Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampere - Tampereen haulitehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1197 Tampereen haulitehdas—Tampereen
pellava- ja rautateollisuus osakeyhtiö 1198
tarjoamalla siellä sähkövoimaansa vieläkin
edistää, mutta Hat an pään maiden osto 1013 hankki
kaupungille tilaisuuden järjestää edullisia
tehdasalueita välittömään läheisyyteensä Helsingin
radan varteen. Sähkölaitostaan kehittämällä
kaupunki koettaa pitää huolta siitä, että syntyvällä
teollisuudella tulee täälläkin olemaan saatavissa
riittäväsi i käyttövoimaa.
Taloudelliset pyrinnöt ovat T:lla aina olleet
ylinnä, mutta niiden rinnalla ei siellä ole
unohdeltu henkisiäkään harrastuksia. Ensimäisen
koulunsa. 1 Sl 1 perustetun pedagogiansa sijaan T. sai
IS4 J 3-luokkaisen valtion alialkeiskoulun, joka oli
toimessa v:een 1875 saakka, saaden 1860
rinnalleen valtion ylialkeiskoulun. Finlaysonin
tehtaan kansakoulu oli toimessa v :sta 1839. ja
myöhemmin muutkin suuret tehtaat perustivat
(•mia kouluja, ennenkuin kunnallinen
kansakoululaitos 1872 oli alkanut (rouvasväen yhdistys oli
jo 1862 perustanut pienen koulun köyhiä tyttöjä
varten). Ensimäinen sanomalehti ,,Sanomia
Tampereelta" alkoi ilmestyä 1866, painettuna
Hämeenlinnassa. mutta siirtyi, kun T:lle sam. v.
saatiin ensimäinen kirjapaino, ..Tampereen
Sanomain*’ nimisenä sinne ja ilmestyi säännöllisesti
v :een 1900 saakka. V. 1866 avattiin T:lla
myöskin ensimäinen kirjakauppa. Ensimäinen
suomenkielinen oppikoulu alkoi toimintansa yksityisen
uhrautuvaisuuden kannattamana 1881. ja 3 v.
senjälkeen saatiin T:lle suom. valtion
reaalilyseo. Näistä koulukysymyksistä sai täälläkin
ilkunsa kielitaistelu, joka „Aamulehden" perus
tamisen jälkeen 1882 johti siihen, että suom.
kansanaines jo puheenaolevan vuosikymmenen
kuluessa sai voiton (valtiollisissa vaaleissa ensi
kerran 1887). Tätä nykyä ei maamme suurista
kaupungeista ole toista, joka olisi kieleltään
siinä määrässä suomalainen kuin T. [Väinö
Vallin-Voionmaa, ,.T:n kaupungin historia" I-III
(1903-10).] E. K-si.
Tampereen haulitehdas, Pirkkalan pitäjässä
Tampereelta länteen (konttori Tampereella) Porin
radan Santalahden pysäkin luona, ainoa
laatuaan Suomessa. Sen perusti 1859
kaupungin-notaari Henrik Bergman. V. 1888 kauppiaat
Rudolf Winter ja Karl Hjorth ostivat tehtaan,
muuttaen sen 1896 o.-y:ksi (Tammerfors
liagelfabriks aktiebolag, osakepääoma
".0,000 mk., liikepääoma 1917 n. 250,000 mk.,
toimeenpaneva johtaja K. Hjorth). Valmistus,
käsittäen lyijyhauleja, -plombeja ja
laakeri-metallia, oli ’ 1914 115,000 kg, arvoltaan
120,000 mk. Työväestö 4 henkeä. E. E. K.
Tampereen jalkineteollisuus on
huomattavampi kuin minkään muun Suomen kaupungin,
käsittäen 1914 virallisen tilaston mukaan 45 %
maan kaikkien jalkinetelitaiden tuotantoarvosta.
Se on nykyisissä mittakaavoissaan hyvin nuorta,
lukien alkunsa varsinaisesti vasta v:sta 1908,
jolloi n ulkomailta tuotujen jalkineiden tulli
korotettiin Smk:aan 282:40 100 kg:lta.
