Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Terveyspoliisi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1453
olosuhteet, joissa ihmiset elävät, ovat sellaiset,
että elimemme voivat niissä menestyksellä
toimia. Niilipä tulee ilman olla puhdasta ja
kokoomukseltaan kunnollista, jotta hengityksemme
voisi siinä hyvin suoriutua; ravinnon tulee olla
sopiva ja riittävä; luonnon määräämä suhde
vallitkoon työn ja levon välillä j. 11. e.
Karkaisemalla pintaamme (ks. Kuumiin
karkaiseminen) voimme tehdä itsemme
vastustuskykyisiksi kylmän vaikutuksia vastaan ja torjua
vilustumistauteja; tarpeellisella varovaisuudella
voimme karttaa monenlaisten tarttuvien tautien
tartuntaa, esim. keittämällä juomaveden, jossa on
syytä epäillä piilevän lavantaudin tai koleran
tartuntaa. — Vaikka t:n periaatteet ja
päämäärä aina 011 sama, niin ovat sen antamat
ohjeet ja neuvot sovellettavat olojen mukaan
riippuen siitä, mikä ala milloinkin on kysymyksessä.
Niinpä erotetaan: a s u n t o h y g i e n i a, t e
Iida s h y g i e n i a, k o u 1 u h y g i e n i a, y
h-t e i s k u n t a h y g i e n i a, rotuhygienia
j. 11. e. ynnä yksilökohtainen
hygienia. vrt. Terveydenhoito. M. O-B.
Terveyspoliisi, viranomainen, jonka tehtävänä
on terveydenhoidon vaarinpitäminen. Maalla on
t:na tav. kunnallislautakunta tai vartavasten
asetettu terveyslautakunta, kaupungissa
terveyslautakunta. Myöskin voi olla asetettu erityinen
poliisipalvelija vartavasten t:ksi. El. K.
Terveyspolitia ks. P o 1 i t i a ja Poliisi.
Terveyssuola, jauhomainen, lääkesuoloja
sisältävä seos, jossa on
magnesiumhydratokarbonaat-tia. sokeria ja natriumhydrokarbonaattia,
viimemainittua suurin osa. Sen tulee liueta n. 16 osaan
vettä kirkkaasti. Sitä voidaan käyttää
vatsatauti ihin liiallista vatsahappoa poistamaan.
Nautitaan 1-2 g:n annoksissa muutamia kertoja
päivässä. Sen liiallinen ja pitkä-aikainen
käyttäminen voi koitua vaaralliseksi elimistölle.
S. S.
Tervik [tirvik] (ennen T i e r f f j o k i,
Tervvejoki, Tervejoki), maatila
Pernajan pitäjässä, luonnonkauniilla paikalla
Perna-janlahden rannalla, käsittää 7 allodiaalisäteriä
ja 1 rälssitilan T:n kylässä sekä Baggnäsin
2 rälssitilaa, yhteensä 6 manttaalia, n. 2,500 ha.
Meijeri. — T. mainitaan jo 1421
kihlakunnan-kuräjien istuntopaikkana ja 1494 eräässä
valtionhoitaja Sten Sturen kirjeessä. V:n 1500
seuduilla T:n omisti asemies Ericus Petri (Dufva);
oltuaan 1500- ja 1600-luvuilla m. m. Liehtone-,
von der Frenehe- ja Wuhl-sukujen hallussa se
siirtyi 1760 avioliiton kautta vphra, myöh.
maaherra Otto Wilhelm de Geerille (k. 1769). Tämä
suku isännöitsi tilalla v:een 1855, jolloin suvun
suom. miespuolinen haara sammui. Tällöin tila
joutui, niinikään avioliiton kautta,
Ehrnrooth-suvulle. jonka hallussa se vieläkin on (nyk.
omistaja G. Ehrnroth). — Kartanon
kaksikerroksinen. puinen päärakennus 011 1700-luvun
alkupuolelta. T:ssä on arvokas kokoelma huonekaluja,
vaskipiirroksia ja kivipainokuvia y. m.
pääasiallisesti 1700-luvulta ia 1800-luvun alkupuolelta
sekä vksi maamme vanhimpia ja suurimpia
öljy-inaalausmuotokuvakokoelmia. Alkuperäinen
kokoelma. joka oli vielä suurempi, 011 kuitenkin
osittain hajoitettu perinnönjaossa (m. m.
Tjuster-byn kartanoon). E. C-g. A K. K. il.
