Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taidepainopaperi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1079
Taideteollisuus
1080
lettu taide, hyötytaiile, työtaide, valmistaa
tuotteensa käsityönä tai koneellisesti, joko ilman
edellä-käyvää suunnitelmaa eli mallia tai sellaista työnsä
pohjana käyttäen. Rakennustaiteen täydennyksenä
ollen t. käsittää sisustusalan kokonaisuudessaan:
ihmisen aseet, jokapäiväiset tarvekalut ja astiat,
huonekalut, seinäin, lattiain ja kattojen
korista-misen ja verhoamisen, vaatteet y. m. kutomatyöt,
koristeet, painotuotteiden ulkoasun, lippaat,
maljakot, valaistusesineet, lämmityslaitteet,
taide-takeet, yleensä kaikki esineet, mikäli näiden
muotoilussa varsinaisen käytännön määräämän
perusmuodon rinnalla myöskin valmisteiden
kauneusarvo on huomioon otettu. Tyyli ja muut
taiteelliset vaatimukset saattavat perusmuotoa
jonkinverran muuntaa, ei kumminkaan polkea. Epä
mukava tuoli tai kannu, josta nestettä ei voi
kaataa sen valumatta pitkin laitoja, ovat huonoja
työtaiteen tuotteita, olivatpa muuten miten
taiteellisia tahansa. Asiallinen perusmuoto
yhtäältä, käytännöllisen tarkoitusperän kätkevä,
vapaata taidetta lähentelevä
koristeellisiin s toisaalta, muodostavat ne navat, joiden
välillä t. aina on liikkunut. Taiteellinen
yksilöllisyys ja vallitseva ajan maku määräävät tai
teellisen laadun, esineen muodon ja värin; nämä
puolestaan ovat siihen määrin riippuvaisia
työtavasta ja aineesta sekä siitä, miten tämä
kestävyyteensä ja helpoimpaan valmistustapaansa
nähden on käsiteltävä, että t:n tuotteita
arvosteltaessa enemmän katsotaan asialliseen, aineesta
kauneutta luovaan tekniikkaan kuin taiteellisesti
kauniiseen muotoon itsessään. Kaikkina aikoina
näkee kumminkin taidemuotoja siirretyn aineesta
toiseen joko näitä uuden aineen mukaan
vaistomaisesti yksityisosissaan uudestaan tyylitellen
tai sellaisinaan, jos kalliimmasta aineesta, usein
taiteellista yhtenäisyyttä rikkomalla, on siirrytty
halvempiin tai helpommin työskenneltyihin. —
Erikoinen asemansa t:n rajoissa ja ylempäin
luokkain t :n rinnakkaisvirtauksena on
kansantaiteella, jonka naiivi, välitön tuoreus ja
runsaus on kaikkialla Euroopan maissa
viimeaikoina kääntänyt tutkijain ja taiteilijain
huomion puoleensa.
T:ssa ihmisen luontainen taidevaisto saa
var-haisimman ilmaisumuotonsa ja jo
esihistoriallisen ajan sekä luonnonkansani savi-, metalli- ja
kutomatöissä useinkin ilmenee kehittynyttä
makua ja tekniikkaa, mutta antiikin
kulttuuri-kansoilla vasta t. monella alalla saavuttaa
sellaisia tuloksia, että niitä voi nykyaikaisiinkin
verrata. Hienojen liina- ja taiteellisten
kankaiden kudontaa, lasihelmien valmistusta Egypti
harjoitti suurteollisuutena vientiä varten, sama
ten Mesopotamian tasangon ja Iraanin
paimen-tolaiskansain lampaanhoito jo varhain kehitti
näillä mailla verho- ja mattoteollisuuden, jonka
tuotteet myöhemminkin korkeassa arvossa pysyen
löysivät tiensä läpi aikain Euroopankin
markkinoille. Keisari Neron kerrotaan babylonilaisesta
kuvakudoksesta maksaneen S40.000 mk:aan
nousevan hinnan, renesanssimestarien tauluissa
kuo-sikkailla itämaalaisilla matoilla on tärkeä sija,
ja suom. 1700-luvun ryijyissä (ks. t.) niinikään
näemme itämaisen vaikutuksen jälkiä. Ja
muutenkin itä kaikilla t:n aloilla on ollut lännen
oppi-isä. Idästäpäin eriaikoina tulleet
voimakkaat vaikutukset ovat tuoneet lännen t:een uusia
voimia ja tuoretta elämää, ja monet nykyajan
käytännössä olevat teknilliset ammatti- ja oppi
sanat ovat itämaista alkuperää. Värikomeiden.
