Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tegucigalpa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1335
Tehinselkä—Teijon ruukki
1336
joisosassa ovat T:n uudenaikaiset,
puutarharik-kaat korttelit, osaksi euroopp.-mallisine
rakennuksineen. Huomattavin katu on Arsenaalitorista
tøhtevii Lälietystökatu, jonka varrella
lähetystöjen rakennukset. Pohjoisosan keskustassa on
sitadelli, jossa saaliin palatsi, muutamien
ministeriöiden, tullilaitoksen, sähkölennätinlaitoksen
rakennukset, arsenaali y. m. Vanhakaupunki 011
alidaskatuinen, likainen. Muutamia huomattavia
moskeioja’ (kaikki uusia), basaari,
karavaani-seraieja. Polyteknillinen opisto, sotakoulu,
mun-tumia alempia euroopp. kouluja. Raitiotie.
Käsiteollisuutta harjoitetaan vain omiksi tarpeiksi.
Huomattava T. on kauppakaupunkina; se sijaitsee
monen tärkeän liikennetien risteyksessä.
Ympäristö 011 Elbursilta johdettujen maanalaisten
kanavien avulla huolellisesti viljeltyä. T:sta 7
km etelään 011 pyhiinvaelluspaikkana tunnettu
Sah Abdulazim, jonne vie Persian ensimäinen
rautatie (avattu 1888; 12 km pitkä). — T:n
varhaisemmista vaiheista ei paljoa tiedetä. V. 1723
sen melkein kokonaan hävittivät afganilaiset.
Persian pääkaupungiksi sen teki Aga Mohammed
Kaani 1700-luvun lopulla; siihen aikaan siinä oli
n. 15,000 as. Valtiollisen elämän pääpaikkana T.
on näytellyt melkoista osaa Persian uusimmassa
historiassa (vrt. Persia, palsta 443).
Venäläiset joukot miehittivät sen suurvaltainsodan
aikana 1915 :n lopulla. E. E. K.
Tehinselkä ks. Päijänne.
Teho, työmäärä, jonka voima suorittaa
aikayksikössä. T:n yksikkö tieteellisissä
tutkimuksissa on yksi ergi sekunnissa. Suurempi
yksikkö on w a 11 i = 1 j o u 1 i sekunnissa
(ks. .J ou li). Tekniikassa käytetään paitsi
viimemainittua t:n yksikkönä yhtä
kilogramma-metriä sekunnissa tai hevosvoimaa
(ks. t.). — Energialähteestä saatavissa olevaa
koko energiaa ei voida koskaan ilman menetystä
(kitkaan y. m. kuluvan häviön tähden) hyväksi
käyttää, sentäliden on määrätyn työn
suoritukseen (esim. jonkun koneen avulla) käytetyn t:n
ja tarkoitusta varten kulutetun t:n suhde n. s.
hyödyllinen t. (saks. Nutzeffekt,
Wirkungs-grad) aina joku varsinainen murtoluku, vrt.
Höyrykone. U. S:n.
Tehonmittaaja ks. Dynamometri.
Tehtaanlääkäri, tehtaan tai tehtaan
sairas-apukassan palkkaama lääkäri tehtaan
työväestön ja usein samalla myöskin työväen perheiden
sairaanhoitoa varten; erinäisissä tapauksissa
voivat tehtaanlääkärit samoinkuin kunnanlääkärit
saada oikeuden lukea virkavuosia.
Tehtaanmerkki ks. T a v a r a 1 e i 111 a.
Tehtaanseurakunta ks.
Tehdasseura-kunta.
Telitaaston johtokunta ks.
Vuorihalli-t u s.
Tehtaat Lehtoniemi & Taipale fabriker ks.
Lehtoniemen ja Taipaleen tehtaat.
Tehuantepec, kaupunki Etelä-Meksikossa, Oaxa
ean valtiossa, T:n-joen ja T:n rautatien varrella,
22 km rautatien päätekohdasta Salina Cruzista
Ison valtameren rannalla; n. 10.000 as. (arv.
1904), enimmäkseen intiaaneja. — Ränstyuyt,
ilman huomattavampaa taloudellista merkitystä.
