Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Torpparikysymys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Torppari—Torpparikysymys
1721
>ill< henkiselle ja aineelliselle tasolle, jolla maata
omistava luokka yleensä on. Tähän vaikuttaa
myi’- -e. että vuokramiesluokka ei ole yleensä
valtioon, kuntaan ja julkiseen elämään nähden
samassa asemassa kuin maanomistajaluokka,
vaan heikommassa.
tällainen maanomistajaluokkaan verraten aleni
mass i ja riippuvaisessa asemassa oleminen tekee
helpo-ti vuokramiesluokan tyytymättömäksi ja
katkerak-ikin. Tätä tyytymättömyyttä lisää
säännöllisesti se. että vuokranantajan ja
vuokramiehen suhteet ovat useimmiten epätarkasti ja
epätyydyt täviisti järjestetyt. Kun heidän
taloudelliset etunsa vuokrasuhteissa ovat säännöllisesti
vastakkaiset, aiheuttaa tämä heidän kesken usein
eripuraisuutta sekä tekee asiain tilan puolin ja
toi.-iii epätyydyttäväksi. Varsinkin 011 tässä
kohden eripuraisuuden aiheuttajana usein
vuokramaksun suuruus, jonka maanomistaja,
voimakkaampana asianosaisena, usein yksipuolisesti
mielensä mukaan määrää, olematta vuokramiehellä
muuta mahdollisuutta kuin joko siihen suostua
tai jättää vuokra-alue.
Lukuisan maataviljelevän väestöluokan
pysyttäminen vuokramiehen asemassa on epäkohta
myös kaikista niistä syistä, joiden tähden
valtiot pyrkivät saamaan maata omistavan
talon-poikäisluokan mahdollisimman lukuisaksi ja
voimakkaaksi ja joiden tähden ne varsinkin viime
aikoina ovat ryhtyneet tarmokkaisiin toimiin
pii nviljelysliikkeen hyväksi. Siten 011
väestöpoliittisista «yistä tärkeätä, että 011 olemassa lukuisa
ia voimakas maanomistajaluokka, joka tarjoaa
kaupunkeihin ja teollisuuskeskuksiin uutta
tervettä ja voimakasta väestöä. Se on tärkeätä myös
yleispoliittisista syistä, koska kansakunta on
muihin kansakuntiin verraten sitä voimakkaampi,
kuta lukuisampi, veronmaksukykyisempi ja
sivistyneempi se on. Lisäksi se on tärkeätä
yhteiskunnallisista syistä, koska maataomistavan
luokan lukuisuus antaa parhaat takeet
yhteiskunnallisten olojen rauhallisesta kehityksestä.
Missään näistä suhteista ei vuokramiesluokka
tarjoa samoja etuja kuin maanomistajaluokka.
Näihin vuokrajärjestelmäu yleisiin epäkohtiin
tulee eri maissa lisäksi kunkin maan erikoisista
oloista johtuvia epäkohtia. Toisissa maissa
johtuu historiallisista oloista, että
vuokramiesluokka on joutunut enemmän tai vähemmän
lähelle maaorjuutta. Toisissa on vuokramiesten
velvollisuus vuokramaksunsa suorittamiseen
tekemällä vuokranantajalle päivätöitä muodostanut
rasittavan ja vihatun velvollisuuden.
Muuta-mi-sa maissa 011 välejä erikoisesti kärjistänyt se
seikka että vuokranantajaluokan on
muodostanut vierasheimoinen ylimysluokka, jonka sorto
ja ylimielisyys ovat menneet pitemmälle ja
tulleet vihatummiksi, kuin mitä muussa
tapauksessa olisi voinut edellyttää.
Xiissä maissa, joissa maanvuokrakysymys on
yhteiskunnallisena kysymyksenä ollut esiliä, 011
säännöllisesti käynyt niin. että vuokramiesluokka
011 saanut kasvaa niin lukuisaksi ja
vuokrajär-jestelmän epäkohdat tulla niin suuriksi, että
olojen samaan suuntaan jatkuminen on saattanut
koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja rauhallisen
kehityksen vaaranalaiseksi. Useimmiten on
olotila silloin ollut sellainen, että sen
järjestäminen tavallisilla keinoilla on ollut mahdoton, joten
yhteiskunnan on täytynyt lainsäädäntötietä ja
pakkotoimin siihen ryhtyä.
