Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torgny ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1703
Toripäivät—Tornator
1704
mereii|i., köysirata), jolta suurenmoinen
näköala kaupungin ja tasangon yli Alpeille, sekä La
Soperga niminen Savoiji’n suvun liallitsijain
liautauskirkko (rak. 1717-37) korkealla
kukkulalla (072 m yi. merenp.), jonka huipulle vie
köysirata. — T. on Italian huomattavimpia
teollisuuskeskuksia; tehtaissa työskenteli 1011
03,640 henkeä (enemmän vain Milanon tehtaissa).
Hauta-, metalli . kone-, silkki-, puuvilla-,
kemiallisia, nahka- y. m. teollisuuslaitoksia. T:ssa
ovat Italian huomattavimmat automobiilitehtaat
(m. m. „Fiat"), joissa yli 5,000 työmiestä. T:n
kauppa ja liikenne kärsivät Sankt Gottharilin
radan avauksesta, joka keskitti Pohjois-Italian
liikenteen Milanoon. Sen korvasi jossain
määrin Mont Cenis’n ja Col di Tendan (Rivieralle)
ratojen valmistuminen, joiden kautta T;n yhteys
Ranskan kanssa kävi erittäin mukavaksi. —
Historia. T. oli vanhalla ajalla
ligurialais-ten tauriinien (josta T:n nimi) pääkaupunki.
Jo varhain se tuli sotilaallisesti tärkeäksi
vallitsevan asemansa takia. Hannibal valloitti sen
218 e. Kr. kolmipäiväisen piirityksen jälkeen.
Augustus teki siitä Augusta Taurinorum
nimisen roomal. kolonian. Siitä on nyk. jäljellä
vain mitättömiä tähteitä. Langobardien aikana
T. oli herttuakuunan pääkaupunkina, joutui
1057 Savoiji’n suvulle, tullen sitten Piemontin
pääkaupungiksi. T:n luona on uudella ajalla
käyty useita taisteluita. Sitä piirittivät 14 p.
toukok.-24 p. sy-ysk. 1640 ranskalaiset, jotka
lopulta valloittivatkin kaupungin espanjalaisilta.
— 2 p. kesäk.-7 p. syy sk. 1706 ranskalaiset ja
espanjalaiset turhaan koettivat valloittaa T :oa
sitä puolustavilta piemontilaisilta ja
keisarillisilta joukoilta. Viimemain. p:nä T:n avuksi
rientänyt Savoiji’n prinssi Eugëne, jonka armeia
oli 30,000 miehen suuruinen, voitti Burgundiu
herttuan komentaman ransk.-esp. arineian (42,000
miestä). Voittajain mieshukka 14,s%,
voitettujen 16.7%. Taktillinen arvo l.s. — 11 p.-20 p.
kesäk. 1799 T:oa piirittivät itävaltalaiset, jotka
viimemain. p:nä pakottivat Ttn
ransk.-sardinialaisen puolustusmieliistön antautumaan.
E. E. K. (C- -Iskrn-.
Toripäivät, määrättyinä kuukauden päivinä
eräissä maaseutukeskuksissa pidetty avoin
torikauppa.
Toriseva, kolme järveä Virtain pitäjässä, Ala-.
Keski- ja Ylä-T., Keski-Suomen kauneimpia järviä,
sijaitsevat. Virroilta Ruovedelle vievän
valtamaantien varrella, n. 3 km kirkolta kaakkoon.
Huomatuin ja samalla suurin näistä on Ala-T..
suurin pit. 1,220 m; syvin on Keski-T. (suurin
mitattu syvyys n. 40 m). Järvet ovat kapeita,
pitkähköjä pikkujärviä ja sijaitsevat luoteesta
kaakkoon käyvässä yhtenäisessä syvänteessä;
rannikot paikoittain korkeita vuorenseinämiä.
tai mahtavia louhikkorinteitä, paikoittain taas
viljeltyjä ja myöskin metsäisiä. T:ien pinta on
n. 135 m yi. merenp. [Y. Perkiönoja.
..Toriseva-järvet" (,.Terra" 1913, siv. 177-184).]
L. Tl-nen.
Toriumi, alkuaine, harvinainen metalli. Sitä
on muutamissa mineraaleissa kuten toriitissa I.
t.-silikaatissa ja monasiittihiekassa. Kcm. merkki
Th. At.-p. 232,4. Om.-p. 11. Palaa kovin
kuumennettuna t.-o k s i d i k s i, jota käytetään
kaasulamppujen ,.sukissa" valonvoimakkuutta
enentämään (ks. A u e r-1 a m p p ti).