— T:n mukaan on nimitetty Tni kan nas,
Poh-jois-Ameriikan kapein kohta. Meksikon-lahden
(Campechen-lahden) ja Ison valtameren (T:n-lah-
den) välissä, 216 km leveä. Meksikon vuoristot
painuvat kannaksella niin mataloiksi, että
korkein sola Coatzaeoalcos nimisestä kaupungista
(Meksikon-lahden rannalla) Salina Cruziin
vievällä rautatiellä on vain 207 m yi. merenp. Jo
Cortez suunnitteli kanavan rakentamista T:n
kannaksen poikki Atlantista Isoon valtamereen ja
myöhemmin suunnitelma tämän tästä on ollut
esillä. Vesitien puhkaisemiseeu soveltui
kuitenkin paremmin Panaman-kannas, joten
suunnitteluista ei tullut mitään. Suurilla kustannuksilla
Meksikon hallitus rakensi radan
Coatzacoalcok-sesta Salina Cruziin (avattu 1894. uudestaan rak.
ja avattu 1907; 308 km pitkä). E. E. K.
Tehueltsit, Etelä-Ameriikan eteläosissa.
Pata-goniassa asuva intiaanikansa, jakaantuneena
pariin alaosastoon; kuuluisia kookkaasta,
rakenteestaan (180-190 cm). Harjoittavat
metsästystä (bola nimisellä heittoaseella), karjanhoitoa
(paimentolaisina), kalastusta y. m. Pukeutuvat
guanakon tai hevosen taljoihin (karvapuoli ihoa
vastaan). Pääkallo usein puristetaan.
Lukumäärältään t. ovat suuresti vähentyneet;
puhdasrotuisia lienee parisen sataa.. — T:n sukulaisia
ovat Tulimaalla asuvat onat. — Ahtaammassa
merkityksessä patagonialaiset = t.
Teiini = koffeiini (ks. t.).
Teijon ruukki (ruots. Tykit bruk) sijaitsee
Teijon vanhalla säteritilalla Perniön pitäjässä
Halikon 1. Salonlahden itärannalla (oma laituri,
jonka äärellä yli 4 111 vettä), pienen, Sågträsk
nimisestä järvestä tulevan joen suussa, 12 km
Perniön rautatieasemalta (Turun-Karjan radalla)
länteen. Se syntyi 1686, jolloin vapaaherra
Lau-ritsa Creutz sai luvan perustaa masuunin Teijon
tilalle sekä kankirautapajan ahjoilleen
Kirjakka-laan masuunin valmistaman raudan
jalostamiseksi ja ahjon Humledalin joen varrelle (Teijon
lounaispuolella samassa pitäjässä; ks. M a t h i 1 d
e-dal). V. 1697 muutettiin nippuvasara
Kirjakka-lasta Teijoon. Isossa vihassa laitokset
tuhoutuivat; 1726 masuunia rakennettiin uuteen kuntoon,
mutta nippuvasara oli vielä rappiolla. Pikku
vihan jälkeen T. r:n ja Kirjakkalan (161.467
vaskitalarin kauppahinnasta) osti turkulainen
kauppias, sittemmin vuorineuvos J. J. Kijk. jonka
aikana T. r. tuntuvasti vaurastui. Hän harrasti
myöskin tilan maanviljelystä, perusti sinne
suuren lammaskartanon, rakensi (n. 1770) kartanon
hauskan päärakennuksen sekä pani 1758
pystyyn sahan. Ivijkin (k. 1777) perilliset,
rakensivat uudestaan manufaktuuripajau (1782) ja
masuunin (1784). V. 1794 Teijo siirtyi kokonaan
Kijkiu vävylle J. Bremerille, jonka suvussa se
pysyi Vv: teen 1858 (jona aikana 1830
rakennettiin Teijon kirkko), siirtyen silloin Suonien
kir-kollisviraston leski- ja orpokassalle sekä tältä
1864 ruotsinmaalaisten liikemiesten perustamalle
T. r:n yhtiölle. Yhtiö järjestettiin 1891 o.-y:ksi
(Tykö bruks aktiebolag, osakepääoma
400,000 mk.). V. 1908 masuunin toiminta
lopetettiin ja ruukinpatruuna August Carlborg (joka
oli tullut o.-y:n melkein yksinomaiseksi
omistajaksi) muodosti T. r:sta konepajan valimoineen
ia puusepäntehtaineen (valmiina 1912;
käyttövoimana ruukinputouksesta otettu sähkövoima).
Päätuotteina maanviljelyskoneet ja -työkalut.
T. r:lla on lisäksi saha, turvepehkutehdas;
kartanossa harjoitetaan maanviljelystä ja karjan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