Useimmissa Euroopan maissa on
maanvuokra-kysymys yhteiskunnallisena kysymyksenä ollut
aikanaan esillä. Useimmissa niistä se on tullut
jo pitemmän aikaa sitten ratkaistuksi.
Norjassa levisi v uokraj är jestel mä
keskiajan kuluessa niin laajaksi, että uuden ajan
alkupuolella suurin osa Norjan viljelmistä oli
lampuotien (Lcüænding) hallussa, omistusoikeuden
kuuluessa muutamille maayliinyksille (Jorddrott).
Näistä monet olivat tanskalaisia.
Vuokrajärjestelmäu epäkohdat alkoivat uuden ajan
alkupuolella vuokramiesluokan valituksien johdosta
kääntää puoleensa lainsäätäjän huomiota. Sen palliin
pia epäkohtia koetettiin poistaa asianosaisten
keskinäisiä suhteita järjestävillä asetuksilla,
joilla pyrittiin antamaan vuokramiehille
..suojaa ylivoimaisia ja omaa voittoa pyytäviä
maanomistajia vastaan". Vuokramaksujen liiallisen
korottamisen estämiseksi säädettiin 1539, että
vuotuista vuokramaksua oli suoritettava maan
tuoton mukaan, kuuden uskotun miehen arvion
perusteella. Jotta vuokramies ei olisi aina ali
tuiseu häätämisvaaran alaisena, tehtiin 1557
elinkautinen vuokra-aika pakolliseksi.
Myöhemmistä määräyksistä, joilla asianosaisten vapautta
sopimuksien teossa rajoitettiin, 011 erityisesti
mainittava asetukset vv:lta 1684 ja 1685, jotka
m. m. entistä enemmän rajoittivat vuokrainak
sun suuruutta. — Kun oli pelättävissä, että
maanomistajat uusien rajoituksien johdosta
ryhtyisivät vuokramiehiä lukuisammin häätämään,
säädettiin että jos maanomistaja tahtoi
yhdistää lampuotitilan omaan tilaansa, niin hänen
tuli yhdistämättänsä tilalta suorittaa
kaksinkertaista veroa ja asettaa kaksinverroin väkeä
sotapalvelukseen. Nämä suoritukset olivat sii
hen aikaan siiliä määrin raskaita, että ne hyvin
riittivät estämään häätöjä yleisemmin
tapahtumasta. Kuu toiselta puolen säädetyt rajoitukset
tekivät vuokrasuhteet maanomistajille
verraten epäedullisiksi, alkoivat maanomistajat myydä
vuokra-alueitaan, ja niiden myyminen kävi niin
nopeasti, että jo 1700-luvun puolivälin seuduilla
suurin osa Norjan viljellystä maasta oli jälleen
omistusoikeudella hallittavana. Myynnistä oli
1723 säädetty, että maanomistajain tuli
vuokra-tilojaan myydessään tarjota ne ensin asianomai
sille vuokramiehille ostettaviksi. Vuokratilojen
myyminen on sittemmin jatkunut edelleenkin,
niin että Norjassa oli v. 1880 kaikkiaan vain n.
7,900 lampuotitilaa. Nykyään niiden luku 011
niin vähäinen, että kysymyksellä niiden vuokra
miesten asemasta ei ole varsinaista
yhteiskunnallista merkitystä.
Samaan aikaan kuin lampuotitilani vuokra
suhteita edellisen mukaan järjestettiin ja kun
niiden luku väheni, kasvoi
talonosanvuokramies-ten (huusmand) luku. Asianosaisten keskinäisistä
suhteista näissä vuokrasuhteissa oli jo
1700-luvulla annettu useampia eri asetuksia, mutta
suurempi huomio niiden järjestelyyn kohdistui
vasta 1800-luvun puolivälin seuduilla, jolloin
siihen osaltaan vaikutti Euroopassa noihin
aikoihin ilmennyt vallankumouksellinen liike.
Tällaisia vuokramiehiä oli silloin n. 67,000. Niiden
asemasta saatiin aikaan laki 24 p tltä syysk. 1851.
joka oli sangen radikaalinen. M. m. tehtiin elin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
