Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toll ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1667
Tolosa—Tolstoj
1668
synodin konsistorissa ja jonkun aikaa sen
esimiehenä. T. 011 maamme ensimäisiä
raittiustyön-tekijöitä. U. P.
Tolosa [-lo’-]. 1. Piirikunnan pääkaupunki
Pohjois-Espanjassa, Guipuzcoan provinssissa,
Urian kauniissa laaksossa, rautatien varrella
San Sebastianista 20 km lounaiseen; 8,111 as.
(1900). — Paperi-, rauta- viilataantatecjjlisuutta.
- 2. Toulousen (ks. t.) vanha nimi
Tolouse-Lautrec ks. T o u 1 o u s c-L a n t r e c.
Tolpo, yksi niitä harvoja säätyläissukuja,
jotka 17:nnellä ja 18:nnella vuosis. säilyttivät
suom. nimensä. Sen jäsenistä mainittakoon
filosofian, sittemmin jumaluusopin professori
Turun akatemiassa Simon T. (1652-1711),
Turun porvarin poika, ja tämän
pojanpojan-poika, Tammelan kirkkoherra, teologian tohtori
Nils Magnus T. (1770-1853), muistettava
Turun hiippakunnan ensimäisen matrikkelin
(1807) ja muutamien suomenkielisten kirjain
julkaisijana. -— Sotaväen kirjanpitäjä, sittemmin
Sääksmäen tuomari Mårten M å r t e n s s o n T.
(1634-1709), joka 1681 aateloitiin nimellä
Loskö 1 d, lienee ollut toista, Viipurista peräisin
olevaa T.-sukua. K. Cr.
Tolpo, Juhana ks. He ränneisyy s,
palsta 410.
Tolsburg [-rhj] (vir. Toolse), linnanrauniot
Virossa, Suomenlahden etelärannalla, Rakveren
piirikunnassa Kunda-lahden autiolla, kallioisella
rannalla Sem-puron suussa 4 km länteen
Kun-dan satamasta; suurenmoisen kaunis näköala. —
T:n rakensi litarikunnanmestari Wolthus von
Iferse 1470-71. Sen valloitti Pontus de la
Gardie 1581.
Tolstadius /-tVdiusJ, Erik (1693-1759), ruots.
pappi ja herätyssaarnaaja, toimi Tukholmassa.
T. oli saanut voimakkaita herätteitä pietismistä;
hänen saarnojansa riennettiin kuulemaan suurin
joukoin ja hänen monipuolinen sielunhoidollinen
toimintansa jätti syviä jälkiä.
Konventikkeli-plakaatin julkaisemisen jälkeen (1726) T:ta
vastaan nostettiin oikeusjuttuja, joista hän
kuitenkin selvisi voitollisesti. T:n saarnoja on
julkaistu kuulijain muistiinpanojen nojalla sekä
kokoelma „Samlade, tili större delen förut
otryekta predikningar" (1856) ; paitsi saarnoja
on julkaistu kokoelma ,,Uppbyggelige husförhör"
(1761). Hänen 1761 Altonassa julkaistu
elämäkertansa ,.Der christlich lebende und leidende T."
sisältää paljon legendamaista ainesta.
Tolstoj [tolslo’iJ, ven. ylimyssuku. 1. Pe tr
Andrejevits T. (1645-1729), diplomaatti.
T. teki Pietari Suuren käskystä ulkomaanmatkan
Puolaan, Itävaltaan ja Italiaan tutkien varsinkin
merenkulkua; hänen matkakertomuksensa
julkaistiin 1880 ,,Venäläinen arkisto" nimisessä
kuukauslehdessä. Vv. 1702-14 hän oli lähettiläänä
Konstantinopolissa. V. 1717 T. matkusti Napoliin
ja sai taitavalla menettelyllään sinne paenneen
kruununperillisen Aleksejn palaamaan Venäjälle;
hän oli myöskin yksi niitä tuomareita, jotka
tuomitsivat Aleksejn kuolemaan; korotettiin 1724
kreiviksi; Pietari II:n valtaistuimelle nousemi
sen vastustajana hän 1727 karkoitettiin
Solo-vetsin luostariin, missä kuoli; jätti myöskin
jälkeensä maantieteellisen kuvauksen
Mustasta-merestä.
