Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tappurakivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1263
Taranton-lahli—Tareeraus
1264
neen ja arsenaaleilleen (1,400 työmiestä).
Ulkopuolella oleva kauppasatama myöskin liyvä; sitä
suojaa länsituulilta pari saarta. Harjoitetaan
osterin- ja sinisimpukanviljelyä Mare Piccolossa,
kalastusta, säilyke-, öljy-, tynnyri- ja
saippua-teollisuutta sekä viljan, viinin, öljyn,
etelän-hedelmäin y. m. vientiä. Tuodaan puutavaroita,
kivihiiltä, polttoöljyä. — T:n perustivat
spartalaiset 700 luvulla e. Kr. Erinomaisen, lujasti
linnoitetun sataman takia siitä pian tuli
kukoistava, suurta kauppaa ja teollisuutta (villa-,
pur-pura-, saviastia- y. m.) harjoittava kaupunki,
joka 300-luvulla oli Græeia Magnan rikkain ja
taiteellisesta sivistyksestään mainioin. V. 281 T.
joutui sotaan Rooman kanssa ja piti Pyrrhoksen
avulla puoliaan 9 v. Toisessa puunilaisessa
sodassa Hannibal sai T:n haltuunsa 212, mutta
roomalaisille jäi linna, ja 209 he valloittivat
takaisin myöskin kaupungin hävittäen sitä
julmasti (30,000 as. myötiin orjiksi). V. 123 sinne
asettui roomalaisia. Keskiajalla T. kuului jonkun
aikaa Itä-Rooman valtakuntaan, 927 sen
hävittivät saraseenit, 1063 sen valloitti Robert
Guis-card. Hänen poikansa Bohemund teki siitä
Otranton ruhtinaskunnan pääkaupungin.
E. E. K.
Taranton-lahti, pistää Joonian merestä
luodetta kohden Etelä-Italian mantereeseen, erottaen
Ivalabrian ja Apulian. Suunnikkaan muotoinen,
suusta n. 110 km leveä. — Vanhalla ajalla T:n
rantamaat olivat kreik. sivistyksen pesäpaikkoja.
Græcia’ Magnan huomattavimpia kaupunkeja
olivat Taranto (Taras). Metapontos, Ilerakleia,
Syba-ris, Tliurioi, Kroton.
Tarantsit, sekarotuinen turk.-tataari lainen
kansa Keski-Aasiassa, Mongoliassa, etupäässä
Ili’n laaksossa Kuldzan tienoilla. Ovat
dungaa-nien sukulaisia, muhamettilaisia, harjoittavat
etupäässä maanviljelystä. Dungaani-kapinan
aikana he muodostivat valtakunnan, joka joutui
Venäjän haltuun, mutta 1881 luovutettiin takai
sin Kiinalle. Silloin t. suurin joukoin siirtyivät
rajan taakse ven. alueelle.
Taras ks. Taranto.
Tarasca (tarasco), aztekien sukulaiskansa
Meksikossa, asuu . nyk. etupäässä Michoaeanin
valtiossa, kaikkiaan n. 300,000 henkeä. Olivat
sivistykseltään aztekien vertaisia. Pitivät kauan
puoliaan heitä vastaan suostuen sitävastoin
helposti espanjalaisiin ja kääntyen pian kristin
uskoon. Heidän pääkaupunkinsa Tzintzutzan
(aztekkien Huitzitzillan) oli Pazcuaron-järven
rannalla. Mahtavuudeuajoilta on säilynyt satoja
hautakumpuja kautta koko t:n alueen.
Tarascon [ ku ]. 1. Kaupunki (T.-sur-Ariège)
Etelä-Ranskassa, Ariègen departementissa,
Ariö-gen varrella Pyreneitten juurella; 1,136 as.
(1901). — Keskiaikaisen linnan jätteet, kirkko
(1600-luvulta). Rautakaivoksia, masuuneja.
Läheisyydessä vuotokiviluolia. — 2. Kaupunki
(T.-sur-lihone) Kaakkois-Ranskassa, Bouches-du-Rhönen
departementissa, Rhönen vas. rannalla, vastapäätä
Beaucairea (jonne 450 m pitkä ketjusilta ja
rautatieviadukti) ratojen risteyksessä; 6,136 as.
(1901). — Vanha kehämuuri, kastellintapainen
linna (1400-luvulta), kirkko (1100-1400-luvuilta),
vanhoja yksityistaloja. Lukio, kirjasto.
Kivilou-himo; makkarateollisuutta.
