Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takakaukaasia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1109
Takakaukaasia—Takanen
1110
Uerirud ja Kaspiàn-mereen laskeva rajajoki Per
siaa vastaan Atrek, ainoa T:n virroista, joka ei
kuivu aroon tai erämaahan) tuovat riittävästi vettä
kastelukanaviin. Ilmasto on jyrkästi
mantereinen, kesät kuumat (jopa -f- 44° C varjossa),
talvet tosin lyhyet, mutta sangen kylmät (—26° Cl.
joten v:n keskilämpö on vain 15,s° C. Sataa
vähän, 84-195 mm v:ssa, enimmäkseen syksyin ja
keväisin. Kesä on melkein sateeton, talvi
lumeton, joten karja saa vuoden umpeonsa kulkea
arolla; satunnaisina lumirikkaina talvina sitä
kuolee nälkään laumoittain (esim. lumitalvena
1890-91 Krasnovodskin piirikunnassa sai
surinansa 40% lampaista). Kasvillisuutta edustavat
suola- ja aroyrtit ja pensaat (Salsola, Tlaloxylon,
Tamarix, Aristida pungens y. m.),
lukuunottamatta yllämain. T:n eteläosaa, jonka keitaat ja
metsikköjä kasvavat vuorten rinteet ovat jyrkkänä
vastakohtana autiolle, vain keväällä vihannoivalle
arolle. Aron eläimistö monilajinen. —
Asukkaista viime väenlaskun aikana 85.8%
turkkilais-tataarilaisia (turkmeeneja. joista tärkeimmät
tekketurkmeenit. Karakumissa ja keitaissa
etelässä. kirgiisejä Usturtilla). 8.j% venäläisiä sekä
vähän persialaisia ja armeenialaisia.
Uskontunnustukseltaan 88.i % oli muhamettilaisia, 9.o %
kreik.-katolisia. Lukutaitoisia vain 7,2%
(Venii-län Keski-Aasiassa keskimäärin 5,s%).
Uutisasu-tukselle sopimattomana T:n osaksi ei ole tullut
mitään siitä siirtolaisvirrasta, joka on
aloittanut Venäjän aasialaisten alueiden
kansoittami-sen (1909-14 T:aan saapui kaikkiaan vain 50 uu
tisasukasta). Viimeisen väenlaskun aikana
maataloutta harjoitti 79,2%, teollisuutta ja
vuori-työtä 4.»%, kauppaa ja liikennettä 6.8%.
Maan-\iljelvksen käytettävissä oleva alue rajoittuu
niihin T:n eteläisimpiin osiin, joissa kastelu on
mahdollinen : tärkeimmät tuotteet ovat vehnä (82,200
ton. 1914), puuvilla (78,900 ton.; viranomaisten
ponnistuksista sen viljely on viime aikoina
pääs-syt vauhtiin, joten T:n puuvillantuotannossa 1914
voitti vain Fergana), eräs sorghum-laji
(Sor-ghum cernuum), vihannekset, hedelmät, viini y. m.
Paljoa tärkeämpi maanviljelystä 011 karjanhoito.
Arvokkaimmat ovat lammaslaumat; 1914 T:ssa
’•li 1,511.800 lammasta (ja vuohta), enemmän
asukasta kohden kuin missään muualla Venäjän
valtakunnassa, satakuntatuhatta kamelia. 68,000
hevosta. 63.200 nautaa, 1.100 sikaa. Kalastusta
harjoitetaan jonkun verran. T:n monenlaisista
inineraalirikkauksysta käytetään naftaa (13,400
ton. 1907), otsokeriittia, siiolaa (16,000 ton.).
Tehdasteollisuus on mitätön, rajoittuen etupäässä
puuvillanpuhdistamoihin. Käsiteollisuuden
tuotteista sen sijaan ansaitsevat mainitsemista
kaikenlaiset kankaat (etenkin villa-, mutta myös
-ilkki- ja puuvillakankaat), matot (viedään
melkoiset määrät Euroopan Venäjälle ja
Länsi-Eu-rooppaankin) ja koruompelutyöt. T:n taloudelli
sen elämän viimeaikaiseen edistykseen on
etupäässä vaikuttaviinpana tekijänä T:n 1.
