Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Termotonus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1421
ruumiinosin jopa keskuseliniistöukin läpi.
Edullisest /tikuttaa diatermia nivel- ja
lihas-reumat isi u’sta, munuais- ja sappikiviähkyssä,
liermosiir *«asA v. m. syvemmällä olevissa säryissä,
joihin pin’skuumennus ei ulotu. K. T.
Termotonus, se olotila, jossa kasvi
maksimiin minimilämpötilojen välillä on
kasvafniskykyi-nen. \’astakohtana ovat lämpö- ja kylmiihorros.
K. L.
Terinotropismi (kreik. tliermv = lämpö, ja
Impos = käänne), 1 ä m p ö h a k u i s li u s,
useiden kasvavien kasviosien (esim. juurien,
sieni-liyvtien y. m.) kyky taipua johonkin
lämpölähteeseen päin (positiivinen t.) tai siitä pois
I n e g a t i i v i n e n t.). Selvimpänä t. on
huomat tu juurilla, joilla se korkeammassa lämmössä
011 negatiivinen, alhaisemmassa positiivinen.
K. L.
Ternate ks. Molukit.
Ternaux [-ruY], Louis Mortimer
(ISOSTI’. ransk. politikko ja historioitsija: valittiin
1842 edustajakamariin ja oli v:sta 1848 ensin
kansalliskokouksen ja sittemmin lakiasäätävän
kokouksen jäsenenä kuuluen kuningasmielisiin.
Louis Napoleonin pantua toim en
valtiokaappauk-sen 2 p. jouluk. 1851 T. siirtyi yksityiselämään
ja alkoi tutkia vallankumouksen historiaa;
valittiin 1871 kansalliskokoukseen; hänen
kuuluisin teoksensa on ..Histoire de la T rreur 1792-94
d’apri)s des doeuments authentiques et inédits"
(G nid., 1862-69). joka m. m. sisältää
asiakirjoja, joiden alkuperäiset kappaleet hävisivät
kom-muunikapinan aikana toukok. 1871. J. F.
Terneerata (ransk. tcrnir). värjäyksessä,
muuttaa kemiallisten aineiden vaikutuksen
avulla värjättyjen kudosten ja kankaiden
väri-vivahduksia. Sellaisina kemiallisina aineina
voidaan käyttää esim. rautasuoloja, oksalihappoa
v. m. S. jS.
Terni (vanhan ajan Interamna Nahars),
kaupunki Keski-ltaliassa, Perugian provinssissa
t mbriassa. Roomasta pohjoiseen viljavalla
tasangolla Neran varrella ratojen risteyksessä; 32,939
as. (1911: kuntana). — Tuomiokirkko (osaksi
1200-luvulta), San Francescon kirkko
(1200-luvulta. freskoja, kaunis kellotorni 1400-luvulta),
roonial. amfiteatterin, auringont.emppelin ja
sillan jätteitä; tekn. opisto, seminaari, teatteri.
Piispanistuin. Suuria rauta- ja terästehtaita
(panssarilevyjä, tykkejä, ampumatarpeita
Italian laivastoa varten, kiskoja, rautaputkia y. m.),
konepajoja, kunink. asetehdas, kehräämöitä,
sahoja y. m. Käyttövoimaa saadaan T:n lähellä
Velino-joessa olevista luonnonkauniista Caseata
|lelle Marmore nimisistä putouksista (kolme,
yhteensä 190 m korkeaa putousta, syntyneet 272 e.
Kr. M. Curius Dentatuksen puhkaistessa väylän
Laeus Velinus nimiselle järvelle), jonne
sähkö-rautatie. — T. mainitaan perustetuksi 672 e. Kr.
Se lienee Taeituksen synnyinkaupunki. T:n luona
ranskalaiset 1798 voittivat napolilais-armeian.
E. E. K.
Ternimaito ks. P i h k a m a i t o.
Terpandros, kreik. laulaja, kitaransoittaja ja
säveltä ä. kotoisin Lesboksen Antissasta (7:nnellä
vuosis. e. Kr.), tunnettu kitaransoiton ja
kitaralla säestettävän nomos-laulun (ks. N o m o s)
kehittäjänä; m. m. hänen kerrotaan lisänneen
kitaran kielten lukumäärän 4:stä 7:ään. N. 675
1422
e. Kr. T. sai Spartassa voiton Karneia-juhlan
laulu- ja soittokilpailussa. Nähtävästi T. on
välittänyt Lesboksessa kehittyneen laulannon ja
soitannon leviämistä Euroopan Hellaaseen,
lähinnä doorilaisten keskuuteen. — Hänen sävel
lyksistään ei ole mitään säilynyt, hänen
laulu-teksteistään vain aivan vähäpätöisiä ja osaksi
epäilyksenalaisia katkelmia. O. E. T.
