Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tornberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1707
Tornihaukka—Tornio
1708
lukumäärä saattaa kohota jopa 7:ääu saakka
goottilaisten katedraalien etufasadiu parillisista
valta- ja korutorucista toinen kumminkin usein
jää keskeueräiseksi. Renesanssi-t:ien
ihanne-muoto oli kupoli; runsaasti jäsennöityjen
barokki-t :ien ylärakenne, kuten renesanssinkin aina, on
puusta. — Maailman korkeimmat t:t: Pariisin
Eiffel t. (ks. t.) 300 m korkea, Washiugtoniu
muistomerkki 160,2 m. Philadelphian
raatihuoneen 167 m, Torinon Molé Antonelliana 164 m,
1’lmin Münsterin 161 m, Kölnin tuomiokirkon
156 m, HouenMn tuomiokirkon risteys-t. 148 m,
Hampurin Nikolainkirkon 145 m, Pietarinkirkon
kupoli 143 m, Strassburgin 142 m, Wienin Ta
paninkirkon 137 m. Lontoon Paavalinkirkon
111 m, Pietarin Pietari-Paavalinkirkon kellot.
128 m, Tisakinkirkon 102 m. Kuuluisia t:eja:
Baabelin t.. Pharos-saaren majakka (200-luvulta
e. Kr.) n. 113 m. Nankinin, erivärisillä tiilillä
päällystetty posliinit. Kiinassa; rakentajainsa
oikusta arvatenkin kallelliset t :t Pisassa.
Bolognassa y. m., kaamea pääkallojen t. Nisin luona,
turkkilaisten pystyttämä (1810) kaatuneiden
serbialaisien kalloista; Intian tuleupalvelijoiden
avoimet »äänettömyyden t:t", joihin vainajien
ruumiit heitetään petolintujen raadeltaviksi.
U-o V.
Tornihaukka (Falco Unnunculus) on jalohan
kau sukuun (nykyisin erotetaan se invös omaksi
suvuksi Tinnunculvs) ja haukkojen heimoon
kuuluva petolintulaji. Se eroaa sukunsa muista
lajeista lyhempien varpaidensa ja matalampien
polkukäsniensä puolesta. Päältä punaruskea,
ruskeatäpläinen. Koiraan pää ja pyrstö
siniharmaat. Pyrstössä lähellä kärkeä leveä poikkivyö.
naaraalla lisäksi useita kapeita poikkivöitä.
Pituus 33-39 cm. T:n pesimisalue käsittää koko
Suomen. Tavataan paikoin harvinaisena vielä
Lapissakin. Asuu aukeiden maiden, usein
viljeltyjen seutujen läheisyydessä. Syö hiiriä, myyriä,
sammakoita, heinäsirkkoja y. m. s., joskus
linnunpoikasenkin. On maanviljelijälle erittäin
hyödyllinen lintu. Huomattuaan saaliin se pysäyttää
lentonsa, räpytellen yhdessä kohdin. Päästyään
täyteen varmuuteen pudottautuu se nuolen
tavoin maahan, iskien kyntensä saaliiseen.
Lentävää lintua ei t,. saa kiinni. Muuttaa pois
talveksi. Pesä useimmiten männyssä, joskus
torneissa. Munat (3-4) pitkiinpyöreät, tav. tiheään
punaruskeatäpläiset. Kuva ks. Petolinnut
(liitekuva I). E. M-o.
Tomilaiva, sotalaiva, jossa tykit ovat
asetetut tarkoitusta varten kannelle rakennettuihin
torneihin. F. H’. L.
Tornio (ruots. Torneå), rajakaupunki Poh
jois Pohjanmaalla Oulun läänissä 65°51’ pohj.
lev. ja 24° 11’ it. pit.
Greenw.. sijaitsee
Tornionjoen varrella joen
länsi- 1. Ruotsin
puoleiseen rantaan
maatuneella Suensaarella
(ruots. S v e n s a r ö). —
Asukasluku
kirkonkirjojen luukaan 31 p. jjouluk.
II) 16 2.003 (miesp. 926,
naisp. 1.077),
henkikirjojen rauk. 1 p. tammik.
1916 1.389; 1910 kirkon-
kirj. muk. 1,708, joista suomenkielisiä 1,616, ruot
sinkielisiä 92. — Kaupungin omistaman maan
koko pinta-ala 7.467 ha, josta asema-alaa 51.7 ha.
viljelyksiä 260 ha. luonnonniittyjä ja laidunmaita
98.7 ha, metsää 4,276 ha, joutomaata 2,800,s ha. —
Nykyinen asemakaava (vahvistettu 190t!i
käsittää saaren suipon eteläpään mukaisen alueen
Katuja on 16, niiden leveys 7-12 m,
yhteenlaskettu pituus 8,500 m. Huomattavimmat liike
kadut ovat saaren etelä- ja länsirannan
suuntainen Keskikatu ja itärannan suuntainen Hai
lituskatu. Kadut ovat kiveämättömiit ja yleensä
ilman jalkakäytäviäkin. Puistoja ja kävely
paikkoja: Rantapuistot. Puistokadun puistikko,
Kirkkopuisto ja Juhannussaaren puisto. —
Toreja ja avonaisia paikkoja on 3 (yht. 4.5 ha’ :
Kauppatori. Pakkahuoneentori ja Heinätori. —
Taloja 1916 130, asuinrakennuksia 261 ja
ulkohuoneita sekä makasiineja 219, kaikki yhteensä
arvoltaan 3,611.000 mk. Rakennukset ovat mel
kein poikkeuksetta puisia, yksikerroksisia; paljo
puutarhoja. Huomattavia rakennuksia: kirkko
(rak. 1684-86; ikäänsä katsoen parhaiten
säilyneitä puukirkkoja maassamme, runsaasti koris
tettu maalauksilla ja puuveistoksilla, jotka ovat
pääasiassa vv:lta 1683-1703; perinpohjin korjattu
1912. alkuperäinen muoto säilytetty), venäläinen
kirkko. raatihuone. palokunnantalo (suurin
kokoushuone), Suomen yhdyspankin ja Kansal
lis-osakepaukin talot, valtion yleisen sairaalan
• rak. 1882. sairassijoja 40) ja kaupungin
kulkutautisairaalan (8 sairassijaa) rakennukset,
kaupungin kansakoulu (rak. 1911. kustannukset
132.000 mk.), kaupungin hotelli, ven. kasarmi
— Kun nykyisin voimassa oleva asemakaava on
ollut korjauksen ja laajennuksen tarpeessa, on
valmistunut asianmukaisen vahvistuksen
saamista varten valtuuston 1914 hyväksymä, liiii
ninarkkitehti Harald Andersinin laatima uusi
asemakaava. — Lokaviemäriverkko vielä hyvin
Tornion vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
