Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tibetin kieli ja kirjallisuus - Tibia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1537
Tibia—Tidemand
1538
tuotteita, pyhimystaruja. Maallista kirjallisuutta
ei paljoa ilmesty syystä, että kirjapainot ovat
lamojen hallussa ja itse kirjapainajat pappeja;
luutta kuitenkin tunnetaan jo Tibetissä
ilmestyneitä sanakirjoja sekä historiallista, lyyrillistä
ja maantieteellistäkin kirjallisuutta. Kansan
suussa elävä eepillinen kirjallisuus on nähtävästi
yhtä rikas kuiu mongoleillakin;
Khams-maakuu-uassa ja myöskin Ladakissa osataan pitkiä
san-karirunoja ja ulkoa opittuja suorasanaisia
kertomuksia, joita tähäu saakka vain
poikkeustapauksessa joku eurooppalainen on kirjoittanut
muistiin. Tällaisista mainittakoon Kesar-satu
(julkaissut A. H. Franke Suom.-ugrilaisen seuran
toimituksissa 1900-02). O. J. R.
Tibia [ti-], m us. (lat.), sääriluu; roomal. oboen
kaltainen puupuhallussoitin (kreik. aulos).
Alkuaan t. oli vain luupilli. I. K.
Tibullus /-&«’-/, Albius (n. 54-19 e. Kr.),
roomal. runoilija, oli Valerius Messallan (ks.
Messalla Corvinus) suojatteja ja
Hora-tiuksen lähimpiä ystäviä. T:n runot ovat
melkein yksinomaan hienoja tunnelmallisia
lemmenlauluja. jotka viehättävät liikuttavalla sävyllään.
T:n nimellä säilyneessä runokokoelmassa on
myöskin useita erään Lygdamuksen ja Sulpician
lauluja. Julkaisijoista nimitettäköön K.
Lach-mann (1829), E. Bährens (1878), Belling (1897),
Postgate (1905). K. ./. H.
Tibur /-£’-/• n.yk. Tivoli, ikivanha kaupunki
Italiassa, Latiumissa, Anion varrella, itään
Roomasta, oli jo aikaisin läheisessä suhteessa
Roomaan sekä tuli v. 90 e. Kr. municipiumiksi.
Tasavallan lopulla ja keisariajalla Rooman
ylimyksillä ja hallitsijoilla oli huviloita ja linnoja
T:ssa ja sen ympäristössä. M. m. keisari
Hadrianus laitatti T:n läheisyyteen suunnattoman
suuren ja komean huvila-alueen. [Gusman, „La Villa
imperiale di Tibur" (1904) ; L. Meyer, „T.’’
(1883) ; G. A. Müller, „Die Tempel zu T." (1899).J
vrt. Tivoli. K. J. H.
Tiburtius /-«’-/, Tiburtius (1706-87),
ruots. pappi, kirjailija; tuli 1740
henkirykmen-tin papiksi; oli mukana seur. v. puhjenneessa
Suomen sodassa ja teki sen aikana
muistiinpanoja, jotka julkaistiin vasta 1817 nimellä
.Historia om finska kriget ären 1741 och 1742";
oli v:sta 1744 kirkkoherrana Vretaklostretin
seurakunnassa, v:sta 1756 tiedeakatemian jäsen;
edustajana vv. 1755-56 ja 1760-62 valtiopäivillä;
julkaisi 1768 valtiollisen vihkosen „Adelsmanna
öde uti Svea rike", joka joutui syytteen,
alaiseksi.
Tichborne-juttu [titsbön-], aikanaan suurta
huomiota herättänyt sotkuinen oikeudenkäynti
Englannissa, joka koski erään rikkaan
aatelismiehen Tichbornen perintöä. Viimemainitun
vanhempi poika oli 1854 hukkunut haaksirikossa,
mutta 1866 ilmestyi henkilö, joka väitti olevansa
kadoksissa ollut Tichborne, mutta joka
sittemmin osoitettiin olevan austraalialainen
teuras-tajansälli Arthur Orton, ja vaati Tichbornen
perintöä. Pitkällisen oikeudenkäynnin jälkeen,
jonka aikana Ortonia oli avustettu yleisillä
keräyksillä, hänen vaatimuksensa hyljättiin 1872
ja 1874 hänet petoksesta tuomittiin 14 v;n
rangaistustyöhön.
