- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tanssi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

Tanssi

1246

VenÄlAinen baletti-esitys.

surua ja rakkautta. Hyvin tavallisia ovat
sota-t :t, joissa tanssien esitetään taistelua kahden
vihollispuolueen välillä. Myöskin metsästys- ja
n. s. eläin-t:t ovat hyvin yleisiä. Viimemainitut
ovat usein luonteeltaan koomillisia. Sellainen on
esim. intiaanien puhveli-t. Maanviljelys
kylvöilleen ja korjuineen on tav. miimillisten t:ien
aiheena samoinkuin viininkorjuuta
kehittyneemmälläkin sivistysasteella on juhlittu t:lla.
Eräi-den kansojen keskuudessa esitetään eri askareita
ja ammatteja t :11a. Useiden heimojen
keskuudessa t :11a on uskonnollinen tai mystillinen
sisällys (esim. hautaus-t:t). Kiihkeän t:n
aikaansaamassa hurmauksessa ja huumauksessa on oltu
näkevinään taikavoimaista yliluonnollisuutta.

Jacqaes-Dalcrozen oppilaita.

Aikaisempien sivistyskansojen
keskuudessa t :lle annettiin hyvin suuri arvo.
Ennenkaikkea lukemattomat muinaisegyptiläisissä muisto
patsaissa ja hautakivissä tavattavat t:ia
esittävät kuvat osoittavat t:n olleen egyptiläisillä
suurensa suosiossa. Uskonnollisia t:eja esittivät papit
temppeleissänsä, muunlaatuisia tavallisesti orjat
tahi ammattitanssijat. — Juutalaisillakin
tiellämme Raamatun kertomusten mukaan t :n olleen
tärkeänä tekijänä suurissa juhlatilaisuuksissa
(e~im. kertomus Davidin t:sta liitonarkin edessä,
2 Sam. 6„ seur.). — Suurimman arvon antoivat
t:lle kuitenkin muinaiskreikkalaiset. T.-taito kuu-

lui heillä yleissivistykseen, ja t:n-opetus
muodostui näin ollen tärkeäksi tekijäksi kasvatuksessa.
He kehittivät t:n varsinaiseksi taiteeksi
(orkes-tiikka), joka hyvin läheisesti liittyi lauluun,
runouteen ja näytelmätaiteeseen. Se sai oman
suojeiusjumalattarensakin, Terpsikhoren. Suurissa
kansallisissa juhlissa t :11a oli edustava sija.
eivätkä mysteriomenotkaan voineet olla t:ia
vailla. Useat Kreikan suurmiehet, kuten
Sophokles, Epameinondas, Sokrates ja Platon
harjoittivat t.-taitoa ja runoilijat, esim. Arion ja
Tyrtaios, keksivät itse t:eja. Tragedian
koori-t:t (emmclai) olivat taiteellisen hienoja.
Koomillisia näyttämö-t:eja ei myöskään puuttunut,
samoinkuin t. myös kuului yksityiselämän
huvituksiin. — Roomalaisten ansiot t:n
kehityshistoriassa ovat vähäiset. Vanhoja kotimaisia t :eja
oli kuitenkin olemassa (vrt. Sai ii). Roomaan
tuotiin kaikista maanosista t:eja, jotka uudessa
maaperässään yleensä rappeutuivat. Suureksi
osaksi roomalaisten t:n-ihailu rajoittui usein vain
palkattujen ulkomaalaisten tanssijoiden ja
’tanssijattarien esitysten katselemiseen. —- Kristityn
kirkon alkuaikoina kuului t. pappien esittämänä
rituaalisena osana jumalanpalvelukseen, mutta
myöhemmin se julistettiin pahennusta
herättävänä ankaran tuomion alaiseksi. — Ritariaika ei
merkitse sanottavaa kehitystä t:n historiassa. —
Renesanssin aikana elpyi t. ja t.-taide Italiassa
muiden taiteiden mukana ja saavutti pian
melkeinpä saman aseman kuin sillä oli ollut
muinaisessa Kreikassa. Italialaisista tuli 1500-luvulla
länsimaiden t:n opettajat sekä teoreettisesti että
käytännössä. Varsinaisia seur a-t :e j a luotiin
ensi kerran ja t.-taiteen korkeimmalle muodolle,
baletille (ks. t.), laskettiin perustus. Tätä
uutta t:n ja t.-taiteen harrastusta jatkui sitten
pitkän aikaa Euroopassa. Ludvik XIV:n ajalla
kohosi varsinkin seura t, huippuunsa Ranskassa.
Tämä huippu oli menuetti (ks. t.). hidas,
siro-liikkeinen t., jota suosittiin vain ylhäisön
keskuudessa. Myöskin baletin kehittämistä
harrastettiin suuresti. Kuningas itse osoitti hyvää
esimerkkiä sommitellen baletteja ja ottaen osaa
niiden esittämiseen. Tärkeimpänä ja innokkaim
pana tämän kehityksen edistäjänä mainitaan t :n
historiassa balettimestari Jean Georges
Noverre (1727-1810). Hänen aikanaan ja
hänen vaikutuksestaan perustettiin useimmat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0659.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free