Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toque ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1697
Toque—Torcy
1698
non muodostavat joukko pienempiä kertoelmia ja
novelleja, jälkeenjäänyt näytelmä „Umyndige
i kærliglied", tutkielma „Politiske portrætstudier"
, 1S7S -ek;i matkamuistelmat „Fra Schweiz og
Vraukrig" tlS71) ja „Fra Amerika" (1872). —
T:n ,>amlede fortællinger" ilmestyivät 3 niteenä
1891. (Herman Bang, „Herhjemme og derude"
(1881).J E. W-s.
Toque [tok] (ransk.), jalojen metallien
hie-nousmitta \l 1Uo> Kiinassa ja Birmassa.
Tor l. Thor [tūr], skandinaavilainen
ukkosenjumala. ks. Skandinaavien
muinaisuskonto. Sama jumala oli eteläisempien
germaanien Donar, joka vastaa kelttiläisten
jumalannimeä Tanaros. K. K.
Torahampaat, nimitys, jota usein käytetään
nisäkkäiden kulmahampaista näiden ollessa
erikoisen isot ja esiinpistävät (esim. sikoeläimillä).
Torajyvä ks. Härkäjyv ä.
Torajyvätauti ks. 11 ä r k ä j y v ii.
Torakat (lllatlodea 1. Blattidae),
juoksujalkaisten alaryhmään kuuluvia suorasiipisiä
hyönteisiä, joilla on litteälikö ruumis,
pitkät, rihmamaiset tuntosarvet ja
voimakkaat juoksujalat, Selkäkilpi
peittää päältä katsoen osan päästä.
Suu alaspäin suunnattu, otsa pysty.
Etu- 1. peitinsiivet ohuenlaiset ja
peittävät osaksi toisensa. Joskus
siivet ovat surkastuneet. Nilkka
5-nivelinen. Takaruumiissa pitkät,
nivelikkäät perälisäkkeet. Naaras
munii munansa koteloon suljettuna
munajoukkiona, jota se kauan aikaa
kantaa takaruumiinsa kärjessä. — Toiset lajit
elävät ulkona luonnossa, toiset ihmisasunnoissa.
Vapaana luonnossa elävät lajit syövät
kasvi-aineita. syöpäläisinä esiintyvät lajit ovat kaikki
ruokaisia. Suomessa tavataan seuraavat lajit:
1. Lapin torakka 1. metsätorakka
iKctnbia lupponica). Peitinsiiven keskisuonesta
lähtee siiven ulommassa puoliskossa haaroja sekä
etu että takareunaan. Viiriltään vaihtelevainen,
tav harmaankeltainen. Pituus 8-10 mm.
Yleinen metsissä, pensaissa, sammalissa, lahopuussa
j.u.e. — 2. Lyijyn harmaa ulkotorakka
il-’., luilla), hyvin edellisen kaltainen, lenninsiivet
kellervät. Tavataan Suomen itärajalla. — 3.
Russakka (Phyllodromia germanica). Peitinsiivet
kehittyneet, yli takaruumiin kärjen ulottuvat.
Niiden keskisuonesta lähtee siiven kärkiosasta
haaroja vain etureunaan. Väri vaaleanruskea.
Pituus 12-13,5 mm. Russakan varsinaisena
kotimaana pidetään Etelä-Aasian lauhkeanpuoleisia
osia. josta se on laajalle levinnyt, etupäässä
kauppatavaroiden mukana. Euroopassa se on
ver-’ raten uusi tulokas, ja näyttää tunkeutuneen
tänne kahta eri tietä: Kiinasta Siperian kautta
Itä-Venäjälle sekä meriteitse Länsi-Eurooppaan.
Saksassa se ilmaantui ensi kerran vasta 18 :nnella
vuosis. Suomeen levinnyt arvattavasti vasta
19:nnen vuosis. alussa, jolloin sitä tavattiin vain
suuremmissa satamakaupungeissa, sekä
paikoittain sisämaassa suurimpien yleisten teiden
varsilla. Nykyään levinnyt miltei yli koko Suomen,
Lapin pohjoisimpia osia lukuunottamatta. Elää
meillä yksinomaan ihmisasunnoissa, missä se
paikoittain on hyvin yleinen. Muutamin seuduin
eteläniaissa tavattu vapaassakin luonnossa. —
54. IX. Painettu«’/« 17.
-1. Ruotsin t o r a k k a (Periplaneta orientalin).
