Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Telefoni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1353
Telefoni
1354
vuoroin lähenee magneettinapaa ja loittonee siitä
ja kumpainenkin liike induseeraa johtolangassa
viiran. Oletetaan, että levy lähenee magneettia.
Iällä levyllä on magneetin puolella etelänapansa
ja siinä kiertää siis molekylaa.rivirtoja. jotka
magneetin puolelta (vasemmalta puolen)
katseltuina kulkevat kellon osoittimien liikesuunnassa.
Langan kierteisiin i nduseerautuu nuolien osoit
tama vastaissuu 11 täinen sähkövirta. Tämä kier
liili toisen magneetin samassa suunnassa kuin
moh kylaarivirrat ja vahvistaa sen magnetismia;
levy /’"/’’ lähenee siis myös magneettia. Kun
levy /’ loittonee tnagne. tista. muuttaa
induk-tsionivirta suuntansa ja levy P’ loittonee siis myös
magneetistaan. Kummallakin asemalla
metallilevy I siis tekevät ihan samanlaisia värähdyksiä.
Aivan tämän luonnoksen
"^HffiËSfSBEB mukaan on Bellin t.
suun-" Jr 8 uiteltu (kuva 2). A on
"a1’’ Ea_J puukehys, jonka sisässä
^ on permanentti
magneetti N8. Sen
pohjoisnavan ympärillä on
kelalle kierretty hyvin
hienosta, eristetystä
vaskilangasta tehty vyyhti D,
jonka päät ovat
kiinnitetyt pihtiruuviin c ja d.
Magne tin napaa
vastapäätä ja aivan lähellä
sitä on puukehykseen
reunoiltaan kiinnitetty ohut
(korkeintaan 0,5 mm
paksu) rautalevy PP.
Kehykseen liittyy puheen
ääniaaltoja levyyn
kohdistava. suppilonmuotoi-nen kappale BTt. T:n
tehoisuutta on
uudenaikaisissa koneissa sillä tavoin
vahvistettu, että tankomagneetin sijasta
käytetään hevosenkenkämagueettia. Kuva 3
esittää Hellin t:n nykyistä (Ericssonin) rakennetta.
.1/ on hevosenkenkämagneetti; sen napoihin on
liitetty vierekkäin vaikutuksen vahvistamiseksi
rautaiset napakappaleet pp, joiden ympärillä
Kuva 3.
induktsionirullan vyyhdet kiertävät. — Bellin t.
ci sovellu käytettäväksi sekä lähetys- että
vas-taanottokojeeksi pitkillä matkoilla, sillä
syntyneet induktsionivirrat ovat siksi heikot, että ne
johtolangan vastuksen tähden nopeasti
heikkenevät, kun johtolanka tehdään pitemmäksi.
Äänienergian muuttumisessa sähköenergiaksi ja
päinvastoin kuluu myöskin energiaa. Bellin t:ia
käytetään sentähden nykyään vain kuulotorvena.
mutta lähettäjänä erityistä kojetta n. s. m i k r
o-fonia (ks. t.). T. ja mikrofoni yhdistetään
toisiinsa, kuten kuva 4 kaaviolliscsti esittää, niin
että joka koneella voidaan sekä lähettää että vas
taan ottaa puheluja. T ja Tt ovat t:t, M ja .1/|
mikrofonit, E ja Ei paikallispatterit (tavallisesti
Leclanehén elementtejä), 8 .ja >S’( sekä R ja //,
kahden induktsionirullan primääri- (induseeraava)
ja sekundääri- (induktsioni-) vvyluUt. Mikro-
Kuva -4.
foniin tuleva ääni saattaa sen levyn värähdyksiin,
jolloin induseeraava (pää-) virran voimakkuus
vaihtelee. Samalla syntyy sekundäärivyyhdissä.
joihin t:t ovat kytketyt, induktsionivirtoja.
T:ien magneettien voimakkuudessa tapahtuu
vastaavia muutoksia ja t:ien levyt joutuvat
värähdyksiin. Telefoneeraaminen paikasta toiseen voi
tapahtua vain yhden langan välityksellä, kun
induktsionilankojen toiset päät yhdistetään maa
-johtoon kuten sähkölennättimessä.
Yksinkertaisilla johdoilla häiritsevät kuitenkin t:ssa
puhujaa samanaikaiset puhelut toisilla linjoilla. Syynä
niiden kuulumiseen on se, että tällaisissa
johdoissa synnyttävät lähellä olevissa t.-langoissa
kulkevat virrat induktsionivirtoja.
Kaksoisjohtojen käyttö on sentähden välttämätön etenkin
pitkillä matkoilla. — Merkinantoa varten
keskusasemalta 1. sentraalista (ks. t.) eri t :hin ja
päinvastoin tarvitaan kuulotorven ja
mikrofonin ohessa vielä lisäksi laite, jolla voidaan antaa
ja vastaanottaa halutun puhelun alkumerkki.
Virtaa tähän saadaan pienestä käsin
väännettävästä magnetoinduktsionikoneesta. Virta kulkee
linjajohtolankaa myöten ja avaa sentraalin mer
kinantoläpän. T:ssa taas keskusasemalta tuleva
induktorivirta panee sähkökellon kilisemään.
Keskuspatteri-järjestelmässä ei tarvita t:ssa
ollenkaan induktoria, eikä paikallispatteria (ks.
S en tr aal i). Virrankiertoa mikrofonin, t:n ja
soittolaitteen kautta esittää kuva 5. II on vivun
varsi, jonka t. riippuessaan koukussaan painaa
kuvattuun asentoon. Induktorin G kampia
kierrettäessä syntynyt virta kulkee soittokellon
C magneetin lankakierrosten läpi kontaktin 3
kautta vipuun II, siitä edelleen lankaa Li pit.
Kuva 5.
Kuva
kin keskusasemalle ja takaisin lankaa /. myöten.
Samalla tavalla kiertää keskusasemalta tuleva
virta, ellei t:ia ole koukustaan nostettu.
Kummassakin tapauksessa soi siis t :n kello. Koska
virta heikkenee kulkiessaan induktorin lanka-
Kuva ’2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
