Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1527
Tiber—Tiberius
1528
lisä.jokia. Tulvia on usein, vesi on santi aa. Suisto
laajenee nopeasti (n. 3 m v:ssa); vanhan ajan
satamat ovat täyttyneet ja jääneet kauas merestä
(Ostia 4 Va km:n päähän). Rooman alueella T:n
juoksua on säännöstelty. E. E. K.
Tiberias [-e’-], Galileassa, Genesaretin järven
(ks. t.) länsirannalla oleva kaupunki, jonka
Herodes Antipas perusti v:n 26 vaiheilla j. Kr.
ja joka sai nimensä keisari Tiberiuksen
kunniaksi. Jeesuksen päivinä juutalaiset karttoivat
tätä kaupunkia, se kun oli saastainen siitä
syystä, että se oli rakennettu vanhalle
hautausmaalle. Mutta Jerusalemin hävityksen jälkeen
siitä tuli juutalaisuuden keskus, johon asettui
synedriumi ja jonka talmud-koulu saavutti
suuren maineen. Nykyäänkin on T:n asujamisto
pääasiallisesti juutalainen; asukasluku on 7,300.
Kuuluisat ovat kaupungin läheisyydessä olevat
kuumat lähteet. Ar. H.
Tiberius /-e’-/, alkuaan T. Claudius Nero,
myöh. T. C æ s a r Augustus (42 e.
Kr.-37 j. Kr.), Rooman
keisarina 14-37, Tib. Claudius
Neron ja Livia Drusillan
poika, Augustuksen
po-jintima. T. toimi
menestyksellä päällikkönä
Ger-maniassa, Pannoniassa ja
Dalmatsiassa, tuli 11 e.
Kr. Augustuksen
tyttären Julian (ks. t.)
puolisoksi, määrättiin 4 j. Kr.
Augustuksen
adoptiivi-pojaksi sekä julistettiin
hänen kuoltuaan
hallitsijaksi. T. oli lahjakas,
toimelias ja tunnollinen,
mutta sen ohessa
itsepäinen, tyly ja
umpimielinen. Alussa T. piti
Au-gustusta esikuvanaan hallitustoimissa. Hän
noudatti tarkasti perinnäistapoja ja sopimuksia.
Senaatin valtaa T. lisäsi siten, että hän jätti
sille lainsäädännön ja virkamiesten vaalit,
hävittäen lopullisesti kansankokousten
merkityksen. Hän valvoi erittäin huolellisesti maakuntien
hallintoa, piti virkamiehiä ankarasti silmällä,
pani toimeen välittömän veronkannon sekä poisti
monta epäkohtaa. T. hoiti valtion taloutta niin
taitavasti, että hän aikalailla kartutti
valtion-rahastojen varoja. T. noudatti siinäkin
Augustuksen valtiollista ohjelmaa, ettei tahtonut
laajentaa valtakuntaa uusilla valloituksilla. —
Ansioistaan huolimatta T. ei saavuttanut
alamais-tensa suosiota. Kansan tyytymättömyys,
onnettomat perheolot ja hovipiirien juonittelut
tekivät hänet yhä enemmän epäluuloiseksi ja
ihmisaraksi. T:n enentyvä ihmisviha ja luulevaisuus
aikaansaivat lukuisia majesteettirikosjuttuja.
jotka johtivat syytettyjen karkoittamiseen tai
kuolemanrangaistukseen. Sitäpaitsi rajoitettiin
sananvapautta suuressa määrin. Kovin
turmiollinen oli nimenomaan henkivartiaväen
päällikön Sejanuksen (ks. t.) vaikutus valtion
asioihin. Jo v. 26 T. pysyväisestä siirtyi pois
Roomasta Kampaniaan ja Capri’n saarelle. Capri’n
korkeimmalle kohdalle T. rakennutti itselleen
huvilinnan. missä hän vietti viimeiset vuotensa
eristettynä muusta maailmasta. T. kuoli Misenu-
ottamatta silmien kavalaa, pahansuopaa ilmettä.
T:t ovat sangen sitkeitä ja kestäviä, älykkäitä,
mutta häikäilemättömiä oman edun tavoittelussa.
Tervehtiviä tibbuja.
petollisia, taipuvaisia ryöstöön ja
väkivallantöi-hin. He elävät enimmäkseen paimentolaisina,
harjoittavat sen ohella ryöstöä ja
karavaanikaup-paa (heillä on Saharan parhaat ja paraiten
hoidetut ratsukamelit) ja liikkuvat kauppiaina laajalti
ulkopuolelle asuma-alueitaan: keitaissa he ovat
maanviljelijöinä. Asumukset vaihtelevat
elintapojen mukaan. Pukuna on joko vain vyötäisille
kierretty nahkakaistalè tai tuaregeilta lainattu
puuvillainen viitta. Pää ja kasvot, silmiä
lukuunottamatta, peitetään auringonpaahteen ja ihon
kosteuden haihtumisen heikentämiseksi.
Koristeita ei juuri käytetä. Aseina miekka, keihäs,
heittorauta ja pyssy. Valtiollisesta t:t eivät
koskaan ole muodostaneet kokonaisuutta; he
jakautuvat pieniin klaaneihin. jotka vain sotaa varten
liittyvät yhteen. Tibestrssä asuvilla t:illa. joita
nimitetään tedoiksi . (Borkussä asuvat dasa 1.
koran), on jonkunlainen päällikkö, dardai, jonka
valta kuitenkin on hyvin rajoitettu.
Yhteiskunnallisesti t.:t. jakautuvat kolmeen luokkaan:
jalosukuiset (’»tafna,), varsinainen kansa ja parian
asemassa olevat sepät. Uskonnoltaan t:t ovat
muhamettilaisia. [Nachtigal, ,.Sahara und Sudan"
(1879-81, 1889), „Die Tibbu" (1870).] E. E. K.
Tiber (it. Tevere, lat. Tiberis, aikaisemmin
Albula). Keski-Italian päävirta. alkaa
Apennii-neilta. Monte Fumajolon länsirinteellä 1,266 m
yi. merenp. Firenzestä suoraan itään, virtaa
vahvasti mutkitellen eteläistä pääsuuntaa, laskien
kahden suuhaaran kautta 27 km Roomasta
lounaiseen Tyrrhenan-mereen; 403 km (siitä 42 km
Roomasta mereen), josta 144 km on pienemmillä
lotjilla ja 90 km (Neran suusta alkaen)
suuremmilla aluksilla kuljettava. Sunhaaroista
käytetään vain pohjoisempaa, Fiumieinon kohdalla
mereen laskevaa; eteläisempi. Ostian haara, on
hiekoittunut. Lisäjoista huomattavimmat: Paglia
oik., Chiaggio, Nera ja Aniene (Teverone) vas.
Vesialue 17,733 km2. — T:n vesimäärä on
verraten suuri kesälläkin, jotenka on todennäköistä,
että siihen tulee kalkki vuoristossa maanalaisia
Tiberius nuorena.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
