Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trahteerata ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1861
Trahteerata—Traktaatti
1862
Trahteerata, trahtööri ks. T r a k t e e r a t a.
Trai (anier. suom. < eugl. dry = kuiva),
kuivaushuone (kaivoksella).
Trajanuksen pylväs (Columna Traiani),
Koomassa Trajanuksen torille Basilica Ulpiau
viereen v. 113 j. Kr. rakennettu inuistopylväs. Koko
pylväs jalustoineen on 35,asi m ja itse varsi
29,i m eli 100 roomal. jalkaa korkea. Varren
ympärillä kiertelee korkokuvasarja, joka tarkasti
ja monipuolisesti esittää dacialaissodan vaiheita.
Omistuskirjoituksella koristetussa jalustassa oli
keisarin hautakammio. Pylvään huipulle
asetettiin v. 1588 apostoli Pietarin pronssikuva
kadonneen keisaripatsaan tilalle. [K. Ciehorius,
..Die Beliefs der Trajanssäule" (1896, 1900);
K. J. l|idén, „Vauhaa ja uutta ikuisesta
kaupungista" (Aika, 1908).] K. J. II.
Trajanuksen valli, vanhan ajan vallitusten
jätteet Romaaniassa. Dobrudzassa, Mustanmeren
i Konstantsan) ja Tonavan (lähellä Gernavodaa)
välillä, 59 km pitkät; valleja on kolme, kaksi
maa- ja yksi kivivalli. Suurempaa maavallia
pidetään Trajanuksen, kivivallia Konstantinus
Suuren teettämänä; pienempi maavalli lienee
barbaarien rakentama.
Trajanus /-;«’-], Marcus Ulpius T.
(53-117), ltooman keisarina 98-117, oli syntynyt
Espanjan Italicassa (nyk. Santiponce Sevillan
luona i. T. oli Ylä-Germaanian käskynhaltiana,
kun keisari Nerva (ks. t.)
määräsi hänet
seuraajakseen. Nervan kuoltua T.
yksimielisesti
tunnustettiin hallitsijaksi. T. oli
ensimäinen Rooman
keisari. joka ei ollut
puhtaasti roomalaista
sukuperää. T. oli etupäässä
sotilas, mutta hän
huolehti harvinaisella
taidolla ja
ymmärtämyksellä kaikista
valtakunnan osista ja kaikista
hallinnon haaroista.
Senaatti sai jälleen
suuremman itsenäisyyden,
kuu T. kielsi
majesteetti-rikosjutut. T. perusti
moniin paikkoihin
valtakunnan eri osiin
kaupunkeja ja linnoituksia,
rakennutti teitä, siltoja,
vesijohtoja j. n. e.
Roomassa T. laitatti m. m
suurenmois n torin
(Forum Traiani), jota pidettiin pääkaupungin
loisto-kohtana. T. koetti huolellisesti turvata
valtakunnan rajoja; Rooman valtakunta saavuttikin
suurimman laajuutensa hänen hallitessaan.
Rooman valtakunnan ja g rmaanien maa-alueiden
välistä suojamuuria (ks. Limes) jatkettiin
järjestelmällisesti ja Tonavan-puolista rajaa
turvattiin pontevilla toimenpiteillä. Kahdella sodalla
T. täydellisesti kukisti daakialaiset ja muutti
heidän maansa provinssiksi. Samaan aikaan (n. 107)
Syyrian käskynhaltia Aulus Cornelius Palma
miehitti nabatalaisten valtion sekä teki sen
Arabia nimiseksi provinssiksi. Loistavimmat
voittonsa T. sai taistellessaan partliialaisia vastaan.
