Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1601
Tilkka
i-Tilly
1602
kiiuisrueisseli a (kuva
asetettava levyn
viistoon leikattua reunaa
vastaan ja vahvoilla
va-saraiskuilla lyötävä tätä
vastaan niin, että koko
reuna tulee kokoon
lyödyksi kuten kuva vähän
liioiteltuna esittää. Pieni, kapea meisseli b ei
va.-taa tarkoitusta, koska sen vaikutus
kohdistuu ainoastaan äärimmäiseen syrjään ja sauma
piau voi tulla epätiiviiksi. Niittiliitoksilla
tehdyt kestävyyskokeet näyttävät, että sauman
liu-kunn-vastustukseen nähden on tärkeätä, että sekä
levyjen reunat että niittikannat huolellisesti
tilkitä:! n. Kantojen tilkitsemiseen saadaan
käyttää h: n muotoista kapeaa meisseliä. Nykyään
tiseen enimmäkseen käytetään
puristeilma-koneita. E. S-a.
l ksi sanotaan myös hirsiseinäin varauksen,
ikkunan- ja ovenpielien y. m. riveämistä.
Tilkka. Suomen valtion omistama parantola
lähellä Helsinkiä, n. 5 km kaupungista
luoteeseen Huopalahden maantien ja
raitiotieliiken-teen varrella, Pienen Huopalahden itärannalla.
Päärakennus tiilestä. 3-kerroksinen. T:n
perusti ja aikaisemmin omisti valtioneuvos T.
Lai-tineu.
Tillandsia usneoides. Bromcliaceæ-keimoon
kuuluva, puilla ulkovieraana kasvava, 2-3 m
|iitkii partajäkälää muistuttava yksisirkkaiskasvi.
Saanut nimensä "Elias Tillandzin (ks. t.) mukaan.
Ka~vaa Argentiinasta Pohj.-Ameriikan eteläosiin
asti. Kuolleita varsia käytetään patjojen
täytteenä. K. L.
Tillandz, Elias (1040-93). Ruotsissa
syntynyt mutta Suomessa elänyt ja toiminut lääkäri
ja luonnontutkija. Tuli 1670 lääketieteen
professoriksi Turkuun ja oli laajalti tunnettu
oppineisuudestaan ja toimeliaisuudestaan. Toimitti
ensi-nmisen ruumiinavauksen Suomessa ja perusti
anatomisen museon, samoin oman laboratorin
lääkkeiden valmistamista varten, maassa kun ei
ollut ainoatakaan apteekkia. Oli aikoinaan
maamme ainoa lääkäri ja sai aikaan, että
Kupittain sittemmin niin kuuluisaa terveyslähdettä
ruvettiin yleisesti käyttämään. Kasvitiedettä T.
harrasti lämpimästi, ryhtyi perustamaan
yliopistoon kasvitieteellistä puutarhaa ja painatti
1 •»7 ensiinäisen kasviluettelon Suomessa
,,Cat.a-logiis plantarum, tain in exeultis. quam in cultis
loeis prope Aboam superiore æstate nasci
obser-vataruiii ’. Luettelo sisältää 496. toinen painos
Il6s:i 536 lajia, jotka O. Hjelt on erityisessä
julkaisussa selittänyt (..Notiser ur Sällsk. pro
fauna et flora f. förh." X. 1869). T. julkaisi myös
16n:; kuvateoksen Suomen kasveista (158 lajia).
K. L.
Tillemont ftilmö’J, Sebastian le Nain
(1637-98i. ransk. katolilainen
kirkkohistosiantut-kija. Jansenistien (ks. Jansen) pääpaikassa
Port Royalin luostarissa kasvatettuna T. omaksui
jansenistien ajatustavan ja tieteelliset
harrastukset. Teoksista mainittakoon: „Histoire des
empe-reur- et des autres princes qui ont regné durant
les six premiers siëcles de 1’église, des
perséeu-tions qu" ils ont fait aux chrétiens" (6 nid.,
1690-1738i, ,,Mémoires pour servir ä 1’histoire
eccllsiastique des six premiers sièeles" (16 nid..
51. IX. Painettu "/n 17.
1694-1712) sekä ,,Vie de Saint-Louis" (6 nid.,
1847-51). A. J. P-ä.