Tampereella oli 1914 kaikkiaan 4 jalkinetehdasta,
joista 3 alallaan maamme suurimpia. Ne ovat:
Tampereen kenkätehdas (omistaja ja
perustaja Emil Aaltonen, joka 1905 siirsi
Hattulassa omistamansa jalkineverstaan Tampereelle),
jonka työväestö 1915 oli 400 henkeä,
valmistus-kyky 1.300 paria jalkineita päivässä;
Osakeyhtiö Attilan kenkätehdas (perusti 1908
tehtailija A. K. Attila, pääoma aluksi 120,000 mk.,
korotettu 1911 340,000 mk:aan; toiminimi
omis-.taa myös nahkatehtaan Tampereella,
valmistusarvoltaan miij. mk. 1914), työväestö lähes
500 henkeä, valmiatuskyky 2,000 paria päivässä,
sekä Hyppösen kenkätehdas
osakeyhtiön kenkätehdas (perusti 1910 Väinö
Hyppönen, muutettu 1912 o.-y:ksi, osakepääoma
aluksi 50,000 mk., korotettu 1914 200,000 mk:aan),
työväestö 300 henkeä, valmistuskyky 800-900
paria jalkineita päivässä (1915). E. E. K.
Tampereen kattohuopa- ja paperitehdas
(omistaja Takfilt- och pappersbruks
aktiebolaget i Tammerfors,
osakepääoma 1,200,000 mk.; toimeenpanevana johtajana
ja isännöitsijänä on yhtiön perustamisesta asti
ollut Gustaf Ramsay), Tampereella,
Tammerkosken itärannalla lähellä sen laskua Pyhäjärveen,
käsittää puuhiomon, pahvi- ja paperitehtaan.
Tehtaiden aikaisemmista vaiheista ks. K y iii i n
osakeyhtiö, palstat 238-39. V. 1909
rakennettiin uusi puuhiomo ja 1914 sijoitettiin
paperitehtaaseen toinen paperikone, siihen asti
laatuaan suurin Suomessa. Valmistus, käsittäen puu
massaa, pahvia ja paperia (etupäässä karkeani
paa käärepaperia), oli 1915 6,000,000 kg,
arvoltaan 1,200,000 mk. Työväestö sam. v. 165
henkeä; sairausapu- ja eläkekassa. E. E. K.
Tampereen kenkätehdas ks. Tampereen
jalkineteollisuus.
Tampereen kutomateollisuus osakeyhtiö (per.
1911. osakepääoma aluksi 300,000 mk., sittemmin
korotettu 375,000 mk:aan; perustamisesta asti
on tekn. johtajana toiminut ins. P. Ignatius,
isännöitsijänä V. J. Pyhälä) , omistaa isännöitsijä
J. Kuuskasen 1896 perustaman, aluksi
Tampereen villakutomatelulas J. Ruuskanen ja kumpp.
nimellisenä, v:sta 1906 osakeyhtiönä (Osakeyhtiö
Tampereen villakutomatehdas; osakepääoma
200,000 mk.) käytetyn villatavaratehtaan.
Valmistus käsittää kaikenlaisia
koneneulontatuot-teita, trikooalusvaatteita, sukkia, huiveja,
puseroita y. m., ollen 1911 arvoltaan 500,000 mk.,
1913 850.000 mk. ja 1915 1,500,000 mk.
Työväestöön viimem. v. kuului 225 henkeä (1896
3 henkeä). E. E. K.
Tampereen osakepankki ks. Pankki,
palsta 183.
Tampereen pellava- ja rautateollisuus
osakeyhtiö (Tammerfors 1 i n n e- & j e r
n-manufaktur aktiebolag) omistaa Suomen
ainoan pellavankeliruu-, -kutomo- ja
-valkaisu-tehtaan sekä lisäksi konepajan ja puuhiomon
Tammerkosken yläjuoksun itäisellä rannalla
Tampereella ynnä Inkeroisten puuhiomon
Anjalankosken itärannalla Sippolan pitäjässä
Kymijoen varrella, ollen siten sangen monipuolinen
ja lähinnä Kymin osakeyhtiötä sekä
työläisluku-määrään että myyntiin nähden Suomen suurin
teollisuusyritys.
Yhtiö perustettiin 1861, jolloin se otti
haltuunsa Tammerkosken partaalla jo silloin
sijaitsevan pellavatehtaan sekä masuunin, pienen
konepajan ja sahan. Ensimäinen näistä
teollisuuslaitoksista oli ollut masuuni, jonka laamanni
Nils Idman, vuorimestari G. Idestam ja
sala-neuvos Aug. Ramsay 1843 olivat rakennuttaneet
koskenniskalle Hatanpään kartanon maalle.
V. 1856 Seinäjoen rauta- ja ruutitehtaan omis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