Tervola (varhaisimpina aikoina Lapin-
1454
niemi). 1. Kunta, Oulun 1., Kemin kililak.,
Kemin-Tervolan nimismiesp.; kirkolle Tervolan
rautatieasemalta n._ 1 km, Kemin kaupungista
lähes 50 km. Pinta-ala 1,78:3,5 km-’, josta
viljelty" maata (1910) 3,190 ha (siinä ltlvussa
luonnonniityt 2,061 ha). Manttaalimäärä 291/s,
talonsavuja 229, torpansavuja 51 ja muita savuja
713 (1907). 3,880 as. (1915); 572 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 416:11a
(1901). 359 hevosta, 1,783 nautaa (1913).
-Kansakouluja 4 (1916). Säästöpankki.
Haara-apteekki (Kemin pääapteekin). — Teollisuuslai
toksia: Suukosken, Palokosken ja K aisà joen
myllyt sahalaitoksineen. Liuskakivilouhimo
(katonkattamiskiveä). — Luonnonnähtävyyksiä:
Pisavaara. Törmävaara, Valkiavaara y. m. —
2. Seurakunt a, konsistorillinen, Kuopion
hiippak, Kemin rovastik.; Kemiin kuulunut,
1627 perustettu, kappeli (sai oman papin 1673),
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
10 p:ltä jouluk. 1860 (ensimäinen vakinainen
khra v:st,a 1880). — Kirkko puusta, rak.
1864-65. [Z. Castrén, „Vanhan ajan muistoja Kemin,
Tervolan ja Simon seurakunnista" (Suom.
mui-naism.-yhd. aikak. XIV).] L. U-nen.
Terzka (Terzky, Trcka) (k. 1634), bööm. kreivi,
keisarillinen kenraali, Wallensteinin
alapääl-likkö ja lanko; nautti suuressa määrin
viimemainitun luottamusta, kunnostautui Lützenin
taistelussa. Etupäässä T. sekä llov taivuttivat
Wallensteinin upseerit allekirjoittamaan n. s.
Pilsenin reverssin (tammik. 1634), jossa he
lupautuivat viimeiseen saakka puolustamaan
ylipäällikköä. T. tehtiin siitä syystä keisarin
anteeksiannosta osattomaksi, ja Wallensteinin
murhan tapahtuessa hänet keisarin kannattajat
surmasivat Egerissä yhdessä Ilovin ja Kinskyn
kanssa. G. R.
Terä, lastujen tai osien irroittamiseen joko
käsin käytettävä tai koneeseen kiinnitettävä
työkalu, jossa on leikkaava särmä; toisinaan
tarkoitetaan t:llä juuri tätä terävää särmää. Käsin
käytettävät t:t kiinnitetään useimmiten puiseen
pitimeen (veitsen-t. päähän, kirveen-t. varteen,
höylän-t. tukkiin, sahan-t. kahvaan tai
kehys-puihin), koneterät erikoiseen kiinnittimeen
(pora-t. istukkaaseen, sorvin-t. supporttiin,
puu-höylän-t. kutteriin). Terän terävyys- (n. s.
teroitus-) kulman suuruus riippuu pääasiallisesti
leikattavan aineen kovuudesta, puuta varten
käytetään pienempää kulmaa (n. 15-30°) metalleja
varten suurempaa (n. 40-85°). — T:ksi sanotaan
vielä m. m. kiillottamiseen käytettävää
kiillotus-rautaa (ks. t.). P-o P-o.
Teräaseet ks. Aseet.
Terälehdet ks. Teriö.
Teräs, rautalaji, jonka hiilimäärä on alle 1,« %
ja joka voidaan karaista, vrt. Rauta.
Teräskynäteollisuus ks.
Kynäteolli-s u u s.
Teräslanka valmistetaan teräksestä (ks. t.j
kuten rautalanka (ks. t.) raudasta. Jotta t
kestäisi taivutuksia, on se ennen käyttöä pääs
tettävä, s. o. kuumennettava punahehkuun, jonka
jälkeen se hitaasti saa jäähtyä. W. W-o.
Teräslevy, teräksestä valssilaitoksissa
valmistettu levy (vrt. Rautalevy). T:n
valmistukseen käytetään useimmin erikoisteräslajeja
(kromi-, nikkeli- j. n. e. terästä), sillä t:n käy-
Terveyspoliisi—Teräslevy
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
