Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tornio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
170!»
Tornio
1712
päästään suoraan Kaupunginlahden poikki Haapa
rannalle, llmarata, rakennettu 1917. postin
kuljetusta varten kaupungin alapuolella, tulevan
yhdysradan lähellä Tornion asemalta
Haaparannalle. — Puhelinyhteys v:sta 1898 alkaen.
V. 1908 perustettu ..Telefoniosnuskunta Pohjola
r. 1." omistaa nykyisin (1916) johdot; tilaajia 148.
S ä h k ö 1 e n n ii t i n y h t e y s v :sta 1874
lähtien. Ilmajohto joen poikki Lammassaaren
kohdalla yhdistää maamme lennätinverkon ulkomai
den yhteyteen. — Pankkeja: T:n säästöpankki
(per. 1901); 31 p. jouluk. 1915 olivat
säästöönpani-jain saamiset 403 vastakirjalla Smk. 276,270: 25
ja omat varat Smk. 32,218: 56. — Suomen
yhdyspankin ja Kansallis-osakepankin konttori.
Kaupungin t a 1 o u s. Tulot 1913 olivat
116.121 mk., niistä taksoituksella kootut 14.200 mk.
Asukkaiden tulot taksoitettiin 1,061.400 mk:ksi,
josta kiinteistöjen tuloina 88.950 mk.,
elinkeinoista ja liikkeestä 496,300 mk., palkoista,
eläkkeistä y. m. 476,150 mk. Sotavuosien
epänormaalisia oloja kuvaavana mainittakoon, että
asukkaiden tulot v :lta 1915 taksoitettiin 2,728,150
mk :ksi, niistä kiinteistöjen tuloina 137,350:—,
elinkeinoista ja liikkeestä 1,721.100:—. palkoista
ja eläkkeistä y. m. 869,700:—. — Tärkeimmät
menot 1913: virastot 18.057 mk., terveyden- ja
sairaanhoito 6,116 mk., köyhäinhoito 10.409 mk.,
palolaitos 2,518 mk., poliisilaitos 7,965 mk., koulut
27,066 mk., yleiset rasitukset 21,340 mk. —
Kaupungin kiinteän omaisuuden arvo 1915 arvioitu
1.000,763 mk :ksi ja irtaimiston arvo 37,277 mk:ksi,
yhteensä 1,038,041 mk :ksi. — Kaupungin
hoidossa olevat rahastot jouluk. 31 p. 1915:
J. M. Porthanin kansakoulun perustamis-ja
ylläpitorahasta Smk. 150,563:47. lohikalastusrahasto
Smk. 69.799:83. kaupungintalon rakennusrahasto
Smk. 38,644:08, uusi ja vanha saunarahasto Smk.
10.000:—. vapaavuoderahasto Smk. 5.833:86,
Topelius-stipendirahastot Smk. 5,835:22,
Aleksanteri IT :n stipendirahasto Smk. 3,318:20, C. V.
Bergerin stipendirahasto Smk. 7.807:36.
kaupungin historian kirjoittamisrahasto Smk. 8,233:21.
kulkutautisairaalan rahasto Smk. 7,317 :43,
kansa-koulurahasto Smk. 4.867:71.
käsityöläiskoulu-raliasto Smk. 5,194:90, keskikoulun
jatkoluok-kain ylläpitämisrahasto Smk. 6.879:38.
myytyjen rakennustonttien rahasto Smk. 2.237:91.
kolme pienempää rahastoa yhteensä Smk. 4.011:89.
Kaupungin köyhäinhoitohallituksen hoidossa
olevat 8 eri rahastoa (niistä suurin P. L.
Dahlmanin rahasto Smk. 35,340: 59, ,,Vapaiden
asuntojen hankkimiseksi useammille köyhille
perheille ja yksityisille henkilöille") yhteensä
Smk. 52.926:74. Kaikki kaupungin hoidossa
olevat rahastot (1915) Smk. 383,471 : 19. —
Kaupungin osuus anniskelu- ja. vähittäismyynti
o.-y :n voittovaroista 1913 Smk. 26,159:31."
Paitsi tavallisia kunnallisia v. m.
virastoja ja laitoksia, on kaupungissa 2
lääkäriä, valtion yleinen sairaala, kulkutautisairaala,
lapsenpäästölaitos, apteekki. Kemin kihlakunnan
kruununvoudin konttori. T:n tuomiokunnan
tuomari. Lapin piirin kansakoulujen tarkastaja,
valtakunnanrajan rajatarkasta ja, tullikamari,
pakkahuone ja varranttimakasiini. Ruotsin ja
Norjan sijaiskonsulit, postikonttori,
sähkölennä-tinkonttori, täydellinen poliisilaitos, palokunta.—
Kouluja (keväällä 1916) : keskikoulu (per. 1884
2-luokkaisena, v:sta 1897 5 1.; tytöillä
pääsy-oikeus v:s1a 1890 lähtien; 94 oppilasta),
keskikoulun yksityiset jatkoluokat (per. 1914; 14
oppilasta), kansakoulu (per. 1874; 135 oppilasta i,
käsityöläiskoulu (per. 1889; 30 oppilasta), T:ssa
ennen nykyisiä kouluja jo v:sta 1630 toiminut
pedagogio, myöhemmin ala-alkeiskoulu.
