Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilaton väestö - Tilaus - Tilauspiletti, ks. Piletti - Tilavuus l. volymi - Tilavuusmitta - Tilavauusmittari, ks. Volumenometri - Tilde - Tilgman, Ferdinand Fredrik Christoph
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1597
Tilaus—Tilgman
1598
11 uiuuta lainaa. Merkityksellisin on
asutustoiminnan eri muodoista ollut laiuakassain
toiminta. Niiden lainausliike on järjestetty t:n v:n
alakomitean ehdotuksen mukaisesti 1002
vahvistetuissa säännöissä. Sen mukaan kunnalliset
lainakassat myöntävät tilattomille 3%:n korkoa
vastaan 10-20 v:n kuoletusajaksi 200-2,000
markan lainoja etupäässä omien palstojen ja
viljelystilojen ostoon. T:n v:n lainarahastolta
laina-kassat taas lainaavat varansa 2%:n korolla ja
40 vuoden kuoletusajaksi. V:n 1913 päättyessä
lainarahasto oli kunnallisille kassoille lainannut
kaikkiaan 8.270.511 mk., mutta lainoja on
rahastolta pyydetty paljoa enemmän kuin se on voinut
myöntää. Sekä suoraan valtion tilanostojen että
myöskin kuntien ja lainakassojen välityksellä
syntyneille pientiloille on useissa tapauksissa
järjestetty yhteismetsät, niiden m tsätalouden
saattamiseksi järjestetylle kannalle. V:n 1913
päättyessä oli yhteismetsinä täten 20,452 ha, joissa
oli osallisena 1.689 pientilaa, suurin osa valtion
suoranaisten ostojen kautta syntyneillä
pientiloilla. Jotteivät uudet pientilat joutuisi
maa-tilakeinottelun alaisiksi on valtion palstoittamilla
tiloilla viime vuosina otettu käytäntöön
vuokraa-järjestelmä. jonka mukaan tilalliset niitä
hallitsevat vain vuokraoikeuden perusteella, kunnes
heidän velkansa valtiolle on suoritettu.
Valtion asutustoiminta ei kuitenkaan ole
yksinomaan ollut, eikä se edes lähinnä ole
tarkoittanutkaan aivan t:u v:n maan hankinnan
edistämistä. vaan siinä on rinnan pidetty tärkeänä
päämääränä torpparien ja mäkitupalaisten
avustamista ostamaan hallitsemansa tilukset
omakseen. Tämä agraarireformatorinen tarkoitusperä
näkyy m. m. t:n v:n lainakassojen
sääntöjen määräyksestä, että niiden myöntämistä
lainoista tulevat lähinnä osallisiksi torpparit ja
mäkitupalaiset sekä aivan pienen oman palstan
haltiat, toisessa sijassa maanviljelystyöväki,
kolmannessa käsityöläiset ja vasta neljännessä n. s.
irtain työväki. Vielä selvemmin ovat valtion ja
kuntien maanostot, jotka tavallisesti ovat
aikaansaadut suurempain kartanoiden torpparien ja
muiden alustalaisten aloitteesta, välittäneet
torppari- ja mäkitupalaisluokan maanomistajiksi
muuttumista.
Valtion asutustoiminnan kehittämistä melkoista
suurpiirteisemmässä muodossa on suunniteltu.
Jo agraarikomitea ehdotti mietinnössään 1907
tähän käytettäviä varoja tuntuvasti lisättäväksi,
vaikka asia silloin ei johtanut toimenpiteisiin.
Eduskunnassa tehtiin 1911 ja 1912 aloitteita
valtiolainalla hankittavien varojen käyttämiseksi
tähän tarkoitukseen ja asutustoiminnan
uudelleen järjestämiseksi, ja v:n 1914 valtiopäivillä
eduskunta tämän johdosta lopullisesti hyväksyi
asetu ks n Suomen maalaisväestön
asutusrahas-tosta ja asituksen sen välityksellä syntyneistä
pientiloista, varattuaan jo sitä ennen varoja tätä
tarkoitusta varten. V. 1913 eduskunta Suomen
pankin voittovaroista niinikään varasi 4 milj. mk.
pienviljelystilojen perustamista varten
suunnitellulle yksityisluontoiselle luottolaitokselle.
Nämäkään toimenpiteet, joissa myöskin tilattomani
maanhankinnan edistämisen ohella
maanvuokraa-jain avustaminen omistajiksi oli tärkeänä osana,
eivät kuitenkaan ole saaneet vahvistusta.
