Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiglatpileser ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1567
Tiheys—Tiikeri
1568
Tiheys, kappaleen tilavuusyksikön paino. T. on
siis painoyksiköllä mitattava suure. Aineen t.
ja ominaispaino (spesifiikkipaino) eivät ole sama
käsite. Kappaleen ominaispaino ilmoittaa näet
kappaleen painon ja kappaleen kokoisen 4°:nC
vesimäärän painon suhdetta, ollen siis puhdas
luku, kun sitävastoin t. ou lausuttava
paino-mittojen avulla. U. S:n.
Tihrusilmä, kroonillinen sidekalvontulehdus,
jossa silmäluomien reunat punottavat ja
kyynelvuoto on siksi runsas, etteivät kyyneltiehyet
kykene kyyneliä johtamaan sieraimiin, vaan ne
vierivät poskille, vrt. Silmätaudit.
Tihunti 1. tiunti (ruots. tionde),
kymmenys, vero.
Tihvina. 1. Joki (ven. Tihvinka)
Luoteis-Venäjällä, Novgorodin kuvernementissa,
Laatokkaan laskevan Sjasin lisäjoki, alkaa soista,
virtaa läntistä pääsuuntaa; 165 km, josta
kuljettavaa 155 km. Paljon koskipaikkoja, joiden takia
on rakennettu n. 50 sulkua. T. on osana T:n
kanavatiessä (ven. Tihvinskaja sistema), joka
yhdistää Volgan Rybinskin yläpuolelta Volgan
lisäjokea Mologaa ja sen lisäjokia, T:n kana
vaa (8 km) T:aa ja Sjasia myöten Laatokan
eteläpuolitse Pietariin vieviin kanaviin (ks.
Laatokka) ja niitä myöten Pietariin. Koko
kanavatie Laatokkaan asti 697 km, josta
kanavia 8 km, sulullisia matkoja 188 km. Liikennettä
välittävät hevosten vetämät lotjat ja proomut (n.
50-60 ton. kantoisia). Matka Rybinskistä Pietariin
vie n. 29 p. Liikenne kestää n. 6 kuukautta v :ssa.
— 2. Piirikunnan kaupunki (ven. Tihvin)
Luoteis-Venäjällä, Novgorodin kuvernementissa T.-joen
ja Pietarin-Vjatkan-Tseljabinskin radanvarrella;
8,344 as. (1910). — Kymmenkunta kirkkoa ja
luostaria (Marian taivaaseenastumisen
tuomiokirkossa ilnneitätekevä T:n Jumalanäidin kuva;
sinne tehdään paljo pyhiinvaelluksia), muutamia
kouluja, kirjasto. Jokisatama T:n kanavatien
varreila. — T. syntyi 1383 T:n ihmeitätekevän
Jumalanäidin kuvaa varten rakennetun kirkon
ympärille. Volgasta Laatokkaan ja päinvastoin
kulkevan vilkkaan kaupan välittäjänä T.
saavutti huomattavan kukoistuksen. V. 1611 se
joksikin aikaa joutui ruotsalaisten haltuun. —
T:ssa syntyi säveltäjä N. A. Rimskij-Korsakov.
E. E. K.
Tihvinan kanava ks. Tihvina 1.
Tiikeli (saks. Tiegel), tiikelipainokoneen
painava laatta, ks. Painokone.
Tiikeri 1. kuningastiikeri (Felis
tig-risj, nykyään elävistä kissaeläimistä kookkain
(leijona tav. t:iä lyhempi), vanhan maailman
petoeläimistä peljätyin. T. tavataan yksinomaan
Aasiassa, mutta on siellä laajalti levinnyt,
esiintyen keskisiä ylätasanko- ja alppimaita
lukuunottamatta koko sillä alueella, jota pohjoisessa
ja luoteessa rajoittaa suunnilleen alisen Amurin
luota Irkutskin pohjoispuolitse Aral-järveen ja
Kaspian meren etelärannikolle vedetty viiva;
lännessä raja-alue on Kaspian meren ja Eufratin
välillä. Aasian saaristoissa t. sen sijaan tavataan vain
Sumatralla ja Jaavalla. Yleisin t. on nykyisin
Etu- ja Taka-Intiassa, mutta on mahdollisesti
alkuaan levinnyt sinne pohjoisesta päin; joka
tapauksessa t. .on muinoin elänyt Uuden-Siperian
saarilla saakka Pohj®is-Jäämeressä. —
Rakenteeltaan t. on tyypillinen kissaeläinten (ks. t.)
edustaja. Koosta ovat tiedot hyvin ristiriitaisia.
Yleensä lienee pituus n. l,«o-2,io m, häntä lisäksi
n. 90 cm, korkeus hartiain kohdalta 80-90 cm.
Turkki on pehmeä ja kiiltävä, etelässä lyhyt-,
pohjoisessa pitempikarvainen. Tämän sekä koko-,
väri- y. m. eroavaisuuksien perustalla erotetaan
siperialainen, bengalilainen, jaavalainen y. m.
t.-inuunnoksia. Yleensä pohjaväri on selkäpuolella
ruosteenkeltainen, kupeilla ja alla vaaleampi,
osaksi melkein valkea; pohjavärin katkaisevat,
myöskin hännässä ja raajoissa (käpäliä
lukuunottamatta), lukuisat kiiltävän mustat tai ruskeat
poikkijuovat.. Pohjoisessa yleisväritys on
vaaleampi kuin etelässä. Poikaset, joita naaras
synnyttää kerrallaan 2-5 ja jotka seuraavat
emoaan melkein täysikasvuisiksi (nähtävästi n.
Tiikeri poikasineen.
2 v. ikään) saakka, ovat jotenkin vanhempiensa
värisiä. T. asustaa mieluimmin tiheissä
viidakoissa ja metsäseuduissa lähellä vettä. Vaikka
väritys on räikeä väitetään sen esim. Intian
viidakoissa erinomaisesti sulautuvan
ympäristöön, joten t:iä on vaikea huomata. T. on
erittäin nopea- ja notkealiikkeinen sekä kestävä ja
voimakas. Tarpeen tullen se voi uidakin
kilometrimääriä, eikä kuten ’kissaeläimet yleensä
lainkaan pelkää vettä. Puihin se ei kiipeile muuta
kuin poikkeustapauksissa. T. näyttää mielellään
asustavan kauan samassa paikassa.
Keskipäivän se etenkin kuumana aikana yleensä viettää
lepäillen varjoisassa ja kosteassa piilopaikassa.
Kuivana aikana se ei liiku kauas
asuinpaikaltaan, sadeaikana sen sijaan t:n yölliset
retkeilyt ulottuvat 3-4 penink. päähänkin. Ravinto On
vuodenaikain ja seutujen y. m. mukaan
erilainen. Intiassa puhutaan kolmenlaisista t:eistä.
„Viidakko-t." elää asumattomissa seuduissa
pyydystäen saaliikseen kaikenlaisia villejä
nisäkkäitä, etenkin antilooppeja, hirvilajeja y. m.
„Karjantappaja" 1. „kylä-t." on tottunut
ihmisen läheisyyteen ja huomannut helpoksi hankkia
toimeentulon karjalaumoista; vuodessa tällaisen
t:n on laskettu tappavan n. 70 eläintä (1901 t:t
surmasivat Etu-Intiassa n. 30,000 kesyä eläintä).
»Ihmissyöjä" ei tàv. syystä tai toisesta enää
kykene hankkimaan karjaa tai villieläimiä ravin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
