Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampooni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1207
Tandem—’
Tangentti
1208
nimellä tunnettu suomenkielisen kirjallisuuden
viljelijä viime vuosisadan alkupuoliskolta
(,,Ensimmäinen purjehtia", 1835, ,,Ajanviete lapsille",
1836, y. m.).
1. Adolf T. (1747-1822), presidentti,
vapaaherra, tuli ylioppilaaksi Turussa 1761, seurasi
1772 auditöörinä J. M. Sprengtportenia tämän
pannessa vallankumoushankkeena toimeen
Suomessa, tuli 1775 asessoriksi Vaasan silloin
perustettuun hovioikeuteen. Jo 1782 hänet
nimitettiin Oulun ja 1785 Vaasan läänin maaherraksi,
jommoisena saavutti kansan suosiota, mutta sai
1794 holhoojahallitukselta eron, kun häntä
pidettiin innokkaana kustavilaisena. Kutsuttiin
1800 korkeimman oikeuston jäseneksi ja
nimitettiin 1805 Turun hovioikeuden presidentiksi.
Venäjän armeian valloitettua Suomen 1808 T. oli
niitä, jotka nopeasti mukautuivat uusiin oloihin,
josta syystä myös määrättiin oikeuskanslerin
toimeen Porvoon valtiopäiville. Niiden jälkeen T.
korotettiin vapaaherraksi ja Suomen
hallituskon-seljin jäseneksi. V. 1811 hänet valittiin
erääseen lähetystöön, jonka tuli Pietarissa
Aleksanteri Iille ilmituoda Suomen kiitollisuus keisarin
sille osoittamista ..moninaisista hyvistätöistä ja
isällisen rakkaasta huolenpidosta".
2. Adolf Heribert T. (1819-1904),
lahjoittaja, vapaaherra, sai ven. sotapalveluksessa ja
Haminan kadettikoulun opettajana oltuansa 1867
kivuloisuuden tähden everstiluutnantin arvoisena
eron; asui sittemmin Haminassa. T. harrasti
lämpimästi kansallisia pyrintöjämme ja lahjoitti,
perillisittä ollen, omaisuutensa
Kansanvalistusseuralle, Haminan suom. yhteiskoululle ja
Suomalaisen kansakoulun ystäville. K. G.
Tandem (lat., = vihdoinkin), kaksi hevosta
valjastettuina peräkkäin; polkupyörä, jossa on
kaksi istuinta toinen toisensa takana ja kahdet
polkimet; sellaista pyörää joku aika sitten
käytettiin m. m. edeltäjänä (ks. t.).
Kl. V. S.
Tanejev [-ne’jef], 1. A 1 e k s a n d r T. (s. 1850).
ven. säveltäjä, Rimskij-Korsakovin oppilas. Toimi
hallintovirkamiehenä yleten keisarillisen kanslian
esimieheksi. Sävelsi 2 sinfoniaa, 1 oopperan, 2
jousikvartettia y. m. — 2. Sergej T. (s. 1856),
edellisen veljenpoika, säveltäjä ja pianisti,
Tsaj-kovskijn ja N. Rubinsteinin oppilas. Tuli 1878
opettajaksi Moskovan konservatoViin, toimien sen
johtajana 1885-89. Sävelsi 4 sinfoniaa, 7
jousikvartettia, oopperasarjan „Oresteia" (1895) y. m.
Käänsi venäjäksi Busslerin „Muoto-opin" ja
..Tarkan tyylin" ja julkaisi oman teoksen
,,Jäljittelevästä kontrapunktista". 1. K.
Tangaarit (Tanagridae), varpuslintuheimo,
jonka lajit asustavat Uudenmaailman metsissä
Paraguaysta Kanadaan saakka. Erinomaisen
kauniin värityksensä takia pidetään useita lajeja
häkkilintuina. Tunnetuin on melkein kokonaan
tumman veripunainen tapiranga
(Khamplio-celus brasiliensis). E. M-o.
Tanganjika (engl. Tanganyika; arabialaisten
Bahari ja Ziwa, neekereiden Msaga ja Kimana).
suuri järvi Itä-Afrikassa, Saksan Itä-Afrikan
ja Belgian Kongon välissä (eteläkärki pistää
Englannin Rhodesiaan) ; 780 m vi. merenp.,
pohjoisesta etelään 645 km pitkä (maapallon pisin
järvi), ainoastaan 30-80 km leveä, 35,000 km2.
