Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13S9
Teoll isuus
1394
non varsinainen konepaja, jossa m. m.
ensimäi-set kotimaiset höyrykoneet valmistettiin.
Vuosisadan keskivaiheilla syntyivät m. m. Crichtonin,
Varkauden ja Tampereen konepajat.
Sahateollisuuden edistymistä ehkäisivät nyt
puheenaolevalla ajalla edelleen entiset rajoitukset
sahausmäärään ja sahausaikaan nähden. Kun höyryn
käyttäminen sahoissa oli kielletty, ei uusiakaan
sahoja voinut syntyä muualle kuin sisämaan
koskien partaille, mistä lautatavaran kuljetus
rannikolle oli hankalaa ja kallista. Myöskin paperi t,
pysyi 19:nnen vuosis. keskipalkoille asti hyvin
alkuperäisellä kannalla; vasta 1841 ja 1852
tulivat koneet käytäntöön Tampereen ja
Tervakosken tehtaissa. Uusia tehtaita perustettiin vielä
muutamien muidenkin t.-haarojen alalla, esim.
uusia sokeritehtaita vuosisadan alkupuolella
Viipuriin ja Helsinkiin (Töölön sokeritehdas 1819)
ja 1850-luvulla Turkuun.
Suomen t :n varsinainen nousukausi ja eräiden
t.-haarain kehittyminen suur-t:n kannalle alkoi
vasta itämaisen sodan jälkeen 1850-luvun
loppupuolilta lähtien. T:n vaurastumista edistivät
varsinkin tuotannon laajentamista ehkäiseväin
rajoitusten poistaminen, elinkeinovapauden ja
vapaakilpailun periaatteiden
voimaansaattaminen. uusien pankkilaitosten perustamisen
jälkeen helpottunut pääoman saanti ja
kulkuneuvojen parantaminen. Kun höyryvoiman
käyttämisen kielto 1857 ja vähän myöhemmin muut
saha-t.:n kehitystä kahlehtivat rajoitukset oli
poistettu, alkoi tämä omasta maasta
äärettömän runsaasti saatavissa olevaan raaka-aineeseen
perustuva t. kohota ensimäisellc sijalle Suomen
t.-elämässä. Saha-t. saattoi nyt keskittyä
suurten jokien suihin. Poriin, Kotkaan y. m.,
minn<-tukit saatiin uittamalla ja mistä lautatavara
voitiin lastata suoraan ulkomaille meneviin
laivoihin. Sahaustuotteiden vienti lisääntyi varsinkin
1870-luvulla, jolloin se 1870-77 kasvoi melkein
kolminkertaiseksi (vrt. P u u t a v a r a t e o 1 1
i-suus). Sahaliikkeen jälkeen kohosi 19:nnen
vuosis. loppupuoliskolla Suomen tärkeimmäksi
teollisuudeksi paperi-t. (ks. Paperi), sittenkuin
paperia alettiin valmistaa hiotusta puumassasta
•lo 1860 tehtiin puunhiomiskokeita Viipurissa,
mutta ensimäinen puuhiomo perustettiin 1865
Tampereelle. Pian syntyi useita tällaisia laitok
-ia. esim. Nokialle. Mänttään, Kyröskoskelle ja
Valkiakoskelle. Näin saatu puumassa vietiin
ensin Venäjälle, mutta pian sitä ruvettiin
mvös-Kin kotimaassa valmistamaan paperiksi, ensin
Nokialla v:sta 1868. Sittemmin. 1880-luvulta
lähtien, ruvettiin sahausjätteistä ja haloista
valmistamaan paperin raaka-aineeksi selluloosaa.
Varsinki n v:n 1900 jälkeen on
selluloosatehtaita perustettu useita, niin että selluloosaa
iks. t.) nyt jo valmistetaan enemmän kuin hiottua
puumassaa (ks. Puuvanuke). Uusia
puunjalostuksen haaroja ovat myöskin rihmarulla-t.
Kaukaan tehdas v:sta 1873) ja viime vuosina
Jyväskylän lähistössä syntynyt faneeriteollisuus.
l!auta-t:ssa ruvettiin 19:nnen vuosis.
loppupuolella yhä enemmän käyttämään ulkomaista
malmia. Raakaraudan valmistus on kuitenkin,
osittain polttoaineen kallistumisen johdosta, viime
aikoina tuntuvasti vähentynyt, ja malmien
sijasta on ulkomailta ruvettu tuomaan
raakarautaa. Teräksen valmistuksessa otettiin Martin-
uunit käytäntöön ensin Taalintehtaalla 1880. Kun
1885 määrättiin tulli koneille ja koneosille,
alkoivat valimot ja konepajat nopeasti kehittyä, niin
että niiden tuotanto jo ennen suurvaltain sotaa
nousi enempään kuin puoleen koko
metalliteollisuuden tuottoarvosta. Kuitenkin tuodaan maahan
edelleen runsaasti ulkomaisia metallitavaroita.
