Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Titov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1633
Titov—Tityos
1034
nimiseen laskujoettomaan järveen. Desaguaderoa
voidaan kulkea liöyrypursilla. E. E. K.
Titov, Nikolaj (1800-75), ven. upseeri ja
laulunsäveltäjä, „ven. laulun isoisä". Tosin
epäillään, tokko hänen taidelaulunsa ovat kaikkien
varhaisimmat alallaan, mutta ainakin ne ovat
ensimäiset, jotka pääsivät laajalti leviämään.
/. K.
Titreeraus (ransk. txtre = pitoisuus, hienous),
volymi- 1. mitta analyysin toimittaminen.
Mitta-analyysi on aivan erikoinen laatu
kvantitatiivisia kem. aineiden analyysia. Siinä määrätään
aineen paljous siten, että sitä ei punnita vaan
se mitataan käyttämällä jonkun toisen aineen
liuosta, jonka pitoisuus, titeeri, on tunnettu.
Mittaaminen perustuu aina kem. reaktsioniin,
loka tapahtuu aineiden joutuessa kosketukseen
toistensa kanssa. Tuloksen täsmällisyys riippuu
etupäässä siitä, miten tarkasti mittanesteen
pitoisuus on määrätty ja miten tarkasti
rajakohta mitattaessa voidaan havaita. Rajakohta
havaitaan joko mitattavan aineen, mitta-aineen
(ai jonkun lisätyn aineen värin muuttumisesta.
Mitta-analyysia on laadultaan kolme päälajia:
1. alkali- ja asidimetrinen
(neuträlisatsioui-analyysi), 2. hapettamis- ja pelkistämis- sekä
:!. saostamisanalyysi. Jokainen emäs (esim.
alkali) tarvitsee määrätyn määrän happoa
neutra-liseerautuakseen. Jos tahdotaan määrätä
alka-linpitoisuus, niin valmistetaan väkevyydeltään
määrätty happoliuos. Joku määrä tutkittavaa
ainetta liuotetaan veteen, liuokseen
lisätään esim. pari tippaa
lakmus-liuosta, joka värjäytyy siniseksi, ja
mittaputkesta, byretistä,
lasketaan happoliuosta, kunnes lakmus
värjäytyy punaiseksi, osoittaen, että
kaikki alkali on kulunut. Kuluneesta
happoliuoksen määrästä voidaan
laskea alkalinpitoisuus. Nesteiden
pitoisuus voidaan ilmaista joko gram
moissa cm3:iä kohti, jota sanotaan
titeeriksi, tai grammamolikyleissä
litraa kohti, ja sitä sanotaan
mole-kylinormaalisuudeksi, tai
gramma-ekvivalenteissa litraa kohti ja sitä
sanotaan silloin ekvivalenttinormaalisuudeksi 1.
normaalisuudeksi. Ekvivalentti
reaktsio-nissa vastaa yhtä gramma-atomia vetyä (l,oos g).
Tehtaissa käytetään usein mittanesteitii. joiden
t cm3 vastaa määrättyä mg-määrää mitattavaa
ainetta. Hapettamis- ja pelkistämisanalyysien
perustana on aina riaktsioni, jossa tapahtuu jo’.co
hapetus tai pelkistys. Usein esiintyvä
saostamisanalyysi on esim. kloridiliuoksen t.
hopeanitraatti-liuoksetla. Sen keksi Gay-Lussac 1828. Mohr,
Bunsen y. m. ovat keksineet ja kehittäneet
erilaatuisia t.-menetelmiä. [E. P. Treadwell.
„Lehr-bucli d. anal. Chemie" (TI Bd. 1913); Palomaa &
Mäkinen. ..Johdatus kvantitativiseen kemialliseen
analyysiin".] 8. 8.
Titteli (lat. titulus), otsakirjoitus, nimi,
arvonimi, virkanimi; oikeusperuste.
