsestään, s. o.
niistä omituisista tekijöistä, jotka
välttämättö-mästi muodostuvat hänen omista
taipumuksistaan, hänen määrätystä mielentilastaan sekä
kaikista valintatilanteeseen kuuluvista ja häneen
vaikuttavista seikoista, mutta indeterminismin
mukaan vastuun ominaisimpaan merkitykseen
kuuluu se yksilön tietoisuus, että hän omasta
täydestä aloitteestaan voi todellisuuteen lisätä
jotakin hyvää tai pahaa. Valintavapautta
sanotaan myöskin muodolliseksi vapaudeksi,
koska se tarkoittaa valitsemista kahden eri
tahto-mismahdollisuuden välillä; se erotetaan
siveellisestä vapaudesta, joka on sisällyksensä
puolesta määrätynsuuntainen. Siveellinen vapaus
yksilöllä on silloin, kun hän on vapaa
ala-arvoisten vaikuttimien vallasta ja on muodostanut
itselleen arvokkaita periaatteita noudattavan
luonteen. Siveellinen luonne, s. o.
tahdonsuunta, joka on lujasti ja
johdonmukaisesti vakaantunut noudattamaan velvollisuuden
vaatimusta, on t:n korkein muoto. Z. C.
Tahtomaa 1. tahto 1. tahdoin, tarha,
aitaus, peltotilkku. Sana on
germaanilaisperäi-nen (vrt. mrtiots. tækt). Y. W.
Tai 1. thai, indokiinalaisiin kuuluva
kansakunta, asustaa suurimmassa osassa Taka-Intiaa
sekä hajallansa siellä täällä Etelä-Kiinassa ja
Assamissa. Jaetaan tav. siamilaisiin (vrt. Siam),
1070
san- (ks. San) ja lao-kansoihin (ks. La o).
Usein t.. san ja Iao nimiä käytetään toistensa
asemesta tai rinnan.
Taiat. Maagillisiin käsityksiin (ks.
Tai-k u u s) liittyvää toimintaa, jolla ihminen uskoo
voivansa pakottaa Juontoa palvelemaan
itseään, sanotaan taiaksi. Se edellyttää luonnon
lakeihin perehtymätöntä kantaa perustuen
yksinkertaisiin, ihmisen aivoissa tapahtuviin joko
„kos-ketuksen" tai ..yhtäläisyyden" assosiatsioneihin
(ks. t.). Taika voi olla joko yksinkertainen,
yhden assosiatsionin aiheuttama, tai
moninkertainen, useaan assosiatsioniin perustuva. T:n
tekemisellä on useita eri päämääriä, sekä hyviä
että pahoja. Edellisen ryhmän muodostavat
edistävät ja suojelevat t,
Edistämis-t:ja ovat esim. ne, jotka liittyvät elinkeinojen
yhteyteen, kuten metsästystä, kalastusta,
karjanhoitoa ja maanviljelystä edistävät t. Tähän
ryhmään kuuluvat myös sellaiset kuin lemmen
nostanta-t. Suojelevia ovat ne, joiden
tarkoituksena on varjella ihmistä ja hänen talouttaan
tautien. kateen, silmäysten, rienan y. m. tuottamilta
tuhoilta. Pahaa aikaansaavia t:oja käytetään
m. m. vihamiehen, hänen perheensä ja
omaisuutensa turmelemiseksi. Taiau voi toimittaa joko
yksilö (ks. T a i k u r i) tai ihmisryhmä. [M.
Varonen, ,.Suomen kansan muinaisia taikoja"
(I „Metsästystaikoja", 1891; II ..Kalastustaikoja",
1892; A. v! Rantasalo, III ,,Maanviljelystaikoja",
1912).\ V. Hbg.
Taide on se ihmisen toiminta, jolla hän
aisteilla havaittavien keinojen — muotojen,
viivojen, värien, sävelten, sanojen tai liikkeiden —
avulla koettaa herättää toisissa ihmisissä saman
tunnevaikutuksen, jonka joku sisäinen tai
ulkonainen havainto on hänessä itsessään
synnyttänyt. Tämän toiminnan tulos, t.-teos, on siis sen
luojan, taiteilijan, tunne-elämän aisteilla havait
tava ilmaus. Mutta t.-teoksen luominen
edellyttää taiteilijassa paitsi voimakasta tunnetta
myöskin kykyä, taitoa ulkonaisten t.-keinojen
hallitsemisessa. Senvuoksi on jo vanhastaan
estetiikassa puhuttu t.-teoksen sisällyksestä ja
sen muodosta. Toisin ajoin on annettu
etusija toiselle, toisin ajoin toiselle, ja varsinkin
19:nnen vuosis. esteetikot jakautuivat tämän
kysymyksen pohjalla kahteen vastakkaiseen
leiriin : sisälly sestetiikan kannattajiin,
joiden etevimpiä edustajia olivat Schelling ja
Hegel, ja joiden mukaan t.-teoksen sisällys on
esteettisen nautinnon varsinainen esine, ja
muotoestetiikan puolustajiin, joiden
johtajia olivat Herbart ja Zimmermann ja joiden
käsityksen mukaan taas t.-teoksen esteettinen
vaikutus etupäässä perustuu sen muodollisiin
elementteihin. Myöhempi estetiikka on koettanut
sovittaa tätä vastakohtaisuutta; sen käsityksen
mukaan ovat sekä esteettisen objektin,
t,-teok-sen henkiseen sisällykseen että myöskin sen
muotoon liittyvät tunteet meidän taiteellisen
nautintomme ylitä tärkeitä tekijöitä. Vasta
taiteellinen muoto tekee aatteellisen sisällyksen
esteettisesti vaikuttavaksi ja tämä taas puolestaan
takaa t.-teokselle yleisinhimillisen arvon ja
kantavuuden.
Eri suuntiin kulkevat t.:n tutkijoiden
mielipiteet myöskin siinä suhteessa, onko t:ta
pidettävä etusijassa yksityisen vaiko yhteishengen
Tahtomaa—Taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