56. IX. Painettu »/io17-
T. itse marssi joukkoineen Tigris-virran yli
v. 116, miehitti Ktesiphonin sekä teki Parthian
Kooman suojelusvaltioksi ja Armeenian,
Mesopotamian ynnä Assyrian sen provinsseiksi. Kun
T. jo mietti valloitusretkeä Intiaan, pakottivat
eri tahoilla syttyneet levottomuudet hänet
kääntymään takaisin. T. kuoli Kilikiassa Selinus
kaupungissa (myöh. Traianopolis, nyk. Selenti)
v. 117. T. on Rooman etevimpiä keisareja. Ililnen
vaatimattomuutensa, tunnollisuutensa ja
oikeamielisyytensä ilmenevät m. m. kirjeenvaihdossaan
nuoremman Pliniuksen kanssa. Senaatti
antoikin T:lle n. v. 114 kunnianimen Optimus (paras).
[De la Berge, „Essai sur le rCgne de T." (1879) ;
Cantarelli, „Le fonti per la storia di
impera-tore T." (1895) ; J. Dierauer, „Beiträge zu einer
kritisehen Geschichte Trajans" (1868) ; E.
Petersen, „Trajans dakische Ivriege" (1899. 1903).]
K. J. II.
Trajectum ks. Utrecht.
Trajektoria (lat. traji’cere = heittää, kulkea
yli), viiva, joka leikkaa käyräparven määrätyn
lain mukaan. Tavallisin t: n täytettävä ehto od
se, että t. muodostaa kaikkien käyrien kanssa
saman, tietyn kulman. T :aa sanotaan silloin i s
o-gonaaliseksi. Jos tuo kulina on suora, on
t. ortogonaalinen. Esim. jos samoilla
polttopisteillä piirretään joukko ellipsejä sekä
parvi hyperbeleitä, ovat hyperbelit ellipsien
orto-gonaaliset t:t. vrt. K u u 1 a r a t a.
U. S:n.
Trakasseerata (ransk. Iracasser, < trac =
jälki), rettelöidä.
Trakeaalirahina (ks. Traehea),
henkitor-veen tai sen suurempiiu haaroihin kerääntyneen
näljän tai muun nesteen aiheuttama rahina
(vrt. t.), jollainen esiintyy pääasiallisesti
henkitoreissaan olevissa henkilöissä.
Trakehnen [-IcVnon], kylä Itä-Preussissa.
Gum-binnenin hallitusalueessa. Suuret valtion
hevos-siittolat, per. 1732.
Trakeidi (ks. Traehea), vesisolu, ks.
J o h t o j ä n n e.
Trakeitis (ks. Traehea), henkitorven katarri
tai tulehdus, vrt. Bronkiitti ja
Kurkkutaudit.
Trakeobronkiitti (ks. Traehea),
keuhko-katarri, josta henkitorvikin on osallisena, vrt.
Bronkiitti.
Trakeoskopia (traehea, ks. t., ja skope’in
= katsoa), henkitorven tarkastaminen peilillä.
Trakeostenoosi (traehea, ks. t., ja stenos =
ahdas), henkitorven ahtaus.
Trakeotomia (t r a c h e a, ks. t., ja tom? =
leikkaus), leikkaus, joka tarkoittaa henkitorven
avaamista, jotta saataisiin syntymään avoin tie
ilman kululle keuhkoihin ja niistä takaisin.
T. toimitetaan etupäässä kuristustaudiu (ks. t.)
uhatessa henkeä. Henkitorven itusriuään tehtyyn
aukkoon asetetaan tavallisesti hopeasta
valmistettu kanyli, jonka läpi ilma pääsee esteettä
kiertämään keuhkoissa.
Trakia ks. T r a a k i a.
Trakialaiset ks. T r a a k i a 1 a i s e t.
Trakomi (kreik. träkliöma), ankara ja
tart-tuvainen silmätauti, ks. Pasko.
Traktaatti (lat. traclä’tus = käsittely, <
trac-†ä’re = käsitellä), kansainvälinen sopimus;
tieteellinen tutkimus; yleistajuinen uskonnollinen
Trajanus. Firenzen
Uffizi-museossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
