Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toxotes ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1857
Toxotes—Traakialaiset
1858
„Frühlingssturm" (1891), „Mutter" (1892).
„Heimliche Liebe" (1893), „Das Eiule vom Liede"
(1894), „Heisses Blut" (1895), „Frau Agna"
(1901), „Der letzte Schritt" (1903),
„Sonne-manns" (1904), „HiIde Wangerow u. ihre
Schwes-t.-r" (1906), „Fräulein Grisebach" (1909),
,.Loek-vögelchen" (1910) sekä novellikokoelmat
„Fall-obst" (1891), „Der Erbe" (1892), „Ieh" (1892),
„Abschied" (1898), „Die rote Laterne" (1900),
„N’iclit doch" (1908), „Zu B’{ehl" (1913). — T:ea
on verrattu Maupassantiin, ja hänellä on ollut
huomattava vaikutus nykypäivien saks.
ajan-vietekirjallisuuteen. [Sehettler,
aikakauslehdessä „Gesellschaft" (1893, I)-l E. W-a.
Toxotes ks. R u i s k u k a 1 a t.
Toynbee JloiyiU], Arnold (1852-83), engl.
yhteiskunnanparantaja ja taloustieteilijä; toimi
v :sta 1875 luennoitsijana Oxfordissa.
Harrastaen yhteiskunnallisten vastakohtien tasoittamista
T. piti tämän tarkoituksen saavuttamiseksi
välttämättömänä, että ylemmät ja alemmat
kansanluokat lähestyisivät toisiansa. Itse hän vietti
loma-aikansa Lontoon Ostenden köyhien parissa
auttaen, opettaen ja neuvoen heitä ja koetti
myöskin esitelmiä pitämällä levittää aatteitansa;
näin hän tuli olemaan n. s.
yliopistolaajennuk-sen uranuurtajia. T:n kuoleman jälkeen
julkaistiin hänen keskeneräinen, mutta oivallinen
teoksensa Englannin teollisuusolojen
mullistuksesta „Lectures on the industrial revolution in
F.ngland. Popular addresses, nötes and other
fragments" (1884). Hänestä on saanut niinensä
T o v n b e e-H a 11 (ks. t.). [Milner, „Arnold T."]
J. F.
Toynbee-Hall [toiribi-höl], pappismies Samuel
A. Barnettin aloitteesta A. Toynbeen (ks. t.)
ystävien ja oppilaiden keräämillä varoilla 1884
perustettu laitos yhteiskunnallista tutkimus- ja
valistustyötä varten Lontoon itäisissä
köyhälistö-kortteleissa Commercial Streetin varrella,
White-chapelissa. Kaksikymmentä henkilöä kerrallaan
voi täällä tutustua Lontoon köyhien oloihin ja
samalla harjoittaa yhteiskunnallista pelastustyötä.
Laitoksessa on luentosaleja, kirjasto, laboratoreja
y. m. ja siellä pidetään luentoja, konsertteja
y. m. sekä annetaan myös maksutonta oikeusapua
ynnä muuta ohjausta. [Claparède, „T.-H., une
colonie universitaire en Angleterre".] J. F.
Traagikko (ks. Tragedia), murhenäytelmän
kirjoittaja; näyttelijä, jonka erikoisalana on
murhenäytelmä.
Traagillinen, traagillisuutta (ks. t.) sisältävä,
traagillisuuteen perustuva; jokapäiväisessä
puheessa (väärin) = surullinen, surkea.
Traagillisuus (ks. Tragedia) merkitsee
esteettisenä käsitteenä erityistä ylevyyden lajia
ja perustuu ihmiselämän ankariin vastariitoihin
1 konflikteihin, joissa arvokasta elämän
sisällystä tuhoutuu. T:een sisältyy taistelu suuren
ja vielä suuremman välillä ja taistelijan
sortuminen, joka aikaansaa mieltä järkyttävän tai
murskaavan vaikutuksen, ja sen tarjoama nautinto
muuttuu esteettiseksi samassa määrin kuin
traagillinen perikato saa ylevän luonteen.
Traagil-liseksi voimme sanoa vain sellaista tapahtumaa,
jossa ylivoimaisessa mahdissa tai kohtalossa, joka
henkilön kukistaa, on sellaista suuruutta, joka
ei ainoastaan murskaa vaan myös kohottaa.