2. Petr Aleksandrovitj T. (1769-1844),
sotilas; otti osaa sotiin Turkkia, Puolaa ja
Ranskaa vastaan; johti 1805 Pohjois-Saksaan
lähetettyä maihinnousujoukkoa; oli 1807-08
lähettiläänä Pariisissa suhtautuen vihamielisesti
Napoleoniin. V:n 1813 sodassa hän johti erityistä
osastoa, joka piiritti Dresdeniä; v. 1831 hän
vara-armeian päällikkönä nopeasti tukahdutti
Liettuan kapinan; oli valtakunnanneuvoston ja
ministerikomitean jäsenenä.
3. Aleksej Konstantinovits T.
(1817-75), ven. kirjailija, kreivi. Vietti
aikaisimman nuoruutensa enimmäkseen
Vähä-Venä-jällä. Ulkomaamatka, jonka hän lapsena teki
omaisten kanssa Saksaan ja Italiaan,
laajensi tulevan kirjailijan näköpiiriä ja
ihmistuntemusta. Ollen keisari Aleksanteri ll:n
lapsuudentoveri, kuuluisan ja rikkaan suvun jäsen, olisi
hän saanut vaikutusvaltaisen aseman hovissa,
jollei palava halu olisi pidättänyt häntä
pysymään ,,ainoastaan" taiteilijana. Heikontunut
terveys pakotti hänet usein matkustamaan
ulkomaille. Hän otti vapaaehtoisena osaa Krimin
sotaan. T. on kirjoittanut lyyrillisiä runoja,
balladeja ja kansanrunon tapaisia kertovia
runoelmia. joissa mehevien ja sattuvien kuvausten
ohella on leikillisyyttä ja purevaa satiiria. Paitsi
runoja T. on kirjoittanut historiallisen romaanin
..Ruhtinas Serebrjanyj" (1863), näytelmän „Don
Juan" ja kuuluisan historiallisen
näytelmätrilogian: ,, Iivana Julman knolema" (1866),
..Tsaari Feodor Joannovits" (1868) ja „Tsaari
Boris" (1870). Nämä kappaleet, joista
parhaimpana pidetään „Tsaari Feodor"ia, ovat tuottaneet
hänelle kunniasijan Venäjän historiallisten
näy-telmänkirjoittajien joukossa. Kootut teokset ovat
ilmestyneet monta eri kertaa alkaen v:sta 1867.
V. J. M-kka.
4. Dmitri j Andrejevits T. (1823-89),
kreivi, hallitusmies. T. tuli 1865 pyhän synodin
yliprokuraattoriksi ja hoiti sen lisäksi v:sta
1866 kansanvalistusministerin tehtäviä. Oltuaan
alkuaan vapaamielinen T. vaikutusvaltaiseen
asemaan päästjään toimi häikäilemättä
venäläisyyden ja oikeauskoisuuden edistämiseksi;
pakotti unieeratuu kirkon jäsenet yhtymään
oikea-uskoiseen kirkkoon ja venäläistytti puolalaiset
koulut. Hän suosi klassillisia opintoja, vastusti
kansakoulua ja herätti vastaansa vihaa
varsinkin pikkumaisella sekaantumisellaan
yliopistojen asioihin; 1880 hänen Loris Melikovin
tultua hallitukseen täytyi luopua viroistansa;
nimitettiin 1882 tiedeakatemian presidentiksi.
Vv. 1883-89 T. oli sisäasiainministerinä toimien
taantumukselliseen suuntaan; teoksia: esit3’s
Venäjän finansseista Katariina II :n aikoihin asti
(1848) ja ,,Le catholicisme romain en Russie"
(1863-64). J. F.
5. Lev (Leo) Nikolajevitj T.
(1S24-1910), suuri ven. kirjailija, s. 28 p. elok.
(v. 1.) 1828 Tuulan kuvernementissa Jasnaja
Pöljänä nimisellä maatilalla. T:n suku polveutuu
sukutarinan mukaan Indris nimisestä
saksalaisesta, joka 1353 tuli Tsernigoviin. Eräs tämän
jälkeläinen, Andrej Haritonovits, siirtyi 15 :nnel1ä
vuosis. Moskovaan ja sai suuriruhtinas Vasilij
Pimeältä liikauimen Tolstoj (=„paksu").
Myöhemmistä T:n esi-isistä sai Petr Andrejevits T.
(ks. t.) 1724 kreivin arvon. — Senjälkeen on
T.-suku synnyttänyt useita kirjailijoita, taiteilijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