Tilletia ks. N o k i s i e n e t.
Tilli ks. A n e t h u m g r a v e o 1 e n s.
Tillier /tiljë’], Claude (1801-441, ransk. kir
jailija ja sanomalehtimies. Tuli tunnetuksi
terävistä, vapaamieliseen henkeen laadituista valtiol
lisistä lentokirjasistaan ja sanomalehtikirjoituk
sistaan. Sepitti lisäksi muutamia romaaneja,
joista yksi. talonpoikaiskertomus ..Mon onele
Benjamin" (1842; elämäkerralla varustettuna jui
kaissut Deseaves, 1906), on säilyttänyt tekijänsä
nimen vielä nykypäiviinkin. Romaani 011 satii
rinen ja karkean koomillinen kuvaus maalais
oloista ja myös niissä elävistä säätyläisistä ennen
vallankumousta. — Tin lentokirjaset julkaisi
Gérin (..Pamphlets, 1840-44"; 1906); hänen
..Oeuvres eomplötes" ilmestyivät 1846 (uusi
painos 1855). [Gérin, „Études sur C. T." (1902);
..Lettres et doeuments sur C. T." (1903).]
E. IV-.s-.
Tillo l-l(’/}, Aleksej A n d r e j e v i t s
(1839-99), ransk. hugenottisuvusta polveutuva ven. ken
raali ja maantieteilijä. Hänellä on suurimmat
ansiot Venäjän hypsometrian, maamagnetismin,
ilmanpaineen ja hydrografian tutkimisessa ja
selvittämisessä. Näistä kysymyksistä hän 011
julkaissut perustavia tutkimuksia ja laajoja
kartastoja; niistä mainittakoon: „Aineksia Venäjän
valtakunnan liypsometriaan" (1881-82),
,,Mantereiden ja merien keskimääräiset korkeudet ja
syvyydet" (1888). .,Euroopan Venäjän jokien
pituus ja putous" (1888), ..Ilmanpaineen
jakautuminen Venäjän valtakunnassa ja Aasian
mantereella. 1836-85 tehtyjen havaintojen mukaan"
(1890: 69-karttainen kartasto liitteenä). ,,Carte
hypsométrique de la Russie de 1’Europe" (1889),
..Atlas des isanomales et variations séculaires du
magnétisme terrestre" (189t>). Venäjän maant.
seuran varaesimiehenä T. pani toimeen useita
tärkeitä tutkimusmatkoja. E. E. K.
Tillodontia, vain fossiilisena tunnettu
nisäkäs-ryhmä (eoseenikaudelta). verraten suurikokoisia
lajeja, jotka hampaistonsa puolesta muistuttivat
nykyisiä jyrsijöitä ja joiden sen vuoksi on arveltu
olleen sukua jyrsijäin kantamuodoille. Nykyään
T.-ryhmän tav. katsotaan lähimmin liittyviin
hyönteissyöjiin. (I. V-s.)
Tillotson, John (1630-94), Canterburyn
arkkipiispa. T.. joka nuoruudessaan oli
opiskellut Cambridgen yliopistossa ja siellä saanut
vaikutuksia Cudworthilta ja Henry Morelta,
edusti kuuluisana saarnaajana Englannin
kirkossa aikanaan vapaamielistä katsantotapaa
(ks. L a t i t u d i n a a r i t). Wilhelm III kutsui
hänet, päästyään valtaan, hovisaarnaajakseen ja
1691 liän nimitettiin Canterburyn arkkipiispaksi.
Ollen kuningasta lähellä oli T:lla melkoinen vai
kutus vapaamielisten uudistusten
aikaansaamiseksi (ks. Toleranssisääntö). [„Sermons"
(14 nid.. 1671-1704); by Ralph Barker, ,.Works"
(2 nid., 1714); Th. Bireh, „The Life of John
Tillotson" (1753, saks. 1754).]
E. K-a.
Tilly, Johann Tser klaes (1559-16321.
kreivi, kuuluisa päällikkö 30-vuotisessa sodassa,
synt. T:u linnassa Brabautissa, jesuiittain
kasvattama : soti Aleksanteri Parmalaisen johdolla
Alankomaissa, myöhemmin keisarin palveluksessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
