Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taylor ... - Teatteri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1315
jossa g on 0 ja 1 villissä oleva luku. Jos T. s:aan
sijoitetaan ie - 0 saadaan M aclaurinin
sarja. U. S:n.
Taz, joki Siperiassa, Jeniseiskin länsiosassa,
alkaa parista pikku järvestä, virtaa kovasti
mutkitellen luoteista pääsuuntaa, laskee laajan suun
kautta T:nlahteen: n. 1.200 km, kuljettava
matalapohjaisilla aluksilla Tyinskin kylään asti.
Yläjuoksulla T:n rannat ovat korkeahkoja,
havumetsää kasvavia, Tymskin tienoilla alkavat
alavat tundrat. Kevättulvalla vesi nousee 14 m;
jäässä T. on syysktu lopulta toukokin
puoliväliin. Siksi aikaa kaikki kalat vetäytyvät
joko mereen tai joen latvoille. Suurimmat
lisä-joet Hudoseja oik., Pasalsa, Nersi ja Adudarma
vas. •— läjuoksun tienoilla metsästelevät
jenisei-ostjaakit, alajuoksulla samojedit. N. 200 km
T:n suun yläpuolella T:n varrella oli
aikanaan tärkeä Mangazejan kauppapaikka. —
T:n-lahti (Tazovslcaja guba) on Obin-lahteen
yhtyvä, n. 420 km pitkä, 45-50 km leveä
Pohjois-Jäämeren lahti. Ilyvin matala, väylän syvyys
vain 2-31/a m. Suuria saaria: Nahodka,
Jagod-nyj, Evnarmansale, Jamburg y. m. Obin-lahdesta
T:n-lahden erottaa suunnaton, 300 km pitkä, 150
km leveä, samojedien käymä niemimaa.
T:n-lali-teen laskee etelästä käsin T. ja Pur, idästä päin
Mjatso y. m. — T:n ja Jenisein välillä on T:n
tundra (Tazovslcaja tundra). E. E. K.
Tb, terbiumin (ks. t.) kem. merkki.
Te, telluurin (ks. t.) kem. merkki.
Teakpuu [tlk-] (Tectona grandis),
Verbenaceæ-heimoon kuuluva puu, jolla on vastakkaiset, leveät
ja suurikokoiset, ehyet lehdet ja pienet, valkeat
kukat. T. kasvaa Etu- ja Taka-Intiassa, alkuaan
viljeltynä myös Etelä-Kiinassa ja Taka-Intian
lähisaaristossa. Puu, jota paljon viljelläänkin,
kasvaa suureksi, saavuttaen 7:kin in
ympäri-mitan, mutta kaadetaan, ensin tyveltä
pyället-tynä ja siten kuivatettuna, tav. jo 1 m
paksuisena ja n. 20 m pitkänä. T. on arvokasta
laivojen, rautatievaunujen y. m. s. rakennusaineeksi
ja tuodaan sitä suurin määrin Eurooppaan ja
Pohj.-Ameriikkaan. Kuorta käytetään
parkituk-seen ja lehtiä silkin ja puuvillan purppuravär
jäykseen. K. L.
Teantrooppi (kreik. the o’s = jumala, anthrö-poa
= ihminen), jumalihminen, Kristuksen molempia
luontoja tarkoittava oppisana. A. J. P-ä.
Teatiinit (clerici regularcs Theatini), pappi
Cajetanus Thieneläisen ja Theaten 1. Chieti’n
piispan Johan Peter Caraffan (ks. Paavali IV)
perustama, paavi Klemens VII:n 1524 vahvistama
pappisveljeskunta papiston siveellisen elämän ja
virkakuntoisuuden kohottamista varten. Veljes
kunta, jonka jäsenet alkuaan olivat etupäässä
aatelissukuisia, muodostui todelliseksi
korkeamman papiston valmistuslaitokseksi ja vaikutti
sellaisena paljon Italian kirkollisten olojen
parantamiseksi vastakkaisuslconpuhdistuksen
aikakaudella. T. seuraavat Augustinuksen
munkkisään-töä, jonka köyhyyden lupausta on kovennettu
kieltämällä kerjääminen. — Nais-t:n järjestön
perusti Ursula Benineasa 1583. Se liitettiin
1633 t:hin. A. J. P-ä.
Teatraalinen (ks. Teatteri),
teatterimainen ; teeskennelty.
Teatteri (kreik. tlieätron = katsomo,
myöhemmin näyttämö, teatterilava) merkitsee nyk. sitä
1316
rakennusta, jossa näytolmä esitetään, sekä laa
jemmassa merkityksessä näyttämötaidetta yleensä.
