Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tiiliteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1579
Tiiliteollisuus
1580
10), Btihrerin, Kellerin y. m. järjestelmät. Monet
savet eivät ainakaan suurikokoisina tiilinä
kestä nopeaa kuivatusta kiiivausuunissa.
Valmistuksessa tärkeään t i i 1 e n p o 1 11 o o n
käytetään sekä kiinteitä polttoaineita (puuta,
turvetta, kivihiiliä) että juoksevia, kuten naftaa,
polttoöljyä ja valokaasua; yleensä on pitkällä
liekillä palava aine sopivinta. Polttouuneja
on useanlaisia: 1. Ajoittaisin toimivia
lieska uuneja käytetään t:ssa vain
tilapäisten tai ohuempien tuotteiden valmistuksessa,
kapseliuunia (kuva 11), jossa tulenkestävä
lokero suojaa poltettavan tulikaasuilta ja tuhalta,
hienompien ja lasitettujen teosten polttoon.
Sini polttouunissa (kuva 12) punaiset
tiilet pelkistetään siniharmaiksi siten, että uuni,
sittenkuin kuumuus siinä on saatu hitsaus- 1.
alkavalle „sintraus’’-asteelle, suljetaan,
yläluuk-kujen kautta juoksutetaan sisään tervaa tai
polttoöljyä ja uunia valellaan vedellä
jäähtymisen jouduttamiseksi. 2.
Puolittaisjatku-v a s t i toimivia ovat k a ui m i o- ja e r
ä-uunit y. m. 3. Jatkuvasti toimivista
uuneista tärkeimmässä, kehä- 1.
kierto-u unissa (kuva 13) on suorakaiteiseen tai
ympy-riäisesn pohja muotoon sovitettu 14-16 kammiota
käsittävä avonainen t. holvattu, päätön
uuni-kanava. Holvissa on tulitusluukkuja, joista
polttoaineet pudotetaan polttokanavaan harvaanla
lot-tujen raakatiilien sekaan. Kammiot ovat pieniä
vfetohormilla ja ovella varustettuja polttokanavan
osia ia polttaessa on niistä 2-3 tulistettavana ja
5 jäähtymässä, siten että kuuma ilma niistä
menee osittain eri kanavan kautta polttoon
valmistuviin kammioihin raakatiiliä kuivattamaan,
osittain vedon vaikutuksesta kuumien tiilien
lomitse poltto-alueelle. Kuusi kammiota, joista
< sa on paperi- t. rautaesteellä eristettynä
kui-vausalueeksi, on polton edessä valmiina
tasaisesti etenevän polttoaineen lieskojen
tulistettavana, jotapaitsi 1-2 kammiota on jäähtyvän ja
kuivavan osaston välillä tyhjänä, niin että
veto-ilma pääsee niiden kautta sisään ’ja
uunimie-het niissä voivat latoa raakatiiliä toisten
purkaessa poltettuja. Poltto kiertää kanavassa
jatkuvasti kammiosta toiseen uunin ympäri siten,
että kukin osa vuoroonsa on e s i 1 ä m m i t y
k-s e n, tulituksen ja j ä ä h d y t y k s e n
alaisena. Vinkkurau unissa polttokanava
on mutkistettu ja sen osat itsenäisempiä eri
laisten tiilitavaraiii polttoa varten; muutoin on
toiminta samanlainen kuin edellisen.
Kaasukammio u u n i (kuva 14) on myös ryhmä
yksillä vetokanavilla toimivia polttokammioita,
jotka ovat vierekkäisiä ja niin yhdistettyjä, että
poltto saattaa kiertää järjestyksessä koko
ryhmän kuten kiertouuneissa. Polttoaine (kaasu)
tulee johtoa pitkin generaattorista (ks. t.) ja.
yhtyy ilmatorvesta tulevaan kuumaan ilmaan
kammion seinustalla, josta lieska lyö uunin
poikki toiseen osastoon. Näitä G. Mendheimin
keksimiä uuneja käytetään pääasiassa tulenkes
tävien tiilien polttoon. Polton tarkistukseen käy
tetään erinäisiä kojeita.