Tittoni [-&-], Tommaso (s. 1849), it.
valtiomies. toimi alkuansa asianajajana Roomassa,
oli 1886-97 edustajakamarin jäsenenä, 1900-02
prefektinä Napoli’ssa. nimitettiin 1902
senaatto-riksi, oli 1903-05 ja 1906-10 ulkoasiainministerinä,
pitäen kyllä kiinni kolmiliitosta, mutta pyrkien
52. IX. Painettu >’/,17.
samalla lähestymään Ranskaa; tuli huhtik. 1910
lähettilääksi Pariisiin. J. F.
Tituksen kunniaportti, Kooman senaatin
toimesta, juutalaisista saadun voiton muistoksi
Rooman Forumin itäpäähän rakennettu
yksikaa-rinen aistikas kunniaportti, joka valmistui v. 81
j. Kr. Portin hienot korkokuvat esittävät
Tituksen voittoa ja juutalaisten kukistusta. vrt.
R o o m a, kuvaliite I. K. J. H.
Titulatuuri (ks. Titteli), henkilön kaikki
kunnia- ja arvonimet.
Tituleerata (ks. Titteli), antaa titteli,
nimittää henkilöä hänen arvouimellään.
Titurel, vanha graal-kuningas Wolfram von
Eschenbachin Pareival-eepoksessa (ks. t.). Titurel
nimi on myös annettu eräälle Wolframin
eepilliselle runoelmalle, vaikka se on hyvin löyhässä
yhteydessä T:n kanssa, se kun kuvaa hänen
poikansa tyttärentyttären Sigunen onnettomasti
päättyvää rakkaudentarinaa. Wolframin
katkelmina säilyneen runoelman pohjalle on eräs
myöhäisempi runoilija (n. 1270) selittänyt laajan
eepoksen, jota erotukseksi edeltäjästään sanotaan
myöhemmäksi Titureliksi" (Der jiingere
Titurel). II. S-hti.
Titus, apostoli Paavalin oppilas ja
työkumppani, oli syntyisin kreikkalainen, seurasi
Paavalia apostolien kokoukseen Jerusalemiin (Gal.
2i) ja järjesti hänen lähettämällään
seurakunnalliset olot Korintissa (2 Kor. 213; 7e; 86-i6:
121S). Myöhemmin Paavali jätti hänet Kreettaan,
sikäläisen seurakunnan johtajaksi (Tit. 15) ; sinne
on U:n T:n Tituksen kirje lähetetty.
Sisällykseltään tämä kirje 011 läheistä sukua
Timo-theuksen kirjeiden kanssa, ja sen oikeaperäisyys
on niinkuin niidenkin usein pantu
kysymyksen-alaiseksi. Edv. St.
Titus, Flavius Vespasianus (39-81),
Rooman keisarina 79-81, keisari Vespasianuksen
(ks. t.) vanhin poika,
kasvatettiin nuoruudessaan
Claudiuksen ja Neron ho
vissa. T. päätti
juuta-laissodan valloittamalla
Jerusalemin v. 70 sekä
tuli sitten isänsä
kanssa-hallitsijaksi. Hän osoitti
tosin aikaisemmin
oikullisuutta ja julmuutta,
mutta oli tultuaan
yksin-hallitsijaksi niin lempeä
ja oikeamielinen, että
hänelle annettiin kunnia-
nimitys ..ihmiskunnan
rakkaus ja ihastus" (amor
el delivice generis Irumani). T:n hallitusaikana
in. m. Vesuvius äkkiä purkautuessaan hävitti
Her-culaneumin, Pompeji’n ja Stabiam. Koska T :11a ei
ollut miespuolista jälkeläistä, tuli hänen
nuorempi veljensä Domitianus (ks. t.) hallitsijaksi.
[M. Beulé, „T. et sa dynastie" (1875); G. Mayer,
„T." (1901); A. Järnefelt. „T." (1910).]
K. J. H.
Tityos 1-o’sJ, kreik. tarustossa maaemon (tai
Zeuksen rakastaman Elaran) synnyttämä
jättiläinen. Hän yritti himokkaisuudessaan tehdä
Letolle väkivaltaa, mutta tämän lapset Apollon
ja Artemis tappoivat hänet nuolillaan. Toisen,
jo Odysseiassa esiintyvän tarun mukaan hän vi-
Kaksi
byrett|» telinei-neen.
Titus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