Keski-Aasian rautatie (alkaa Krasnovodskista
Kaspianmeren rannalla, kulkee pitkin Kopetdaghin
poh-joisjuurta. Tedzenin ja Mervin keitaiden poikki
Karakumin halki Bukharaan sekä Samarkandiin,
valmistettu 1880-88. sittemmin jatkettu itään
päin ja yhdistetty Orenburgin kautta Euroopan
Venäjän rautatieverkkoon), jota T:n alueella
(Mervistä Afganistanin rajalle lähtevä haararata
lukuunotettuna) on 1,430 km. — Kansakouluja
167 (4,948 opp.), keskikouluja 7 (2,784 opp.). am
matillisia keski- ja alempia kouluja 2 (213 opp.),
muhamettilaisia kouluja 465 (7,697 opp.), muita
kouluja 4 (189 opp.; 1909). Lääkäreitä 58,
sairaaloita 13 (1912), — Hallinnollisesti T. jakaantuu
5 piirikuntaan. Pääkaupunki Ashabad (51,300 as.
1914). — T:n valtaus alkoi 1869, jolloin
venäläiset perustivat Kaspian-meren rannalle
Krasnovodskin sotilasaseman; 1877 venäläiset saivat
haltuunsa Kizilarvatin Kopetdaghin keidasalueen
pohjoispäässä, mutta kärsivät 1879 ankaran
tappion Gök-Tepen, turkmeenien linnoituksen,
edustalla. Seur. v. aloitetun T :n rautatien avulla venä
Iäiset kuitenkin jatkoivat ponnistuksiaan,
valloittivat 1881 Gök-Tepen kukistaen siten
turk-meenit ja saivat 1884 haltuunsa Mervin, joka sam.
v. yhdistettiin 1881 muodostettuun T:n
provinssiin. E. E. K.
Takakaukrasia ks. K a u k a a s i a.
Takakiduksiset (Opisthobranchiata), kotiloihin
kuuluva alkuperäinen nilviäislahko, poikkeavat
muista kotiloista m. m. siinä, että ruumis on
kaksikylkinen, sydän on ruumiin keskiviivassa
ja kuljettaa verta ruumiin takaosasta, jossa
kidukset tav. ovat, etupäähän. Tav. vaippa ja
kuori puuttuvat, joskus kiduksetkin, jolloin
eläin hengittää ihollaan; t:nkin toukilla on
kuitenkin kuten nilviäisillä yleensä vaippa ja kuori.
Sukupuolirauhaset ovat kaksineuvoiset. T. ovat
kaikki merieläimiä. P. B.
Takaleikkaussorvi, sorvi jolla sorvataan
hampaallisia tai särmikkäitä työkaluja, esim.
jyrsimen teriä (ks.
Jyrsin) tai
kal-vinporia. Se on
muuten tavallinen
sorvi, johon on
sovitettu laite,
mikä siirtää terää
edestakaisin, päin
sorvattavaa
työ-kappaletta (ks. kuvaa) määrätyt kerrat
kierrosta kohti. Kun on sorvattava muoto- 1.
pro-fiilijyrsinteriä, joilla jyrsitään esim.
hammaspyörän hampaita, täytyy sorvinterän leikata
jyr-simeu hammasselkä sellaiseksi, ettii hampaan
muoto ei muutu, vaikka hammasta rinnasta
tahkoten teroitetaankin. Tällöin hampaan selän
täytyy olla n. s. logaritmisen kiemuraviivan mukaan
sorvattu. P-o P-o.
Takamaa (ruots. Rabbelugn), allodisäteri
Anjalan pitäjässä Kymijoen rannalla n. 13 km
Korian. 11 km Kouvolan asemalta; käsittää nyk.
2 manttaalia, 1,600 ha, josta viljelyksessä
n. 500 ha. — Ollut v:een 1805 saakka
yhdistettynä Anjalankartanoon (ks. t.), josta
erotettiin kamarikollegin päätöksellä. Kartano on
pysynyt Wrede-suvun hallussa, nyk. omistaja
leski-vphratar Anna Wrede (o. s. Ihre). —
Kartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on
rakennettu 1814. Y. W-a.
Takanen, Johannes (1849-85),
kuvanveistäjä, synt. 8 p. jouluk. 1849 Ylä-Urpalassa
Virolahden pitäjässä, jossa isä, entinen talokkaan
poika Elimäeltä, oli muonamies. Veisteltyään
lapsena mallien mukaan puusta m. m. pieniä
eläinten kuvia, jotka herättivät aavistuksen tulevista
taiteilijalahjoista. T. joutui suosijansa, konsuli
Takaleikkaussorvin terän
liike-koneisto.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