Kaupungin läheisyydessä Peräpohjolan kansanopisto
(per. 1901). — Kirjastoja y. m.: T:n
kaupungin kirjasto ja lukusali (v:n 1915 lopussa
nidosluku 1,608, lainauksia 1.173),
työväenyhdistyksen kirjasto. — Peräpohjolan ja Lapin
kotiseutuyhdistyksen toistaiseksi järjestämätön museo
(per. 1914). — Ainoa sanomalehti (1910) :
..Tornion Lehti", 2 kertaa viikossa. — Yhdistyksiä
ja seuroja: T:n kauppaseura (varat 1915:
Smk. 30,503:86), T:n käsityö- ja tehdasyhdistys,
Peräpohjolan maanviljelysseura, Peräpohjolan
kotiteollisuusyhdistys, Peräpohjolan
lievossiitos-liitto, T:n hevosjalostusyhdistys, raittiusseura
(„Säde IV"), eläinsuojelusyhdistys, Peräpohjolan
ja Lapin kotiseutuyhdistys, rouvasväenybdistys,
kotikasvatusyhdistys, diakonaattiyhdistys.
lestadiolainen .,Rauhan yhdistys" (oma rukoushuone),
evank.-lut. rukoushuonevhdistys (oma
rukoushuone), työväenyhdistys, sosiaalidemokraattisen
nuorisoliiton osasto, voimistelu- ja urheiluseura
(„Pyry"), lastentarhan. T:n keskikoulun
jatko-luokkien ja Peräpohjolan kansanopiston
kannatusyhdistykset, käsityö- ja tehdasyhdistyksen
sekä työväen sairaus- ja hautausapurahastot,
vapaaehtoinen palokunta (oma talo) y. m.
Kaupunkiseurakunta erotettiin 18 p. helmik
1896 omaksi khrakunnaksi: sitä ennen
Alator-nion khrakunnan kappeli. Kuului ennen
Haminan rauhaa (1809) Alatornion yhteydessä
Hernö-sandin hiippakuntaan. Kuuluu Kuopion
hiippakuntaan ja Kemin rovastikuntaan. Seurakunta
on hallituksen pitäjä. — Kirkolliset rahastot
,1915) yhteensä Smk. 22.831:83. V. O.
Historia. Jo keskiajalla T. mainitaan
kauppapaikkana, johon kokoontui ulkomaiden
kauppiaita Lapin ja Peräpohjolan tuotteita
ostamaan. V. 1316 mainitaan „ecelesia et presbiter
de Thoma" (T:n seurakunta ja pappi), mikä
maininta tarkoittanee Pirkkiön saarella sijain
uutta Alatornion vanhinta kirkkoa. — Hyvin
havainnollisen kuvan T:n kaupungista ja
kauppaliikkeestä, erittäinkin markkinoista, antaa
Olaus Magnus kertomuksessaan. Hän kävi T:ssa
1519. Pirkkalaisten kaupan keskuksena T. on
usein mainittu, ja myöskin venäläisten
mainitaan tulleen T:oon kauppamatkoille.
Oikeudellisessa merkityksessä T. ei kuitenkaan ole ollut
kaupunkina ennenkuin se 12 p. toukok. 1621 sai
kaupunginoikeudet. Jo 1604 oli Daniel Hjort,
joka hallituksen toimissa oli liikkunut Lapissa
ja jolla oli m. m. Seittenkarin saari (nyk.
Ruotsin puolella) lähellä T:ta läänityksenä, saanut
tehtäväkseen valita paikan kaupungille. Ehdolla
lienee ollut nykyinen Hellälän niemi Pirkkiön
saarella sekä nykyinen Suensaari. Oikeuskirjasssi
1G21 kaupungin alueeksi annettiin koko
Sueu-saaren kylä, 3 manttaalia, joista oli ainoastaan
tavanmukainen vero suoritettava valtiolle. T:u
kauppa-alueeksi määrättiin Alatornion,
Ylitornion ja Kainuun pitäjät, lisäksi olivat T:ii
kauppa-aluetta T:n ja Kemin Lappi. Kemin
pitäjiin kauppa määrättiin yhteiseksi Oululle ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