Sen sijaan on mainittava ne tulokset, joihin
puhtaasti yksityisluontoinen toiminta on kyseessä
olevassa suhteessa johtanut. Varsin runsaasti
ovat nimittäin säästöpankit, myöntäneet lainoja
tilattomille oman maan tai oman asunnon
hankkimista varten. Tästä lainausliikkeestii on
tilastotietoja vain kolmelta v:lta, vv:lta 1913-15, joiden
aikana säästöpankit olivat tällaisia lainoja
myöntäneet 8,116 lainasumman ollessa 10,486,000 mk.
Lainoista oli 4.069 annettu oman maan ja 4,047
oman asunnon hankkimista varten. Tämän ohella
ovat eräät maamme henkivakuutusyhtiöt
tällaiseen lainaustoimintaan päättäneet sijoittaa
varoja, lainaten joko kunnille, tilattomille
suoraan tai näille osuuskassojen välityksellä.
Varsin monihaaraiseksi kehittyneen
asutustoiminnan keskittämistä ja järjestämistä varten
on maan kuntiin vista 1916 alkaen pyritty
perustamaan asutuslautakuntia. Niiden
tehtävänä on, paitsi kuntien oman asutustoiminnan
hoitaminen, muutenkin t:n v:n asuttamisen
edistäminen ja uusien itsenäisten maanviljelys- ja
asuntotilojen aikaansaaminen. Useat kunnat
ovatkin asutuslautakuntia päättäneet perustettavaksi.
Ulkopuolella edellä selostetun tilattomien
asutustoiminnan on se suunnitelma, jonka t:n v:n
alakomitea 1904 teki lähinnä kruununmailla
olevien suomaiden viljelykseen ottamiseksi ja
asuttamiseksi tilattomilla. Ehdotuksesta tosin ei ole
tullut totta, mutta kruunun metsätorppa-asutus
on kuitenkin osaltaan palvellut samoja
tarkoitusperiä, Toteuttamatta 011 myös jäänyt tilattomien
keskuudessa suurlakon jälkivuosina laajalti
jalansijaa voittanut mielipide, että tilaisuus oman
maanviljelyksen harjoittamiseen olisi sille
hankittava n. s. viijelyspakon kautta, s. o.
velvoittamalla, maanomistajat luovuttamaan
viljelyskelpoiset viljelemättömät maansa halullisten
tilattomien vuokralla viljeltäviksi. Eduskunnassa tätä
tarkoittavat sosiaalidemokraattisen puolueen
taholta tehdyt aloitteet hylättiin 1911 ja sam. v.
sosiaalidemokraattinen puolue, katsoen olevan
epäilyksenalaista, tokko maalaisköyhiilistön
jäsenten muuttaminen pienviljelijöiksi pitemmälle
katsoen tuottaisi heille etua, poisti ohjelmastaan
viljelyspakkoa tarkoittavan vaatimuksen.
Vaikkakin siis tilattomien asuttamiseksi on
yritetty monia ja osaksi huomattavia
toimenpiteitä. eivät ne kuitenkaan ole kyenneet t:nv:n
kvsvmykseen ratkaisevasti vaikuttamaan.
E. G-ng.
Tilaus (ruots. be*t Mining, prenumcration),
sitoumus vastasuoritukseen ehdolla, että toinen
sopimuksentekijä myöskin suorittaa jotakin.
Osake-t:sta 1. -merkinnästä ks. Osakeyhtiö,
ks Pakkotilaus.
Tilauspiletti ks. Piletti.
Tilavuus 1. v o 1 y m i, kappaleen suuruus,
määrätty jollakin tilavuusmitalla (ks. t. ja
Metrijärjestelmä).
Tilavuusmitta on joko Kuutiomitta tai
A s t i a m i 11 a, ks. Metrijärjestelmä.
Tilavuusmittari ks. V o 1 ti m e n o m e t r i.
Tilde (esp.), kirjaimen yläpuolella oleva viiva
t. merkki, varsinkin ~ merkki n:ssä.
Tilgman [tiljhmanj, Ferdinand
Fredrik Christoph (1832-1911), kivipainaja,
kotoisin Saksasta. Harjoitettuaan jonkun aikaa
liikettä Ruotsissa T. muutti 1862 Suomeen, missä
1869 perusti oman kivipainon. Sitä ennen hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