Hienompien tiilien valmistuksessa käytetään
erikoiskoneita: Savi, ellei lietetä, puhdistetaan
pusertamalla seulan läpi; tiilien tarkkuuspuristukseen
käytetään puolikuivassa menettelyssä j ä 1 k
i-puristimia ja hienommat, julkisivu- (fasadi-)
y. m. tiilet leikataan käsi- 1.
tarkkuusleik-kureilla (kuva 15); koristeet y. m., joita ei
käy koneella tekeminen, muovaillaan kipsi- t.
öljytyissä
puumuoteissa (n.
s. ö 1 j y t i
i-let), uoma-kattotiilet puristetaan n. s.
revolveri-
[-puristimilla-]
{+puristi-
milla+} (kuva
16) y. m.
koneilla, joissa
on kipsiset
muotit, ja
kuivataan hitaasti
puukehillä;
putkia
tehdään käsi- ja t e 1 a p n r i s t i m i 1 1 a (kuva 17),
suurempia vesipu ristimillä joustavalle
jalustalle pystyasentoon.
Jo muinaiset egyptiläiset ja assyrialaiset
olivat varsin taitavia tiilen valmistajia ja
tunsivat m. m. värilliset lasitukset ja tiilireliefitkin.
Kreik. ja roomal. rakennustaiteen
kukoistus-ajan jälkeen tinhotuksiin joutuneen taidon
maurilaiset uudelleen 8:nnella vuosis. kehittivät
uuteen kukoistukseen. Kristillisten
kirkkorakennusten välittämänä tiilentekotaito levisi
Euroopassa ja tuli n. ll:nnen vuosis. alkupuolella
Skandinaaviaan ja sen lopulla Suomeenkin, jossa
Ivoroisten linna niihin aikoihin rakennettiin;
Hattulan kirkko, ainoa kokonaan tiilestä tehty
keskiaikainen kirkkomme, lienee rakennettu v:n
1200 vaiheilla. Maanviljelyksen ohessa ja
tilapäisesti suurempien rakennustöiden yhteydessä
tehtiin tiiliä vuosisatojen kuluessa ja
muodos-tuipa varsinaisia tiiliruukkejakin kaupunkien
läheisyyteen. Asiakirjoissa mainitaan jo 1712
m. m. Kallenkuljun ja Koroisten tiiliruukit,
jotka arvatenkin olivat 1600-luvulta.
Helsingissä on nykyisen Töölön sokeritehtaan alueella
ollut tiiliruukki varmasti v. 1775. mutta
arvatenkin jo kaupungin perustamisajalta (1640)
asti. Varsinaiset koneelliset tiilitehtaat
muodostuivat paljoa myöhemmin. Ensimäisiä
lienevät: Stensvikin (1862), Rauhaniemen (1863),
Jokelan (1874), Kärsämäen (1876), Keravan (1889),
Kotkan (1885) ; myöhäisempiä ovat Oitin,
Kol-san, Ulasören, Aininnen, Vedenojan.
Juurikor-ven (1904). Tammisuon (1909), Mokullan, Savion
(1910), Ryttylän (1912) ja Saudfallsin (1914).
Valmistus on pääasiassa käsittänyt muuritiilejä;
vain harvassa tehtaassa on t lity savupiippu-,
katto- y. m. vaateliaampia tiililajeja.
Viimeaikoina on kattotiilien valmistus alkanut
kiinnittää huomiota ja siihen on ainakin 5
tehdasta jo ryhtynyt. — Suurin myyntikeskus on
Helsinki, joka muutamana v. jo käytti arviolta
40-55 milj. tiiltä.
[K. Dümmler, „Handbuch der
Ziegelfabrika-tion": Otto Bock. ..Die Ziegelfahrikation";
Fis-seher-Möller, ..Teglværkskemi"; B. Frosterus,
„Geo-tekniska meddelanden", n:o 6; Buchholz,
..Fabri-kation der Daclifalsziegel" (1899) ; Komnick,
..Die Sandsteinziegelindustrie" (1902); Schoeli,
..Kalksandsteinfabrikation" (1903) ; Wernieke,
..Fabrikation der feuerfesten Steine" (1905) -1
Kuva 17.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