Myöskin kutoma-t. on viime vuosikymmenien
aikana edistynyt voimakkaasti ja kehittynyt
varsinaiseksi suur-t:ksi. Kutoma-t:ssakin käytetään
etupäässä ulkomaalaisia raaka-aineita. Kun
Austraalian ja Ameriikan huokeahintainen villa alkoi
1860-luvulla tulla Euroopan markkinoille,
syntyi villa-t:ssa pula, ja Littoisten ja Jokioisista
1856 Tampereelle siirretty verkatehdas täytyi
panna seisomaan. Pian rupesi maamme villa t,
kuitenkin jälleen elpymään ja se käyttää nyt
etupäässä ulkomaista raaka-ainetta; ainoastaan
neljäs osa villakehräämöjen raaka-aineesta on
kotimaista. Tampereen pellavatehtaan
käyttämästä pellavasta on vain noin kymmenes osa
Suomesta saatua. Kutoma-t :n tärkein haara on
puu-villa-t., jonka tuotanto edustaa enempää kuin
puolta koko kutoma-t: n tuottoarvosta.
Ku-toma-t:n tuotanto ei kuitenkaan riitä
tyydyttämään oman maan tarvetta. Tämän t:n
keskuspaikka on Tampere. — Suomen sokeritehtaiden
tuotanto on niinikään huomattavasti kasvanut;
v:n 1897 tullimuutoksen jälkeen ne jalostavat
yksinomaan venäläistä juurikassokeria. —
Vanhin Suomen nahkatehtaista on 1860-luvulla
perustettu Äströmin tehdas Oulussa, joka tätä
nykyä on suurin Pohjoismaissa. Paljoa
myöhemmin ruvettiin perustamaan kenkätehtaita
(ensimäinen Korkeakoskelle 1898). Sittenkuin
jalkineille 1908 asetettiin suojelustulli, on
kenkätehtaita syntynyt useita,. varsinkin
Tampereelle. — Vanhastaan olemassa oleva lasi-t. on
viime vuosikymmenien kuluessa lisääntynyt
uusilla tehtailla, samaten tupakka-t. — Suomen
t :ssa syntyneistä yhtymistä (renkaista,
kartelleista) ks. Kartelli.
Suomen t:n viimeaikaista kehitystä valaisevat
seuraavat vv. 1887, 1897, 1908 koskevat
numerot (viime vuosilta saatavissa olevat tiedot eivät
ole t.-tilaston uudestaan järjestämisen vuoksi
verrannolliset aikaisempiin tiedonantoihin).
Työpaikkaa kohti oli työläisiä keskimäärin 1887 7,7.
1897 10.», 1908 13,»; tuotantoarvo työläistä
kohti oli 1887 2,635 mk.. 1897 3,147 mk., 1908
3,782 mk.; tuotantoarvo työpaikkaa kohti 1887
20,218 mk., 1897 34,196 mk., 1908 52,437 mk.;
höyrykoneita oli 1887 456, 1897 890. 1908 1,397;
höyrykoneiden keskimääräinen hevosvoima oli
1887’ 21,3, 1897 28,o, 1908 53,o; jokaista
hevosvoimaa kohti tuli työläisiä 1887 4,4, 1897 3,s.
1908 1,7. Nämä numerot osoittavat kehityksen
kulkevan suur-t:ta kohti, mikä onkin melkein
kokonaan vallalla kutoma-, paperi- ja
saha-t :ssa, suurimmalta osalta myöskin kivi-t:ssa.
T:n kokonaiskehitystä valaisevat seuraavat
numerot: työpaikkoja oli 1887 5,615, 1897 7,355,
1908 9,165, tuotantoarvo 1887 113,520,000 mk.,
1897 251,510,000 mk., 1908 480,590,000 mk.,
työläisiä oli 1887 43,085, 1897 79,917, 1908 127,075
(vrt. Suomi, väestö).
Tuotannon bruttoa’rvo ja työntekijäin luku oli
1914 (käsiammattiliikkeet pois jätettyinä)
seuraava :
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
