Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tokologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1661
Tokologia—Toledo
1662
Tokologia (kreik. lokos = synnytys, ja logos =
oppi), synnytysoppi. — Tokoi ogi,
synnytys-opillinen.
Toksalbumiinit, patogeenisten bakteerien
aikaansaamia munanvalkuaisaineiden hyvin
myrkyllisiä, entsymin- tai peptonintapaisia aineita,
jotka liuoksessa kuumennettaessa kadottavat
myrkylliset ominaisuutensa. S. 8.
Toksemia (kreik. toksiko’n = myrkky, ja haima
veri), verenmyrkytys, varsinkin sellainen, jossa
epäorgaaniset myrkyt, hiilimonoksidi, rikkivety
y. m. s. vievät veren turmeltumiseen.
Toksiini, mikro-organismien eläimen ruumiissa
muodostama myrkyllinen aineenvaihtotulos,
jom-moisia etupäässä bakteerit synnyttävät aineissa,
joissa elävät, esim. veressä, kudosnesteissä j. n. e.
vrt. Seeru m terapia.
Toksikologia (kreik. toksiko’n = myrkky, ja
logos = oppi), myrkkyoppi (ks. t.).
Toksova, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Karjalan-kannaksella pohjoiseen Pietarista. Oli
olemassa ainakin jo 1628 entisen Novgorodin ja
Moskovan vallan aikuisen Korpiselkien pokostan
sijalla ja samannimisenäkin. Koko Ruotsin
vallan ajan kuului siihen myöskin nykyinen
Valkeasaari. Kirkko lienee poltettu ison vihan aikana
1703 tai 1704. Nykyinen kivikirkko valmistui
1887. Väkiluku 10,’823 henkeä (1916) 31 kylässä.
Seurakunnassa on kaksi pappia, jotka
seurakunta valitsee ja vaalin vahvistaa läänin
kuvernööri. P. T.
Tokusima, samannimisen kenic pääkaupunki
Japanissa, Sikokun saaren itäpäässä,
Josinoga-van vas. rannalla lähellä sen laskua
Linschote-nin-salmeen; 70,292 as. (1913), Sikokun suurin
kaupunki. Ennen daimion asuinpaikka.
Toland ftoulandj, John (1670-1722), engl.
deisti. T.. joka syntyään oli irlantilainen
katolilainen. kääntyi 1687 presbyteriläiseksi ja
opiskeltuaan Hollannissa (1690-93) hän omisti
Englannin silloisten latitudinaarien (ks. t.)
kannan. Pian hän kuitenkin meni pitemmälle ja
esitti teoksessa „Christianity not mysterious"
ikristinusko ilman ihmeitä) deististä
valistuskan-taa. Kirjoitettuaan useita kriitillisiä kirjasia
anglikaanista kirkkoa vastaan hän 1720
julkaistussa ..Pantheistikon" nimisessä teoksessa
esiintyi panteistisenä kristinuskon vastustajana.
[G. W. Lechler, „Geschichte des engl. Deismus"
(1841).] E. K-a.
Toldy, Ferenc [toldi färäntsj (1805-75),
unk. kirjallisuushistorioitsija, suoritti 1827
lää-kiirintutkinnon ja vihittiin 1829 lääket.
tohtoriksi; harjoitti koko opintoaikanaan kirjallista
toimintaa julkaisten runoja, novelleja,
kirjallisuushistoriallisia tutkielmia, arvosteluja sekä
ulkomaalaisia varten tärkeän „Handbuch der
ungarisclien Poesie" (2 os., 1828), ja oli
läheisissä kosketuksissa K. Kisfaludyn seurapiirin
kanssa. Matkusteltuaan 1829-30" ulkomailla T.
palasi Budapestiin, jossa ryhtyi käytännöllisen
lääkärintoimen ohella harjoittamaan laajaa
kirjallista toimintaa. Toimi vv. 1833-44 dietetiikan
ylim. professorina, vv. 1835-61 tiedeakatemian
sihteerinä, v:sta 1850 estetiikan ja yleisen
kirjallisuushistorian dosenttina sekä v:sta 1861
kuolemaansa asti unkarin kielen ja kirjallisuuden
professorina Budapestin yliopistossa. — T:n
tavattoman runsas ja monipuolinen kirjallinen
toiminta on ollut unk. sivistyselämässä
perustavaa laatua, varsinkin kirjallisuuden ja
kirjallisuushistorian alalla, Niinpä hän toimitti
julkisuuteen m. m. BajZan, Berzsenyi’n, Csokonain,
Fa!udi’n, Kazinczyn, K. Kisfaludyn, Kölcsevn ja
Verseghyn teokset, toimitteli tieteellisiä ja
kirjallisia aikakauskirjoja (m. m. kaunokirjallista
„Athenaeum’"ia yhdessä Ba.jzan ja Vörösmartyn
kanssa), julkaisi laajasti suunnitellun »Unkarin
kansalliskirjallisuuden historian" (vanha ja
keskiaika, 2 os., 1851), »Uuden ajan unk.
kansalliskirjallisuuden historian" (1 :nen vihko, 1853),
..Unkarin runouden historian" (2 os» 1854),
»Unkarin runouden käsikirjan" (2 os» 1855 ja
1857; elämäkertoja, näytteitä, selityksiä) y. m.
Kaiken lisäksi T. vielä ennätti julkaista sarjan
unkarin kielen muistomerkkejä, sarjan
historiallisia lähdekirjoja sekä kielitieteellisiä ja
valtiollisia kirjasia ja kirjoitelmia. —
Kisfaludy-seu-ran (ks. t.) perustamiseen T. tehokkaasti otti
osaa. [Elämäkertoja ovat kirjoittaneet Gyulai,
Greguss ja Szåsz.] Y. IV.
Toledo /-e’-/. 1. Samannimisen provinssin
(15.257 km2, 427,298 as. 1913, 28 km=:llä; Tajon
Toledo.
ympärillä, ylätasankoa) pääkaupunki Espanjassa,
keskellä Pyreneitten niemimaata, n. 35 km
lounaiseen Madridista, kolmelta puolen Tajo-virran
ympäröimällä jyrkällä graniittikalliolla,
rautatien varrella; 22,274 as. (1910). — T:oa
ympäröivät korkeat muurit kauniine portteineen.
Kailut ovat kaidat, mutkittelevat, rakennukset
synkät, kadulle päin melkein ikkunattomat,
mutta goottilaisin ja maurilaisin ornamentein
koristellut. Vaikka monen merkillisen
rakennuksen alkujuuret ovatkin maurilaisessa tai
vielä vanhemmassa rakennustaiteessa, on T:n
julkisten rakennusten leima kuitenkin läpeensä
goottilainen ja koko kaupunki vaikuttaa
kokonaan keskiaikaiselta. Suurenmoinen
tuomiokirkko (rak. 1227 länsigoot» 589 rak. ja
712-1227 moskeiana käytetyn kirkon paikalle; 120
m pitkä, 59 m leveä, 100 m korkea torni,
kuninkaiden, kardinaalien ja sotasankarien hautoja,
suurenmoisia taide- v. m. aarteita, Goyan, El
Grecon, Tizianin. Rubensin y. m. maalauksia) ;
muita kirkkoja: San Juan de los Reyes
(1476-1600-luku), É1 Cristo de la Luz (922, alkuaan
moskeia), Santo Tomé (samoin alkuaan
mos-keia), El Cristo de la Vega, Mudéjar Santa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
