Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tonavan-komitea ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1683
Tonga—Tonic solfa
1684
Tonga (Ystävyydensaaret, Friendly islands),
Polyneesiaan kuuluva, Englannin suojeluksen
alainen saaristo Isossa valtameressä,
äkkijyrkkänä laskeutuvan, pitkän (pohjoisesta etelään),
kapean T.-haudan (suurin syvyys 8,280 m;
jatkona etelässä Kermadec-hauta, 9,430 m)
länsi-partaalla, 400 km Fidzi-saaristosta kaakkoon
ja Samoasta etelään 18° 5’-22° 29’ et. lev. ja
!74°-176° 10’ länt. pit. — T. jakaantuu
kolmeen pääryhmään (etelästä pohjoiseen lukien) :
T ongat abu (Tongatabun saari 430 km2,
ryhmän suurin, Eua 174 km2), Ha pai (jossa
taasen pienemmät Nainuka-, Kotu- ja Ilapai-ryhmät)
sekä Vavau (Vavau-saari 145 km2). Kaikkiaan
saaria on 32 isompaa ja 150 pienempää.
Hallinnollisesti T:aan luetaan myöskin siitä itään
olevat Niue-saaret. Koko T:n pinta-ala 1,010 km-’;
23,325 as. (1914), joista n. 800 muita
oseaania-laisia sekä eurooppalaisia, puoliksi kumpiakin.
— T:n itäiset saaret ovat korallikalkista
syntyneitä, yleensä aivan alavia (n. 14-16 m yi.
merenp.); näiden länsipuolella on sarja
tuliperäisiä, korkeita (Kao 1,030 m yi. merenp.)
saaria, joista vielä Tofuan ja Laten 1. Letten
tulivuoret toimivat. Ne ovatkin siitä syystä
asumattomia. Maanjäristyksiä tapahtuu usein.
Niiden yhteydessä nousee merestä uusia saaria
ja häviää vanhoja (esim. Wesley-saari oli
olemassa 1858-86). — Ilmasto on miellyttävä ja
terveellinen; viileä kaakkoispasaati puhaltaa
huhti-jouiuk:ssa. Muina kuukausina tuulee enim
mäkseen pohjoisesta, toisinaan hurrikaaneina;
samana vuodenaikana sataa. V:n keskilämpö on
n. + 24°- -f 25° C, sademäärä n. 2,000 mm.
Kasvillisuus hyvin rehevää, samantapainen kuin
Fidzillä; leimakasveina ja taloudellisesti tärkeinä
mainittakoon kookospalmu. pisangi, leipäpuu,
bamburuoko. Alkuperäisen nisäkäseläimistön
ainoat edustajat ovat
liii––-ret ja lepakot. —
Alkuasukkaat, tongalaiset, ovat
läheistä sukua
samoalaisille. He ovat.
voimakasrakenteisia, ihonväri on
vaalea. Luonne on
rauhallinen, ystävällinen ja
luottavainen; suhteissaan
eurooppalaisiin
tongalaiset osoittavat taipumusta
näpistelyyn. Siveelliset
käsitteet varmemmat kuin
yleensä
polynesialaisilla. Henkiset kyvyt ovat
erittäin korkeat;
tonga-laisia pidetään
polynee-sialaisista edistyskykyi-simpinä. Uskonnoltaan he
ovat kaikki kristittyjä
(enimmäkseen
wesleyläi-siä metodisteja). V. 1914
oli 57 koulua, joissa
2,780 oppilasta; T:n
collegessa oli S op ttajaa ja
128 oppilasta. —
Pääelinkeinona suurella taidolla harjoitettu
maanviljelys tuottaa yamsia, banaaneja, kookospähkinöitä
(tärkein vientitavara), leipäpuunhedelmiä y. m.
Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa, kalastusta ja
merenkulkua. Tongalaiset laivurit olivat ehkä
I Oseaanian etevimmät ja kanootit kuuluisia suu
t niudestaaii (aiua 45 m pitkiä) ja
vakavuudestaan. Vieläkin tongalaiset ovat taitavia
laivanrakentajia. Kauppa tapahtuu enimmäkseen
Sydney’n ja Aucklandin kanssa. V. 1914 tuonti
(kankaita, lihaa, rautatavaroita, jauhoja y. m.)
oli arvoltaan 2,i milj., vienti (kopraa 1,7 milj. mk.,
vähän pesusieniä ja hedelmiä) 1,8 milj. mk.
Laivaliikenteessä sejvitettiin 111,500 rek.-ton.
V:sta 1905 engl. raha on ainoana laillisena
maksuvälineenä; mitat ja painot engl. —
Val-tiollisesti T. on Englannin suojeluksen alainen,
perustuslaillinen kuningaskunta. Lakia säätää
31-jäseninen eduskunta, johon sekä sukuaateli
että rahvas valitsee edustajansa. Pääkaupunki
Nuku a lof a Tongatabun pohjoisrannalla.
Valtion tulot 909,700, menot 917,300 mk. (tili-v.
1914-15). T:n lippu: punainen, vas. ylänurkassa
Nukualofa Tongatabulla.
valkoisessa neliössä punainen risti. — T:n
saaristossa kävivät J. Lemaire ja Willem Cornelis
Schouten 1616 sekä Abel Tasman 1643. Cook
tutki saalia tarkemmin 1773 ja 1777, antaen
niille väestön ystävällisyyden takia
Ystävyyden-saarten nimen. Ensimäinen metodistinen
lähetyssaarnaaja saapui T:aan 1822. Tongalaiset
kääntyivät nopeasti kristinuskoon ja
lähetyssaarnaajat saivat suuren vaikutusvallan maan asioissa.
Heidän toimestaan kuningas Yrjö Tubou I, joka
oli noussut valtaistuimelle 1S45 lopettaen puolen
vuosisataa kestäneet sisäiset rauhattomuudet,
antoi T:lle perustuslain eduskuntineen ja
minis-tereineen. Kuningas (k. 1893) kielsi ehdottomasti
kaiken maan myönnin eurooppalaisille
plan-taasinomistajille tai muille ulkomaalaisille,
ehkäisten siten muukalaisten sekaantumisen T:n
asioihin. Siten hänen onnistuikin säilyttää T:n
itsenäisyys viimeiseen asti; vasta hänen
poi-kansapojanpojan ja seuraajan, Y*rjö Tubou II :n,
aikana Englanti sai 1900 tunnustetuksi
suojelus-herruutensa. Englannin high commissionerilla on
oikeus valvoa maan raha-asioita sekä harjoittaa
tuomio-oikeutta T:ssa asuvien vieraiden valtain
alamaisten ylitse. E. E. E.
Tongareva ks. Manihiki-saaret.
Tongking ks. Tonki n.
Tonic solfa, mus., engl.
säveltapaamisjärjes-telmä, joka sikäläisessä kouluopetuksessa on
päässyt suureen suosioon. Sen alkuperäinen
keksijä oli neiti Glover (1785-1867) Norwichista,
mutta sen varsinainen kehittäjä ja levittäjä oli
saarnaaja Curwen (ks. t.). Järjestelmä on
pääasiassa sama kuin Suomessa yleisesti käytetty
Nainen Tonga-saaristosta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