Suurin syvyys 1,277 m (vain Baikal-järvi sy-
vempi). T. on syntynyt suureen Itä-Afrikan
hautalaskeumaan. Sen ranloja reunustavat yleensä
jyrkät vuorenseinämät, maisemamuodoiltaan usein
hyvin suurenmoiset. Vain mitättömän pieniä
rannikkosaaria. Suurimmat lahdet Cameronin-,
lloren- ja Burtonin-lahdet; viimemainitun
erottaa järvenselästä pitkä Ubwari’n-niemi. Traan
laskevista joista suurimmat Malagarassi
(Mlag.i-razi) idästä, ltusisi (Kivu-järvestä) pohjoisesta ja
Lovu etelästä. Korkeanveden aikana Lukuga
länsirannikon keskiosassa vie liikaveden Kongoon.
Rajumyrskyt raivoavat vuodenaikain vaihteessa
tehden suurta haittaa laivaliikenteelle. T. on itä
afr. pensasarokasvillisuuden ja länsi-afr.
aarnio-metsäkasvillisuuden rajana. Kalarikas;
krokotiilit ja virtahevot elelevät jokien suissa.
Muutamien T:ssa tavattujen kalojen ja muiden eliöiden
sekä jurakauden eläimistön läheisen
sukulaisuuden perusteella jotkut tutkijat olettavat T:n
olevan jurakautisen valtameren jätteen. — Väestö
T;n rantamailla on hyvin kirjava ja
sekoittunut; siellä on useita puhtaita bantu-kansoja,
suluja, kääpiökansoja, pohjoisesta tulleita
haa-milaisia sekakansoja sekä arabialaisia, jotka
aikanaan orjametsästyksillä kauheasti hävittivät
T;n seutuja. Eurooppalaisten tärkeimmät
satamapaikat T:n rannoilla ovat Udzidzi (Udjidjii,
Bismarekburg ja Kigoma Saksan Itä-Afrikassa.
Albertville (Toa) Kongossa sekä Sumbu ja
Kasa-kalaxve Rhodesiassa. Tilia on
höyryalusliiken-nettä (ensimäinen höyryalus 1884). T:n seutu
jen taloudelliselle avaamiselle on tavattoman tär
keä Daressalamista Udzidzi’n lähellä olevaan
Kigomaan kulkeva rautatie (1,250 km,
valmistui 1914). — T:n tienoilla työskentelee useina
lähetysseuroja, etenkin katolisia. — T:n löysivät
Burton ja Speke 1858. Sittemmin sitä tutkivat
Livingstone, Cameron ja Stanley (kokonaan).
E. E. K.
Tangeerata (lat. tangere), koskettaa, sivuta.
Tangentsiaalinen (ks. Tangentti), sivua
jansuuntainen.
Tangentti (lat. taiigens < tangere =
koskettaa). 1. T. 1. sivua ja, mat.
Alkeismatematii-kassa sanotaan ympyrän t:ksi suoraa, jolla on
ympyrän kehän kanssa vain yksi yhteinen piste,
n. s. sivuamispiste. Yleensä on käyrän
t. tietyssä pisteessä tämän pisteen kautta ja
käyrän jonkun toisen pisteen kautta piirretyn
suoran raja-asema, kun jälkimäinen piste käyrää
pitkin liikkuen lähestyy rajattomasti
edellämainittua pistettä. Ympyrän t. on aina
kohtisuorassa sivuamispisteeseen piirrettyä sädettä
vastaan. Kun käyrän pinnan jonkun pisteen kautta
asetetaan pintaa leikkaavia tasoja ja jokaiselle
leikkausviivalle piirretään tiettyyn pisteeseen t.
niin sellaisten tiien määräämää pintaa sanotaan
t.-p i n n a k s i. Pinta on taso, ellei sanottu piste
ole singulaaripiste kuten esim. kartion huippu
(ks. S i n g u 1 a a r i p i s t e e t). Jos pinta
voidaan ajatella syntyneeksi suoran viivan
(emä-viivan) liikunnon kautta, niin sen t.-pinta
tietyssä pisteessä sisältää tämän pisteen kautta
piirretyt emäviivat. Kartion ja silinterin
t.-pin-nat sisältävät siis sivuviivan, yksivaippaisen
hyperboloidin ja hyperbolisen paraboloidin
t.-pinta sisältää sivuamispisteen kautta kulkevat
molemmat emäviivat. — Trigonometriassa
merkitsee t. kulman tai kaaren sinuksen ja eosinuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