Terpeenit, erinäisten kasvien, etenkin havu
puiden ja C£/r«..s-lajien kukista, lehdistä,
kuoresta ja puusta saatujen eetteristen öljyjen
hiilivetyjä, joiden yleinen kem. kaava on CioH,„.
Paitsi näitä hiilivetyjä on eetterisissä öljyissä
näiden t:n muodostamia yhdistyksiä, kuten
ter-peenialkoholeja, terpeenialdehydejä,
terpeeni-ketoneja y. m. Terpeenialkolioleja ja terpeeni
aldehydejä, joiden yleinen kaava on Cioll180.
CioIlmO tai C10II20O, nimitetään
kamferi-lajeiksi, tavallisen japauinkamferiu mukaan
(ks. Kanvertti). — T:ejä eristetään
eette-risistä öljyistä, joita tavallisesti saadaan
kasvien osista vesihöyrytislauksen avulla,
jakotis-laamalla näitä. T:n kiehumapisteet ovat 11.
140°-190° :n C välillä. Niitä voidaan eristää myös
eetterillä, petrolieetterillä y. m. s. uuttamalla.
— T:n tieteellisen tutkimuksen alkoi saks.
kemisti Wallaeh 1884. Tällä laajalla alalla 011
sittemmin työskennellyt monta kuuluisaa
tutkijaa, esim. Semmler, Baeyer, Wagner sekä meillä
Asehan ja Komppa. Nykyisen tutkimuksen
mukaan voidaan t. jakaa neljään ryhmään: 1) o 1
e-fiiniset t., varsinaiset t., seskvi-t.,
ja p o 1 y-t. — O le fi inisten t:n hiiliketju
on avonainen. Ensimäisenä näistä mainittakoon
hemiterpeeni, isopreeni, C5H8, jota saadaan
kuivatislaamalla kautsua sekä tärpätistä. Se on
haihtuva. 37°:ssa C kiehuva neste, josta
poly-merisoimalla saadaan keinotekoista
kautsua. Myrseeni, CioH19, on myös
olefiini-nen terpeeni. — Varsinaiset t :t jaetaan
monosyklisiin, joiden hiiliketju
muodostaa yhden suljetun renkaan, ja b i s y k 1 i s i i 11.
joissa 011 kaksi suljettua rengasta kussakin
mole-kylissä. Monosyklisiä t:ejä ovat. 111. m.
seuraavat: ter pineeni, 180°:ssa C kiehuva
sitruu-nantuoksuinen neste, jota on kardemumma- ja
korianteriöljyssä, y. m. ja jota saadaan eri
tavoin useista muista t:stä; terpinoleeni,
jota saadaan happojen avulla
terpiinihydraa-tista y. m., kiehumapiste n. 186° C; f el 1
andree n i, jota on m. m. Phellandrium-,
tähtianis- ja eukalyptusöljyssä; 1 i 111 o n e e n i eli
di pe 11 teeni, jota 011 pomeranssinkuori-,
sitruuna-, bergamotti-, kumina- y. m. öljyissä ja
saadaan myös isopreenistä, on pysyvimpiä t:e.jä;
sylvestreeni, jota on suom. ja ven.
tärpätti-öljyssä ja carves treeni, 178°:ssa kiehuva
neste. — Bisyklisiä terpeenilajeja ovat m. m.
seuraavat: Pineeni, tavallisen tärpättiöljyn
pääosa (ks. Tärpätti), eniten levinnyt kaikista
t: stä. Suom.. ven. ja ruots. tärpättiöljyssä on
pineeniä hyvin vähän, koska se muuttuu muiksi
t :ksi kuivat,islauksessa. Kuiva kloorivety yhtyy
pineeniin pineenihydrokloridiksi I.
..keinotekoiseksi kamferiksi". Pineenin kiehumapiste 011
155°C. Sen ohella esiintyy terpeeni n o p in e e n i,
kiehumapiste 162°-163°; sitä 011 myös
sitruuna-öljyssä. Iv am f e en ia on luonnossa vähän. Sitä
voidaan valmistaa pineenistä: se on kiinteä ter-
Termotonus—Terpeenit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
