Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tieteisoppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
yleistajuinen reaaliensyklopedia ja sellaisena ensimäinen
laatuaan suomen kielellä. A. Meurmanin
toimittamana G. W. Edlundin kustannuksella
1883-90 ilmestynyt „Sanakirja yleiseen
sivistykseen kuuluvia tietoja varten” (945 siv.) oli vain
aiottu tilapäiseksi apuneuvoksi „kansantajuisen
kirjallisuuden yleiselle käyttämiselle” ja
sisältää pääasiassa vain vierasperäisten
sivistyssanojen selityksiä sekä henkilö- ja maantieteelliseen
nimistöön kohdistuvia lyhyitä tiedonantoja.
Uudenaikaisen „sivistyssanakirjan” hanke tuli
tammik. 1903 julkisuuteen sekä
kirjankustantajan Werner Söderströmin että Kustannus-o.-y.
Otavan taholta, jotka kumpikin antoivat
senaattiin valtioapuanomuksen teoksen kustantamista
varten. Yhteensattumisen johdosta vireille
pannut, mainittujen kustantajain väliset keskustelut
ja koko hanke raukesivat toistaiseksi, kun
senaatti hylkäsi valtioapuanomukset.
Sortovuosia seurannut kansallinen nousukausi herätti
jälleen eloon tietosanakirjahankkeen.
Edellämainittujen kustantajien kesken muodostettiin t:n
kustantamista varten Tietosanakirja-osakeyhtiö
(ks. t., perustava kokous 25 p. toukok.
1906), jolle senaatti anomuksesta päätöksellään
20 p. syysk. 1906 myönsi 100,000 mk:n
valtioavun T:n kustantamista varten. Jo helmikuussa
oli muodostettu teosta varten toimituskunta, ja
samana keväänä ryhdyttiin esitöihin, joista
tärkein oli runsaan hakusanaston keräily,
järjestely ja rekisteröiminen, mikä saatiin
loppuunsuoritetuksi syksyllä 1907, jonka jälkeen
ryhdyttiin kirjoitusten tilaamiseen. Latominen alkoi
vasta kesällä 1908, ja ensimäinen arkki
painettiin 26 p. lokak. sam. v.; seuraavan marrask.
23 p. oli T:n ensimäinen vihko kirjakaupassa.
Joulukuun 4 p. oli teoksella rekisteröityjä
tilauksia 7,800 kpl., vv:n 1908-09 vaihteessa yli
13,000 sekä 31 p. maalisk. 1909 yli 19,000;
epävarmojen tilaajien poistippumisen jälkeen on
tilaajamäärä (IX:tä osaa toimitettaessa) jonkun
verran yli 16,000 kpl. Kustannusarviota
laadittaessa teos suunniteltiin 800 (8-sivuista)
painoarkkia käsittäväksi ja 8-osaiseksi; menekki
arvioitiin korkeintaan 4,000 kappaleeksi.
Odottamattoman menekin johdosta ryhdyttiin heti tuntuvasti
täydentämään toimituskoneistoa ja varmentamaan
teoksen säännöllistä ilmestymistä samalla kuin
ohjelmaa laajennettiin. Tästä johtuu, että teoksen
ensimäinen osa on toimitettu alkuperäisen
suppeamman suunnitelman mukaan. —
Toimituskunnan kokoonpano ja siinä tapahtuneet muutokset
näkyvät kunkin osan nimilehdellä olevasta
luettelosta. Varsinaista toimitustyötä on kuitenkin
johtanut n. s. pienempi toimituskunta,
jonka ovat muodostaneet Jaakko Forsman, Lauri
Hendell, Yrjö Wiehmann ja J. A. Wecksell sekä,
viimemainitun siirryttyä toiseen toimeen, Ilmari
Välikangas.
