Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Thulé ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1517
Thulé—’
Thurgau
1518
meressä Euroopan luoteisessa päässä (Shetland?
Norja?i. Myöhemmät kirjailijat käyttävät sitä
yleensä ääriniiiistä pohjoista seutua
merkitsemään (..ultima Thule"); Prokopios sanoo siksi
Skandinaavian niemimaata ja Adam
Bremeniläinen Islantia. T:n nimeä on, vaikka varmaankin
ilman syytä, verrattu suomen tuuli sanaan.
K. G.
Thulé [tolf?], suom. urkutehtailijasuku. —
Anders T. (1813-72), toimi ulkomailta
tilattujen urkujen paikoilleenasettajana, rakensi itse
ensimäiset urkunsa Tammisaaren kirkkoon,
perusti urkutehtaan Kangasalle. Hänen poikansa
Bror Axel T. (18474911) laajensi tehdasta,
kiivi ulkomailla perehtymässä
urkujenrakennus-taitoon, teki huomattavia parannuksia
urkujen-rakenteeseen (saaden kanavahenkilaatikolleen
patentin). T:n tehtaan urut ovat täysin
tasaveroisia ulkomaisten tuotteiden rinnalla; sen
rakentamista uruista ovat mainittavimmat
Mikkelin, Kuopion. Kajaanin, Koiviston ja eritoten
Tampereen Aleksanterinkirkon urut. Tehtaan
johtajana on edellisen poika, insinööri Martti
Tulenheimo (s. 1883). O. M-o.
Thulen kartano [tü-] (ruots. Thule gärd),
Inarin pitäjän Muddtisjärven kylässä,
Kaamaseen rannalla 30 km:n päässä Inarin kirkolta
Utsjoelle johtavan postitien varrella, 118
manttaalia käsittävä verotila. Tilan ensimäisenä
omistajana mainitaan Utsjoen kirkkoherra Jaakko
Fellman (ks. t.) ja hänen jälkeensä saman
seurakunnan kirkkoherra A. Andelin (ks. t.) ; v:sta
1878 lähtien on omistajana metsäherra M. W.
Waenerberg. — T. k :ssa on II luokan
postiasema. meteorologinen asema ja
matkailijayhdistyksen pysäkki. — Tilan pääelinkeinoina
harjoitetaan karjan- ja poronhoitoa sekä kalastusta.
Y. W-a.
Thulin [Vn], Antti Juhana (1832-68),
lahjoittaja: toimi v:sta 1861 kauppiaana
Turussa. T., joka oli innokas kansanvalistuksen
harrastaja, testamenttasi Turun lukiolle 6,000
ruplaa stipendirahastoksi ja loput omaisuudestaan
Suomen talousseuralle talonpojanpoikien’
kouluttamiseksi Mustialassa.
Thulium, kem. alkuaine, harvinainen
maa-metalli. Kem. merkki Tu. At.-p. 168,5 S. S.
Thun [ü] (T. und H o h e n s t e i n). I.Leo
von T. (1811-88), kreivi, itäv. valtiomies. Ollen
kotoisin Böömistä T. jo aikaisin osoitti
ymmärtämystä ja myötätuntoa tsekkiläisten kansallisille
riennoille; tuli huhtik. 1848
guherniaalipresiden-tiksi Böömiin, mutta menetti tämän viran jo
heinäk. sam. v. Vv. 1849-60 T. oli Itävallan
kirkollis- ja opetusasiain ministerinä; uudisti maan
koululaitoksen järjestäen lukiot ja korkeakoulut
saksalaisen mallin mukaan; v. 1855 hän sai
paavin kanssa toimeen konkordaatin, joka tuotti
papistolle suuren vaikutusvallan kouluihin
nähden. V :sta 1861 T. oli herrainhuoneessa ja
Böömin maapäivillä feodaalisen puolueen
johtajia kannattaen tsekkiläisten kansallisia pyrki
myksiä.
2. Franz Auton von T. (s. 1847), kreivi,
valtiomies, edellisen veljenpoika; tuli 1879
Itävallan edustajahuoneen, 1881 herrainhuoneen
jäseneksi ja valittiin myöskin Böömin
maapäi-ville, missä kannatti sekä feudaalisia
periaatteita että tsekkiläisten kansallisia vaatimuk-
sia lausuen senkin toivomuksen että keisari
kruuuauttaisi itsensä Böömin kuninkaaksi.