T.-nitraat-tia ja -oksalaattia käytetään teollisuudessa näitä
sukkia valmistettaessa suuret määrät. H. S.
Torkel Knuutinpoika ks. T o r g i I s K n u ii
t i n p o i k a.
Torlonia l-Vöf-], it. ruhtinaallinen
pankkiirisuku. Sen perustaja oli Giovanni T.
(1754-1829), joka onnellisilla liiketoimilla Ranskan
vallankumouksen ja Napoleonin aikana hankki
suuren omaisuuden; sai 1809 herttuan arvon.
Suvun rikkautta kartutti varsinkin Giovanni’n
poika Alessandro T. (1800-86), joka perusti
museo T:n Roomassa. J. F.
Tornado, mon. tornados /-«’-/, Pohjois
Ameriikassa esiintyvät, tavattoman voimakkaat,
nopeasti vaihtelevat, suurta tuhoa aikaansaavat
pyörremyrskyt (vrt. Myrsky). T:oa seuraa
tavallisesti ukkosilma ja sitä ennustaa
taivaanrannalla näkyvä, pienehkö paksu pilvi, joka
vähitellen leviää, liikkuu aivan alhaalla ja ylettyy
patsaana tai ylösalasin käännettynä kartiona
maalian asti. T:t ovat kahta lajia, maa-t:t ia
meri-tit. Edelliset esiintyvät
Mississippi-alueella. jälkimäiset Atlantin valtameren
troopillisessa osassa. T:jen nopeus vaihtelee 13-20 m :iin
sekunnissa, mutta on joskus vielä paljoa
suurempikin. U. S:n.
Tornæus [-ne’-], Johannes J o n æ (k. 16811,
suom. pappi, yliopp. (Upsalassa) 1625. fil. maist.
1632, vista 1640 Ala-Tornion (ja siilien
kuuluvan laajan lappalaisalueen) kirkkoherrana.
Matkusteli ahkerasti Tornion Lapissa järjestellen
lappalaisten opetusta, jota hänen poissaollessaan
hoitivat hänen kasvattamansa lappalaisnuorukai
set. Hallituksen toimesta T. 1648 julkaisi lapin
kielisen kokoelmateoksen ..Manuale lapponicum",
joka sisältää kirkkokäsikirjan, osia Vanhasta
testamentista, Lutherin vähän katekismuksen,
evankeliumeja ja epistoloita, psalmeja v. m.
T. on myös 1672 laatinut kertomuksen Tornion
ja Kemin Lapista (ilmestyi lyhennettynä 1772
nimellä „Beskrifning öfver Torneå och Kemi
Lappmarker") sekä selonteon Lapinmaasta ja sen
tilasta („Berättelse ora Lapmarekerna och deras
tillstånd", julk. K. B. Wiklund. Svenska
lands-målen XVII, 3; 1900). Y. W.
Tornator (omistaja Aktiebolaget Tor
nato r, toimeenpaneva johtaja konsuli Eugen
Wolff), paperi-, puuvanuke-, lankarulla- ja saha
teollisuutta harjoittava osakeyhtiö Ruokolahden
Tainionkoskella. Yhtiö (perustaja Wolter
Ramsay) alkoi toimintansa 1887 200.000 mk:n
osakepääomalla perustaen lankarullatehtaan Hollolan
pitäjän Lahden kylään; tehdas alkoi käydä
tammik. 1888. V. 1895 ostettiin Siitolan kylästä
Ruokolahden pitäjästä Tainionkosken tila. joka
ulottuu Saimaan rannalta n. 2 km pitkin
Vuoksen vartta, sekä puolet Niska- ja
Tainionkos-kista Vuoksessa. Tähän rakennettiin vesivoima
laitos (aluksi 5.000 hevosv.. josta Suomalainen
sähkökemiallinen osakeyhtiö vuokraa 2/s).
puuhiomo (valmis 18971. paperitehdas (valmis 1897
ja lankarullatehdas (1898). Tainionkosken
paperitehdas oli ensimäinen täydellisesti
uudenaikaisille periaatteille rakennettu paperitehdas
Suomessa. Sen rakentaja oli insinööri Georg Holm.
Erikoisalana oli ruskea käärepaperi. V. 1910
valmistui uusi sulfiittiselluloosatehdas ja
paperitehtaan laajennus, joka tähän saakka (1917) on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