Mielipahan aines on tässä voimakkaammin edustet-
tuna kuin missään muussa tunnelmalajissa, mutta
lopullinen mielihyvä saattaa myös olla valtavampi
ja syvempi kuin niissä yksinkertaisissa esteetti
sissä elämyksissä, joita esim. kauneus, sulo tai
arvokkuus herättävät.
Traakia (kreik. Thrakë, lat. Thracia),
Makedonian itä- ja koillispuolella oleva, Tonavaan
asti ulottuva maa; Rooman vallan aikana
maakunta, jonka rajoina oli lännessä Nestos-joki,
pohjoisessa Haimos-vuoristo (Balkan), idässä
Musta meri, etelässä Propontis, Hellespontos ja
Aigeian-meri. T. on vuorista maata. Balkanin
rinnalla on Rhodopen vuoristo huomattavin.
Mutta siellä on myöskin hedelmällisiä laaksoja,
ja vanhalla ajalla sieltä vietiin viljaa
Kreikkaan. Myöskin jaloja metalleja oli runsaasti, ja
Pliilippoin seuduilla kaivettiin kultaa. Joista on
suurin Hebros (nykyinen Maritza). —
Kreikkalaiset olivat vilkkaassa kauppayhteydessä
traakia-laisten (ks. t.) kanssa ja perustivat T:n
rannikoille monta kaupunkia, joista mainittakoon
Abdera, Perinthos, Byzantion. Myöhemmältä
ajalta ovat maan sisäosassa olevat Philippopolis
ja Adrianopolis. Persialaiset laskivat T:n
valtansa alle 6:nnella vuosis., mutta menettivät sen
Xerxeen onnettoman Kreikan retken johdosta,
minkä jälkeen odrysien heimo saavutti maan
sisäosissa ylivallan. Makedonian Philippos
valtasi 4:nnellä vuosis. T:n etelärannikon.
Aleksanteri Suuren kuoltua Lysimakhos perusti vähäksi
aikaa erityisen kuningaskunnan T:ssa.
Pitkällisten taistelujen jälkeen T. v. 46 j. Kr.
tehtiin Rooman maakunnaksi. [Tomaschek, „Die
alten Thraker".]
Traakialaiset, indoeurooppalainen kansa Traa
kiassa. T. nimitystä käytetään usein
tieteellisessä kirjallisuudessa niiden läheisesti
keskenään sukua olevien heimojen yhteisnimenä, jotka
asuivat kreikkalaisten pohjoispuolella Mustasta
merestä länteen nykyisessä Bulgaariassa,
euroo-panpuolisessa Turkissa, Bomaaniassa, Siebenbiir
genissä ja Koillis-Unkarissa. Lisäksi on heihin
luettava myöskin fryygialaiset sekä
Hellespon-toksen länsipuolella että Vähässä-Aasiassa. Jo
kreik. kirjailijat tunsivat näiden kaikkien
heimojen yhteenkuuluvaisuuden. Ne voidaan jakaa
kahteen pääryhmääu: varsinaisiin
traakia-laisiin ja fryygialai s-m y y s i a 1 a
i-s i i n. Edelliset taas jakautuvat eteläisiin,
joiden eri heimoista mainittakoon trausit, bessit,
odrysit ja triballit, ja pohjoisiin, joiden
joukossa tärkeimmät heimot olivat getalaiset,
daakia-laiset ja agathyrsit. Traakialaiset olivat
muinaisuudessa hyvin väkirikas kansa, ITerodotoks.Mi
mukaan intialaisten jälkeen suurin maailmassa.
Enimmän kykyä lujan valtakunnan
muodostamiseen osoittivat odrysit, getalaiset ja daakialaiset.
Yhteiskuntajärjestys oli ylimyksellinen.
Monivai-moisuus oli yleinen. Kreikkalaiset pitivät t :ia
hillittöminä ja kevytmielisinä. Sotilaina he olivat
urhoollisia. Heidän uskontonsa on vaikuttanut
kreikkalaiseenkin; niin on esim. Dionysoksen
palvelus traakialaista alkuperää. Ainakin pohjoisilla
t:lla oli usko sielun kuolemattomuuteen, ks.
Zamolksis. — T:n kielestä on säilynyt
yksityisiä sanoja kreikkalaisilla kirjailijoilla ja
joukko nimiä. Fryygialaiset ovat jättäneet
jälkeensä useita hautakirjoituksia, mutta
varsinaisten t:n kielestä ei ole tavattu vastaiseksi muita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