V. 1889 T. tuli Böömin käskynhaltijaksi, mutta
riitaantui pian nuortsekkiläisten kanssa ja oli
näiden voitolle päästyä pakotettu luopumaan
1896. Maalisk. 1898 hän nimitettiin
ministeri-presidentiksi; piti yllä Badenin kieliasetuksia,
josta oli seurauksena saksalaisten obstruktsioni
valtakunnanneuvostossa; luopui lokak. 1899.
Thun [lün] (ransk. Thoune),
piirikunnankau-punki Sveitsissä, Bernin kanttonissa,
erinomaisen kauniilla paikalla Aaren varrella n. */»
tunnin matkan päässä T :n-järvestä, ratojen
haa-rauksessa; 6,030 as. (1900), saksalaisia,
enimmäkseen protestantteja. — Kaupunkia, jonka
pääkaduilla on samanlaisia arkadeja (Lauben) kuin
Bernissä, vallitsee Zähringen-Kyburgin mahtava
linna (rak. 1182), jossa hist. museo; 1738 rak.
kirkko, komeita hotelleja. T. on pääportti
Berner Oberlandiin mentäessä. Harjoitetaan
sekalaista teollisuutta, karja-, juusto- y. m. s.
kauppaa. T:ssa on liittovaltion tykistön päävarikko,
kasarmeja, suuret hevostarhat, sotakoulu.
Thunberg [tünbärjj, Karl Peter
(1743-1828), ruots. kasvi- ja eläintieteilijä. Oli
1770-79 pitkällä ulkomaanmatkalla
Länsi-Euroo-pan maissa, Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.
Tuli 1781 ylimääräiseksi, 1784 varsinaiseksi
lääke- ja kasvitieteen professoriksi Upsalaan.
Loppuikänsä T. tutki suuria kokoelmiaan ja
julkaisi niistä useita teoksia m. m. „Flora japonica"
(1784) ja ,,Flora capensis" (1807-13). „Resa uti
Europa, Afrika oeh Asia förrättad ären 1770-79"
käännettiin monelle kielelle. T. oli aikansa
kuuluisimpia kasvitieteilijöitä, varsinkin
lukui-sain uusien kasvilajien selittäjänä. K. L.
Thuner See ks. T h u n i n-j ä r v i.
Thunin-järvi [tü-J (saks. Thuner See),
Sveitsissä, Bernin kanttonissa, on 19 km pitkä
luoteesta kaakkoon, 3 km leveä, 48 km2, 218 m syvä.
561 m yi. merenp., on aikaisemmin ollut yhtenä
järvenä Brienzin-järven (jonne aluksin
kuljettava kanava) kanssa. T:n läpi virtaa Aare;
suurin T:een laskevista joista on 1714 siihen
johdettu Kaiuler. Maisemat järven ympärillä ovat
suurenmoisen kauniit; etelässä mahtava Berner
Oberland antaa niille taustan. Matkailijaliikenne
hyvin vilkas; vesitse sitä välittää 8
höyryalusta (jotka 1913 kuljettivat 796,274
matkustajaa), maitse järven länsi- ja etelärantaa kulkeva
rata.
Thuret [ tyrc’], Gustave Adolphe
(1817-75), ransk. kasvitieteilijä, tuli 1840
virkamieheksi Ranskan lähetystöön Konstantinopoliin,
mistä teki kasvit, retkiä Egyptiin ja Syyriaan,
eli sittemmin yksitvistutkijana Ranskassa,
saavuttaen tunnetun nimen levätieteilijäuä (sai
m. m. selville rusko- ja punalevien suvullisen
lisääntymisen). Teoksia „Recherches sur les
zoospores des algues et les anthéridies des
crypto-games" (1851), „l5tudes phycologiques. Analyse3
d’algues marines" (1878).
Thurgau (ransk. Thurgovie), kanttoni
Koillis-Sveitsissä, Boden-järven etelärannalla, Thur-joen
ympärillä: 1,006 km2, 140,540 as. (1913; 1910:
134,917. joista uskonnoltaan protestantteja 85,383.
katolisia 48,453. kansallisuudeltaan saksalaisia
125,876 ja italialaisia 8.328), 139 km2:llä. —
T. kuuluu melkein kokonaan Sveitsin välimaahan,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