Tarasp-Schuls [-suis], tunnettu terveyslähde-
ja kylpyläseutu Itä-Sveitsissä, GraubUndenissä,
Unter-Engadinissa Inn-joen laaksossa. Lähteet
jakaantuvat glaubersuolanpitoisiin, hiilihappoisiin
ja hiilihaponpitoisiin rautalähteisiin. Maisemat
sangen kauniit, ilmasto suopea. Tärkeimmät
kyl-pyläpaikat ovat Tarasp, Vulpera, Kurhaus Nairs,
Unter-Schuls ja Ober-Schuls (Scuols). — T.-S:n
lähteet tunnettiin jo 1500-luvuIla, mutta tulivat
yleiseen käytäntöön vasta 1800-luvulla.
Taraxacum ks. V o i k u k k a.
Tarbagatai. 1. Vuorijono Keski-Aasiassa.
länsipää Venäjän alueella Semipalatinskissa ja
Semiretsenskissä, itäpää ensinmainitun ja
Mongolian rajalla. Pääkulkusuunta idästä länteen;
270 km pitkä, n. 60 km leveä. Korkein kohta
Taz-tau 2,900 m yi. merenp. Paljo solapaikkoja.
Rinteet heinää kasvavia, eteläisissä jokilaaksoissa
metsiä. T:lla kesäisin paimentelevat kirgiisit.
2. Piirikunta Länsi-Mongoliassa, Dzungariassa,
edellämain. vuorijonon etelä- ja itäpuolella,
osaksi aroa, osaksi vuorista; n. 64,000 kms.
64.000 as., kirgiisejä, kalmukkeja
(paimentolaisia), sarteja, tataareja, kiinalaisia (inaataviljele
viä, kauppiaita) y. m. Pääpaikka Tsugutsak.
Tarde [tard], Jean Gabriel de
(1843-1904), ransk. sosiologi, toimi 1869-94 tuomarina
kotiseuduillaan Dordognessa, oli v:sta 1894
Pariisissa oikeusministeriön tilastollisen osaston
päällikkönä, v :sta 1895 sen ohessa nykyaikaisen
filosofian professorina Coll&ge de Francessa.
T. on julkaissut ansiokkaita tutkimuksia
rikollisuuden sosiologisista edellytyksistä ynnä muista
sosiologian kysymyksistä, m. m.: „La
erimina-lité comparée" (1886), „Les lois de l’imitation"
(1890), „Études de psycliologie sociale" (1898);
ks. myöskin Sosiologia. Hänen kuolemansa
jälkeen ilmestyi utopinen tulevaisuudenkuvaus
„Fragments d’histoire future". A. Gr.
Tardieu [lardj5’J, André (s. 1876). ransk.
publisisti; toimittuaan ensin diplomaattisella
alalla rupesi 1902 „Le Temps" lehden
ulkopoliittisten artikkelien toimittajaksi. T. on alallaan
nykyajan huomattavimpia; julkaissut: „Questions
diplomatiques de 1’anuée 1904" (1905),
saksalais-vastainen ,,La conférence d’Algéciras" (1907),
..La France et les alliances" (1908), „Le prince
de Biilow" (1909), „Notes sur les États-Unis"
(1908), ,,Le mystëre d’Agadir" (1911). ./. F
Tardieu [tardjö’]. Auguste Ambroise
(1818-79), ransk. lääkäri, tuli 1861 professoriksi
Pariisin yliopistoon ja 1867 yleisen
terveydenhoidon komitean presidentiksi. T. nautti suurta
luottamusta varsinkin oikeuslääketieteen alalla.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „Étude
médico-lögale sur 1’attentat aux moeurs", „Étude sur
rempoisonnement", „Étude sur la pendaison. la
strangulation et le suffocation", „Dictionnaire
d’hygiène publique".
Tardigrada, likokuhnurit, ks. H ä m
ä-häkkieläimet.
Tareeraus (ks. Ta ra). 1. Fys.,
punnitsemis-menetelmä. jonka käyttäminen tekee vaa’an vir
heiden välttämisen mahdolliseksi. Punnitseminen
tapahtuu silloin niin, että ensiksi t a r e e r
a-t a a n, s. o. punnittavalle kappaleelle pannaan
vastapainoksi toiseen vaakakuppiin
apukappa-leita, tavallisesti pieniä hauleja, kunnes
tasapaino on saavutettu, jonka jälkeen punnittava
kappale otetaan pois ja sen sijaan pannaan niin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