Varsinaiseksi taidelaitokseksi t. on kehittynyt
euroop. pohjalla. Sillä vaikka Euroopan
ulkopuolella asuvilla luonnonkansoilla, esim.
voguleilla, intiaaneilla, tulimaalaisilla, austraalialai
silla, on alkeellista näytelmätaidetta, ei niillä
ole t:ia sanan varsinaisessa merkityksessä. Kor
keammalla kannalla näyttää t.-taide olleen
muinaisessa Perüssa, jonka inkain aikuisista
kappaleista on säilynyt katkelmia. Kiinalaisilla,
japanilaisilla ja intialaisilla näyttää t:n
myöhempi kehitys tapahtuneen Euroopasta tulleen
vaikutuksen alaisena. Kaikkialla on
näyttämötaide syntynyt uskonnollisiin tapoihin liittyvistä
miimillisistä esityksistä.
Vanhalla ajalla t. sai alkunsa
Kreikassa. Dionysoksen kunniaksi toimeenpannuissa
juhlissa esitettiin laulua ja tanssia jumalalle
pyhitetyllä alueella, tav. hänen teinppelinsä
vieressä. Kreik. t. oli avonainen, akustisessa
suhteessa erinomainen, ja siihen mahtui kymmeniin
tuhansiin nouseva katsojajoukko. Siinä
näyteltiin päivänvalolla, ainoastaan määrättyinä
juhlapäivinä vuodessa. Alkujaan koko näytännön,
myöhemmin pääosan esitti kuoro (ks. K o ori),
tanssien t. askeltaen ja laulaen t. resiteeraten.
Sikäli kuin esitys muuttui draamallisemmaksi.
kehittyi vuoropuhelu kuoron rinnalle. Ensin
(Aiskhyloksen aikana) oli vain 1 näyttelijä, mutta
myöhemmin (Sophokles aikana) kohosi niiden
lukumäärä 3 reen, jopa lopulta huvinäytelmissä
6:eenkin. Näyttelijät olivat (naisosiSsakin)
yksinomaa miehiä, puvut koristeellisia : koturni (ks. t.),
pitkä viitta ja naamio, jotka kohottivat
vaikutusta suurentamalla luonnollisia muotoja ja
mittasuhteita. Näyttelijäin sekä kuoron (ks.
K h o r e g i a) puvuston ja harjoituksen
kustansivat varakkaat taiteenystävät. T.-koneisto oli
yksinkertainen: jonkunlainen vipusin, jolla
nostettiin ihmisiä maasta ja annettiin jumalien
liihoitella ilmassa, pyörien päällä liikkuva lava
(ekkg’klëma). ukkoskone v. m. s. Jokaisessa
juhlassa näyteltiin useita kappaleita, joten niiden
esitys kesti monta päivää perätysten. Valtio
rakennutti t:n; sen vuokrasi joku porvari, ja
hän kantoi näytännöistä pääsymaksua, tav.
2 obolia, mutta Perikleen aikana oli köyhillä
pääsy vapaa. Koko kansa kävi näytännöissä,
jotka kreik. näytelmätaiteen kukoistuskaudella,
4:nnellä vuosis., epäilemättä vaikuttivat suuristi
sen sivistykseen. — Koomassa ei näyttämötaide
koskaan kohonnut niin korkealle eikä koskaan
saanut niin suurta vaikutusta ihmismieliin kuin
Kreikassa. Se menetti jo varhain kansallisen
erikoisleimansa ja muuttui kokonaan kreik. esikuvien
jäljittelemiseksi. Sen harjoittaminen jäi
etupäässä orjien tehtäväksi ja se palveli pikemmin
ulkonaista huvittelunhalua kuin sielun
jalostamista. Mutta se oli hyvin suosittua huvia .jo
2:selta vuosis. alkaen sekä varsinkin
keisarikaudella, jolloin roomal. t:n ulkonainen loisto
kehittyy huippuunsa. Koomassa oli silloin 3
julkista kivi-t:ia: Pompeiukseu (v:lta 55 e. Kr.),
Mareelluksen ja Balbuksen (v:lta 13 e. Kr.),
joista valtio piti huolta ja joiden esityksiin
yleisöllä oli maksuton pääsy, koska keisari tai
joku ylhäinen henkilö kustansi näytännön.
Roomal. t-.eissa katsomo ja näyttämö liittyivät
Taz—Teatteri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