Toimitustyössä on noudatettu sitä
perusajatusta, että T:n ensi sijassa tulee olla
erikoisesti suomalaisen lukijakunnan tarpeita
tyydyttävä ja kotimaan luontoa, oloja, elämää ja
vaiheita kuvastava ensyklopedia. Tästä syystä
kotimaisia asioita esittäville kirjoituksille on annettu
suhteellisen suuri tila ja otettu käsiteltäviksi
eräitä sellaisia aloja ja hakusanaryhmiä, jotka
suurissa ulkomaisissa tietosanakirjoissa yleensä
kokonaan sivuutetaan. T. onkin toistaiseksi
runsassisältöisin kotimaan oloja esittävä
hakemisto samalla kuin se myös on suomalaisen
kirjallisuuden toistaiseksi laajin ja myös
sisällykseltään monipuolisin tuote. Vielä on
mainittava, että T:ssa on kohdistettu erikoista
huomiota niihin maihin ja kansoihin, jotka
historiallisesti, valtiollisesti tai sivistyksellisesti
ovat muita läheisemmässä yhteydessä Suomen
maan ja kansan kanssa. Suhteellisen suuren
tilan ovat myös saaneet valtiollisen,
yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän huomattavia
ilmiöitä ja luonnontieteiden uusimpia ja yleistä
mielenkiintoa herättäviä tuloksia käsittelevät
kirjoitukset. [W. A. Lavonius, ,,Suomalaisen
Tietosanakirjan ensi suunnittelut” (Otava, 1915,
siv. 608-613).]
Tietosanakirja-osakeyhtiö,
kirjankustannusliike, jonka 1906 Kustannus-o.-y. Otava ja
Werner Söderström o.-y. perustivat
Tietosanakirjan julkaisemista varten. Osakepääoma oli
50,000 mk., tasaväkisinä pääosakkaina
yllämainitut kustantajat. Osakepääomaa on sittemmin
lisätty ja on (1917) 150,000 mk. V. 1910 tehtiin
yhtiön sääntöihin sellainen muutos, että sen
ohjelmaan tuli kuulumaan, paitsi
Tietosanakirjan sekä sen yhteydessä olevien
erikoisjulkaisujen, myös poikkeustapauksissa muunkin
kirjallisuuden kustantaminen. Tähän saakka (1917)
on Tietosanakirjan rinnalla „Maailmanhistoria”
(alkoi ilmestyä 1912) huomattavin yhtiön suurista
kustannustuotteista. Yhtiön kotipaikka on
Helsinki. Toimitusjohtajana perustamisesta
kevääseen 1916 oli hra A. Renqvist, hänen jälkeensä
hra O. E. Lampén, joka v:sta 1908 alkaen on
ollut mukana yhtiön hoidossa.
Tietoteoria ks. Tieto-oppi.
Tietäväinen, Algot (s. 1868), kirjailija,
esiintynyt salanimillä Irmari Rantamala,
Maiju Lassila ja J. I. Vatanen.
Käytyään Sortavalan seminaarin T. toimi muutamia
vuosia kansakoulunopettajana, m. m. Viipurissa
ja Lohjan saaressa. Hänen elämässään oli myös
romanttinen seikkailukausi. jolloin hän
matkusteli laajalti Euroopassa ja kenties sen
ulkopuolellakin. Suurlakon aikana (1905) ja sen jälkeen
T. toimi sanomalehtimiehenä m. m. Porissa, ja
alkoi ennen pitkää esiintyä myös
kaunokirjailijana, piiloutuen eri salanimien taakse. Oltuaan
jonkun aikaa suom. puolueen puhujana T. on
viime vuosina alkanut lähestyä sosialisteja,
joiden äänenkannattajia hän on kirjoituksillaan
avustanut. Irmari Rantamalan nimellä hän
herätti huomiota julkaisemalla 1909 kaksi
harvinaisen laajaa aatepohjaista romaania
„Harhama” ja „Martva”, joissa kaoottisen
muodottomuuden keskellä on voimakkaita runouden
välähdyksiä. Myöhemmin ovat ilmestyneet Irmari
Rantamalan kertomukset „Israelitar” (1913) ja
„Kuoleman rajoilla” (1915). Parhaimmat ennätyksensä
T. on saavuttanut Maiju Lassilana ja etupäässä
realistis-humoristisen kansankuvauksen alalla,
vaikka hän siinäkin usein lankeilee liioitteluun
ja mauttomuuteen. Maiju Lassilan teoksia ovat
kertomukset „Tulitikkuja lainaamassa” (1910),
„Pirttipohjalaiset” (1911), „Pojat asialla” (1911),
„Tytöt talosilla” (1912), „Elämän vaihteessa”
(1912), „Pekka Puavalj” (1912), „Manasse
Jäppinen” (1912), „Jussi Puranen” (1912),
„Rakkautta” (1912), „Kilpakosijat” (1913), „Isä ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