Ticino [-tsino] (saks. Tessin, lat. Ticinus). —
1. Joki Italiassa ja Sveitsissä, Pon lisäjoki oik.,
49. IX. Painetta V, 1".
alkaa kahdesta, Nufenenin ja Sankt Gotthardin
solilla lähtevästä latvapurosta, jotka yhtyvät
Airolon luona (1,179 m yi. merenp.). Sieltä
alkaen T. virtaa voimakkaana vuoristojokena
kauniissa, paikoitellen suurenmoisen jylhässä Valle
Leventinan laaksossa kaakkoa kohden. Biascan
luona laakso levenee, juoksu käy tasaisemmaksi,
monihaaraiseksi, äyräät mataloiksi, niin että joki
usein tulvii laaksoon. T. kääntyy samalla etelään
ja lounaiseen sekä laskee Magadiuon kohdalla
(197 m yi. merenp.) Lågo Maggioreen. Siitä se,
Italian alueella, Sesto Calendeen luona lähtee,
virraten kulkukelpoisena kaakkoista pääsuuntaa
Po-joen tasangon halki, ja laskee Pavian
alapuolella Po-jokeen; 248 km, josta Sveitsin osalle
tulee 80 km, Lågo Maggioren 64 km ja Italian
osalle 104 km. Suurimmat lisäjoet Brenno ja
Moesa vas., lukuunottamatta Lågo Maggioreen
laskevia jokia. — Sesto Calendeen luota lähtee
kanava Milanoon. — 2. Kauttoni Etelä-Sveitsissä
ks. T e s s i n. E. E. K.
Ticket ks. Tiketti.
Ticklén [tikWn], 1. Pietari T. (1792-1838),
pappi, koulunopettaja ja runoilija, vihittiin
maisteriksi 1823, toimi Oulussa opettajana kunnes
1S29 tuli Teuvan kirkkoherraksi; kirjoittanut
eräitä lyyrillisiä runoja Oulun Wiikkosanomiin,
jonka toimittajia T. oli. — 2. Eero T.
(1794-1827), edellisen nuor. veli, kuoli Kärsämäen
kappalaisena. Ainoa hänen sepittämänsä runo lienee
kaunis „Neidon valitus", jonka Runeberg,
kansanlauluksi luullen, käänsi ruotsiksi.
Ticknor [tikna], George (1791-1871), amer.
kirjallisuushistorioitsija. Toimi aluksi pari vuott»
asianajajana Bostonissa, teki sitten monivuotisen
opintomatkan Euroopan eri maihin ja vaikutti
kotimaahan palattuaan (1819) professorina Har
vard-yliopistossa, pääaineenaan espanjan kieli ja
kirjallisuus. V. 1835 hän lähti jälleen 3 v.
kestävälle matkalle Eurooppaan. T:n pääteos on laaja
,,History of spanish literature" (3 nid., 1849;
sittemmin useita parannettuja painoksia;
käännetty myös esp., ransk. ja saks. kielille), joka
puutteistaan huolimatta yhä vieläkin on täydelli
syytensä vuoksi huomattava. T;n muista julkai
suista mainittakoon Lafavetten (1825), VVebsterin
(1831) ja Prescottin (1864) elämäkerrat.
[Ilil-lard, „Life, letters and journals of G. T." (2 nid.,
1876; uuden pain. julk. Greenslet, 1907).]
(E. W-a.)
Tidemand [tideman], A d oi ph (1014-76),
norj. taidemaalari, alkoi 18-vuotiaana opintonsa
Kööpenhaminan taideakatemiassa J. L. Lundin
johdolla. Tansk. taiteella ei ole kumminkaan
ollut häneen sanottavaa vaikutusta. Vista 1837
T. työskenteli 3 v. Diisseldorfissa historiainaalari
Th. Hildebi andtin oppilaana. Sitten hän teki
matkan Italiaan ja asettui 3 v:ksi Kristiaaniaan.
Norjan taideolot olivat kumminkin silloin vielä
siksi pienet, että hän 1845 palasi vakinaisesti
Diisseldorfiin käyden sieltä vain kesäaikoina
Norjassa aiheita etsimässä. Palatessaan ensi
kertaa Norjaan hän joutui siellä keskelle
kansallista heräämisliikettä liittyen siihen innostunein
•nielin. Jo Diisseldorfissa hän oli joutunut
taiteilijapiiriin. joka oli ottanut tehtäväkseen
kansanelämän kuvaamisen, ja kotona Norjassa
selvisi T:Ile, että hänen oikea ja isänmaallinen
kutsumuksensa oli maansa rahvaan ja sen elämän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
