Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tisserand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
162D
Tisserand—Tisza
1630
413/412 e. Kr. liiton Spartan kanssa, mutta Alki
hiadeen vehkeily synnytti eripuraisuutta
liittolaisten kesken. V. 4117 e. Kr. T:n täytyi luo
viittaa osa maaherrakuntaansa Kyyros nuoreni
malle, mutta kun hän viimemainitun kapinan
aikana oli pitänyt suurkuninkaan puolta, sai
hiin Kvyroksen kaaduttua tämän hallitsemat
maat. Kun hiin hankkiutui saattamaan
Persian valtaan Vähän-Aasian joonialaiset
kaupungit. pyysivät nämä apua Spartalta. Niinpä
Agesilaos saapui Vähiiän-Aasiaau ja voitti
persialaiset Sardeen lähistössä (395 e. Kr.). Pian sen
jälkeen T. leväperäisen sodankäyntinsä vuoksi
erotettiin ja mestattiin suurkuninkaan käskystä
(395 t. 394 e. Kr.). E. R-n.
Tisserand /tisrä’ ], Francois Félix
(1845-96). ransk. tähtitieteilijä, vista 1866
Pariisin observatorin apulainen, vista 1878
teoreettisen mekaniikan professori Pariisissa, vista 1892
Pariisin observatorin johtaja. Teoreettisen
astronomian alalta T. julkaisi runsaan määrän
teoksia. Erittäin huomattava on hänen
käsi-kir|unsa ..Traité de mécanique céleste" (1889-96.
4 nid.). 11. R.
Tissot [Haff], Charles .1 o s e p h (1828-84),
ransk. diplomaatti ja muinaistutkija; tuli 1871
lähettilääksi Marokkoon, 1876 Ateenaan, 1880
Konstantinopoliin. 1882 Lontooseen; harrasti
var–inkin Pohjois-Afrikan muinaismuistojen
tutkimista; pääteos: ,.Géographie de la provinee
romarne d’Afrique" (1884-88).
Tisza [tisaj (saks. Theiss. lat. Tissus, Tiiiu
a Patisusi. Unkarin pääjoki, Tonavan lisiijoki
vas., alkaa kahdesta lähdejoesta Fehér T :sta
ja Fekete T:sta Metsäkarpaateilla. n. 1.900 m
yi. merenp. Ne yhtyvät Eahön lähellä. Aluksi
T. virtaa kirkasvetisenä, vuolaana
vuoristojokena läntistä ja luoteista suuntaa, saapuu
Xagy Szöllösin luona Unkarin tasangolle
muuttuen pian hitaaksi ja sameaksi, tekee suuren
mutkan pohjoista kohden ja muodostaa
lisä-jokensa Bodrogin kanssa suuren saaren, kulkee
Szolnokiin asti lounaista pääsuuntaa,
kääntyy sitten etelään, virraten yhdensuuntaisena
Tonavan kanssa, n. 100 km:n päässä siitä,
laskee Titelin alapuolella Tonavaan: 958 km (suora
etäisyys lähteiltä suulle 455 km), toisen
laskutavan mukaan 1.411 km. Suurimmat lisäjoet:
Nagy-Ag. Bodrog. Sajfi. Zagyva oik., Szamos,
Kiirös ja Maros vas.; vesialue 157.186 km2. -—•
T:n leveys alajuoksulla on 130-300 m, syvyys
vaihtelee matalanveden aikana 4,s—2.4 m:iin,
tulvaveden aikana pinta on jopa 8 m
korkeani-maila. Uoma on tavattoman mutkikas ja
melkoista matalammalla kuin Tonavan ja
muutamien T:n suurien lisiijokien uomat, joten näiden
laskiessa tulva vetensä T:aan T:n juoksu usein
kokonaan pysähtyy pitkillä matkoilla. Tulvien
aiheuttamien tavattomien vahinkojen
ehkäisemiseksi jo viime vuosis. alkupuoliskolla
ryhdyttiin (kreivi Széchenyi’n y. m. toimesta) T:n
uomaa oikaisemaan ja varustamaan padoilla.