kuosikkaiden persialaisten ja Vähän-Aasian soi
mintamattojen ohella merkityksellisiä tuotteita
ovat intialaiset tinatut vaskiastiat ja ennen kaik
kea itä-aasialainen keramiikka. V :sta 1044 alkaa
kiinalaisen posliinitavarau tukkutuonti Euroop
paan, ja uudella ajalla renesanssi- ja
barokki-mieltymykset saavat japanilaisen taiteen vaikn
tuksesta kovan iskun. Ensimäisen euroopp.
kult-tuurikansan, kreikkalaisten, taiteessa itämaalai
suus läheisen Aasian kosketuksesta esiintyy sekä
alku- että loppuaikoina, arkaisen ajan kirjavassa
muotorikkaudessa sekä, kuten myöhemmin
aleksandrialaisellakin ajalla, rikkaan ja kalliin ai
neen, ylellisen värikomeuden maunantajana.
Antiikin kodista ja kreik.-roomal. t:n korkeasta
kannasta pieni Pompeji iloisine juhlapukuisille
seinämaalauksilleen, pronssi- ja marmoriesinei
neen, lattiamosaiikkeineen, koruvaaseineen luo
viehättävän, kootun, havainnollisen kuvan, josta
vain, ollakseen vieläkin täydellisempi, kreik. t:n
huomattavimmat säilyneet tuotteet, aikanaan
vientitavarana ympäri Välimeren levinneet
maalatut vaasit sekä melkeinpä jäljettömiin
hävinneet puiset huonekalut puuttuvat. — Kaikkina
aikoina t. on ollut taiteellisen keskitason
herkimpiä määrääjiä. Vanhalla ja keskiajalla se on
sisartaiteidensa veroinen; etevät kreik.
vaasi-maalaajat, goottilaisella ajalla kultasepät
taiteellisen itsetietoisina leimasivat tuotteensa
nimellään tai puumerkillään. Rooman myöhemmän
keisarivallan t. jo merkitsee antiikin taiteellisen
muotoaistin ja tekotapain asteittaista alenemista,
mutta sen dekoratiiviset periaatteet jatkuvat pe
rintönä Bysantionissa, jonka itämaisen loistava
hovielämä oli omiaan vasituisesti kehittämään
sellaisia t:ii puolia ja työtapoja, kuten
kultapoh-jaista mosaiikkia, emaljia y. m., joissa pinnan ja
aineen loisto ja kalleus korvasivat muotoilun
kankeuden. Bysanttilaisen t:n tuotteet: silkki ja
persialais-sassanidilaiset loistokankaat
fantastil-iisine eläinkuoseineen, kultaompeluineen levisi
vät keskiajan alussa yli koko muun Euroopan,
jäljitettyinä ja kansallisiin aiheisiin sulautuen
täällä aiheuttaen omintakeisen romaanilaisen
tyylikehityksen. ,
Keskiajalla taide yleensä, t. erittäinkin
suhtautuu läheisesti kirkkoon, luostarit olivat
t:n tyyssijoja, ja näissä kaikki kirkolliset esineet,
eiboriumit, monstranssit, reliquiarinmit, kalkit,
antependiumit, messupaidat y. m. valmistettiin,
aluksi ilmeisesti suhteellisen korkealle
kehittyneen bysanttilaisen t:n merkeissä. Varsin
valaisevan kuvan taiteen kehitysasteesta ja luostarien
työpajain harjoittamista t:n haaroista antaa
munkki Theophilus Presbyterin n. v:n 1100
vaiheilla kirjoittama ..Seliedula diversarum artium".
Keskiaikaa vallitsevat romaaninen ja
goottilainen tyyli kansallisine vivahduksineen ja
ajan huomattavimpina tuotteina mainittakoon
esp.-maurilainen majolika, emaljityöt (esim.
Köln, Limoges), lasimaalaukset, metalli valutyöt
(vaski- ja messinkitvöt), kirkolliset esineet
kullasta ja hopeasta, taidetakeet ja
puunleikkauk-set; munkkien kopioimistyöt ja
miniatyyrimaalaus (Irlanti) ovat nekin tärkeäarvoisia.
Goottilaisella tyylikaudella arkkitektoninen muotoilu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