Tummanruskea, suuri, 19-26 mm pitkä. Koiraan
siivet verraten lyhyet, naaraan surkastuneet
aivan pieniksi ja mitättömiksi tyngiksi.
Levinnyt yli suurimman osan maapalloa napaseutuja
lukuunottamatta. Viihtyy mieluimmin
liivin-tuvissa, myllyissä, olutpanimoissa y. m. s.
Eurooppaan levinnyt n. 200 vuotta sitten, eli jo
aikaisemmin kuin russakka, joka näyttää tunkevan
sen pois tieltään. Suomessa. Ruotsin t,. on
häviämässä sukupuuttoon. Tavattu ennen ainakin
Hel-’ igissä. Viipurissa, Sortavalassa ja Kajaanissa.
— ä. Ameriikan torakka, suurin
Suomessa tavattu torakka. Taatelinviirinen, 28-32 mm
pitkä. Yleinen kaikkialla tropiikeissa, missä se
elää vapaassa luonnossa. Tavattu
Keski-Euroo-passa ansareissa, lämpimissä varastohuoneissa ja
tehtaissa; Suomessa vaiu Turun ja Helsingin
sokeritehtaissa. —- Tropiikeissa elää useita vie
läkin suurempia torakkalajeja. U. S-s.
Torasjoki, Suojoen lisiijokeen Irstanjokeen
oikealta laskeva sivujoki, alkaa muutamista
pikku järvistä Ilomantsin pitäjästä Suomen
rajalta, saa Suojärven pitäjässä oikealta
Salmijärven lisävedet, virtaa alajuoksullaan kaikkialla
järvien katkomana ja yhtyy Suomen rajalla
Irstanjokeen. h. Il-nen.
Torbacka /tiirbakka], kylä ja
höyrylaivalai-turi merenrannalla Degerbyn kappelissa.
Torberniitti 1. uraanikiille,
kiillemäi-sesti lohkeileva vihreä mineraali,
kokoomukseltaan vaskiuranylifosfaatti [Cu(U02)2P208-f 8II20].
T. on uraaninpitoisista mineraaleista yleisimpiä
ja on myös radiuminpitoinen. P. E.
Torehi /-kki/, Luigi (s. 1858), it.
musiikintutkija ja säveltäjä, Reineeken oppilas. Tuli 1885
musiikinhistorian ja estetiikan opettajaksi
Pesa-ron (Rossini-) konservatoriin ja 1891 Bolognan
musiikkiopistoon. Toimi siellä v :sta 1895 myös
sävellysopetta jana ja valittiin 1894 Bolognan
filharmonisen akatemian esimieheksi. Ryhtyi
1894 toimittamaan ..Rivistä musicale italiana"
nimistä musiikkilehteä. Julkaisi kokoelman
16:nnen ja 17:nnen vuosis. it. viulusävellyksiä,
tutkielman Wagnerista (1890) y. m. Käänsi
italiaksi Wagnerin „Oper und Drama" (1893) ja
Hanslickin ,,Vom musikaliseh Schönen" (1884).
On pannut alulle laajan julkaisusarjan „L’arte
musicale in Italia", joka tulee sisältämään
34:ssä osassaan tärkeimpiä vanhemman it. sävel
taiteen muistomerkkejä. Sävelsi sinfonian,
2 oopperaa, kirkkomusiikkia y. m. I. K.
Torcy f-rsi’], Jean Baptiste Colbert
(1665-1746), markiisi, ransk. valtiomies, suuren
Colberfin veljenpoika. Hänen isänsä Charles
Colbert Croissy’n markiisi (1629-96) oli
1679-96 ulkoasiainministerinä ja Ludvik XIV
määräsi jo 1689 nuoren T:n isänsä seuraajaksi,
mutta vasta 1699 hän sai ulkoasiainministerin
viran. Hän sai Ludvik XIV:n hyväksymään
Espanjan kuninkaan Kaarle II :n testamentin,
jonka mukaan Ludvikin pojanpoika Filip oli
tuleva Espanjan kuninkaaksi ja joka aiheutti
Espanjan perimyssodan. T. hoiti Ranskan uiko
politiikkaa Ludvik XIV-n kuolemaan asti. Hänen
muistelmansa Rijswijkin ja Utrechtin rauhoista
ilmestyivät 1756; v. 1884 julkaistiin ...Journal de
J.-B. Colbert, marquis de T., pendant. les années
1709. 1710. 1711". J. F.
Ruotsia
torakka,
koiras.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