Vasta 1886 hallitus otti työt haltuunsa tehden
ne yhdenmukaisiksi; siten saatiin T:n
järjestely suurin rahallisin uhrauksin (yli 200 milj.
mk.i loppuun suoritetuksi ja 2.: milj. ha
suojelluksi tulvanvaaralta. Kaikkiaan oikaistiin 112
mutkaa (oikaisujen yhteinen pituus 136 km) :
patojen keskikorkeus on 7,« m. — T:n liikenne-
merkitys on suuri; höyryalukset nousevat Szol
nokiin asti ja lauttaus väylänä T:aa käytetään
Tiszaujlakista alkaeij. T:n suupuolelta on kai
vettu kanavia Tonavaan (Fransin-kanava) ja
Temesväriin (Béga-kanava) ; suunnitellaan kana
vaa ylempää, Szolnokin tienoilta, Tonavaan,
Budapestin luona. — T. on yhä melkoisen kala
rikas. — Unkarin kansallisvirtana runoilijat
(esim. Petöfi) usein ovat ylistäneet T:aa.
E. E. K.
Tisza [tisd]. 1. T. K äimän (1830-1902),
unk. valtiomies, protestanttista aatelissukua,
esiintyi ensin julkisesti
v.n 1859 protestantteja
koskevan julistuskirjan
johdosta syntyneissä
selkkauksissa, valittiin 1861
edusmieheksi
valtiopäiville. Ensin liityttyään
jyrkempään n. s.
päätös-puolueeseen hän sitten
siirtyi keskustaan, jonka
myötävaikutuksella 1867 v:n
sopimus Itävallan kanssa
saatiin aikaan, ja
muodosti 1875 vapaamielisen
puolueen entisestä D.äkin
puolueesta ja
keskuspuo-lueen vasemmistosta.
Puolueen päästyä voitolle
valtiopäivävaaleissa T. sam. v.
astui ministeristöön sisäasiainministeriksi, tullen
kohta sen jälkeen ministeripresidentiksi. Viisi
toista vuotta hän nyt suurella taitavuudella
johti Unkarin politiikkaa, niin hyvin ulos-kuin
sisäänpäin, yleensä maltillisesti ja
varovaisuudella, jos kohta hänen menettelynsä Unkarin
muita pienempiä kansallisuuksia kohtaan herätti
niissä, ja osaksi syystä, tyytymättömyyttä.
Kuitenkaan ei sovi kieltää T:n hallituksen monia
ansioita maan yleisen hyvinvoinnin
edistämiseksi ja Unkarin ulkonaisen aseman
kohottamiseksi. V. 1890 hän kyllästyneenä niihin syytök
siin ja kiihkeihin hyökkäyksiin, joita
vastustajat alinomaa tekivät häntä vastaan, itss otti eron
virastaan.
2. T. Istvan (s. 1861), unk. valtiomies,
kreivi, edellisen poika, valittiin 1886 ensin
valtiopäiville, jolloin liittyi isänsä perustamaan
hallituspuolueeseen ja pian teki itsensä tunne
tulesi hyvistä tiedoistaan ja lujasta,
taipumattomasta luonteestaan. Hän saavutti täten paljon
luottamusta ja kannattajia, mutta myöskin leii
vaita vihamiehiä. V. 1903 hän tuli ensi kerran
ministeripresidentiksi, mutta pysyi silloin
paikallaan ainoastaan helmikuuhun 1905. jolloin se
ankaruus, jolla hän oli hallitusta johtanut,
aikaansai hänen puolueensa tappion ja
ministe-ristön kukistumisen. Mutta 1912, kun
radikaalisten puolueiden obstruktsioui oli tehdä lopun
kaikesta valtiopäiväin työstä, kreivi T. astui
uudestaan esiin. Hänet valittiin eduskunnan
puhemieheksi, ja rautaisella kouralla, väkisin
poistamalla istunnoista häiritsijät, hän saattoi
eduskunnan työt taas käyntiin. Häntä vastaan
tehtiin kyllä murhayritys, mutta se ei
onnistunut; ja yhtä vähän hän väistyi tieltään useiden
kaksintaisteluiden takia. Seur. v. T. uudestaan
nimitettiin ministeripresidentiksi ja oli sitten
KAlmån Tisza.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
