Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Transformatsioni ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1865
Transformatsion
i—Transfusioni
1866
jännitys on Ci, induseerautuu samassa
käämityk-»essä sähkömotorinen voima Ei sikä toisessa
käämityksessä Jos t. on siten rakennettu, että
voimaviivojen hajaannus on niin pieni, että se
voidaan jättää huomioon ottamatta, ovat
sähkö-inotoriset voimat suhteelliset vastaavien
johto-kelojen johtokierrosten lukuun toi ja «o. Kun
häviötkin — sekä vaski- että rautahäviöt — ovat
ylimalkaan pienet, voidaan kirjoittaa
’i , ,
— ^ -— = - —o,
r, E, .<•, J,
jossa 11 ja /» merkitsevät vastaavissa
käämityksinä kulkevia virranvoimakkuuksia.
Todellisuudessa on tavallisesti ei hiukan suurempi kuin
11 ja ra pienempi kuin Et sekä pienempi
kuin
1,
Vaikka t rissa häviöt ovatkin pienet ja
vaikutus-aste, kuten aikaisemmin huomautettiin, täydellä
kuormituksella hyvä. voi vaikutusaste koko
vuotta kohti siinä tapauksessa, että t„ kuten
tavallisesti, käy vain osan ajasta kuormitettuna,
tulla paljoa huonommaksi (jopa 70-80 %:ksi)
johtuen siitii. että rautahäviöt (hysteresis- ja
pyörrcvirtahäviöt) ovat jotakuinkin muuttumat
t imat t :n käydessä tyhjiltäänkin.
Rakenteensa puolesta erotetaan t:ita kaksi
pääryhmää : vaippa- ja s y d ä n-t :t. Kuva 1
esittää yksivaiheista vaippa-t:ia, jossa rautaosat
vaipan tapaan ympäröivät käämityksiä, kuva 2
esittää yksivaiheista ja kuva 3 kolmivaiheista
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 3.
sydän-t:ia. Osat B esittävät sydämiä, osat .1
i k e i t ä, m m a t a 1 a j ä n n i t y s k ä ä m i t y
k-.- i ii ja k k o r k e a j ä n n i t y s k ä ä m i t y
k-s i ii. Kuvissa 1 ja 3 korkea jännityskäämitykset
ympäröivät matalajännityskäämitvksiä ja
sovitusta nimitetään
silinterikäämityk-seksi, kuvassa 2 taas ovat m ja k ladotut
vuorotellen päällekkäin, jolloin sovitusta
i>imite-tiiän levy käämitykseksi. Kolmivaihe- 1.
kiertuvirtaa varten käytetään joko kolmea
yksi-vaibe-t:ia. jotka kytketään keskenään tähti- t.
kolmio-yhdistykseen, tai invös yhtä
kolmivaihe-t:ia. jonka rautarunko rakennetaan useimmiten
kuvaa 4 mukaan. Tässäkin voidaan
käämityksenä käyttää joko silinteri- tai levykäämitystä.
Kuva 5 esittää silinterikäämityksistä
kolmivaihe-sydäu-t:ia, jossa ulkopuolella oleva
korkeajänni-tyskäämitys on jaettu useampaan vyyhteen
vaihetta kohti. Itsekullakin sydämellä on yhden
vaiheen käämitykset. Johtoyhdistvksistä näkee,
että korkeajännityskäiimitys on
kolmioyhdistyk-sessfi..
1’areminan jäähdytyksen aikaansaamiseksi
upotetaan t. useasti kokonaisuudessaan öljysäiliöön
(kuva 6). öljy on sitäpaitsi erinomaista
eristys-ainetta, jonka tähden korkeampia jännityksiä
(< 15,000 voit.) varten käytetään yksinomaan
öljy-t:eita. Useasti öljy vielä erityisesti
jäähdytetään joko johtamalla se jäähdytyssäiliöön tai
varustamalla itse t.-laatikko putkilla, joissa
jäähdytysvesi kiertää (kuva 7). Paitsi varsinaisia
Kuva 6.
Kuva 7.
Kuva 4. Kuva 5.
voima- ja valaistus-t:ita, käytetään vielä n. s.
mitta-t:eita (virta-t:eita ja jännitys-t :eitaj
yhdessä amperi-, voltti-, watti- ja
kulutusmittarien kanssa (ks. Sähkömit taukset ja
Sähköopilliset mittauskojeet).
Toisinaan, joskin harvoin, näkee t. sanaa
käytettävän myös merkitsemään
moottorigeneraatto-ria, muuttajakonetta tai muuta samaan ryhmään
kuuluvaa virranmuuttajaa. Moottorigeneraattori
tulee kysymykseen muutettaessa tasavirtaa
jännitykseltään toiseksi tasavirraksi tai vaihtovirtaa
vaihtovirraksi, jolla on eri jaksoluku kuin
alkuperäisellä tai myöskin muutettaessa tasavirtaa
vaihtovirraksi tai päinvastoin. Muutta jakoneet
(yksiankkuri- ja kaskadimuuttajat) muuttavat
vaihtovirran tasavirraksi tai päinvastoin (ks.
Sähkökone). M- ll-h-o.
Transformatsioni (lat. transförmä’re = muun
taa), muodon muutos, vaihdos. M at. Tehtävä,
jolla matemaattiselle lausekkeelle tai yhtälölle
annetaan sijoituksen avulla määrättyä
tarkoitusperää silmällä pitäen sopivampi muoto. T:lla
tässä mielessä on algebrassa ja
integraalilasken-nossa suuri merkitys. Geometriassa tarkoitetaan
kuvion t :11a toisen kuvion johtamista määrätyn
säännön mukaan ensinmainitusta. 17. S:n.
Transfusioni (lat. transfü’sio = siirtovuodatus),
toisen ihmisen tai eläimen defibrinoidun veren
johtaminen toisen ihmisen tai eläimen
suonistoon. T. toimitetaan joskus esim. suuren
veren-kadotuksen, hiilihappomyrkytyksen tai muun
äkillisen heikkoudentilan kohdatessa uhkaavan
hengenvaaran torjumisc ksi. Kerralla käytetty
verimäärä vaihtelee 200-300 cm3:n vaiheilla.
Viime aikoina on usein toisen ihmisen veren
asemasta samaan tarkoitukseen hyvällä
menestyksellä käytetty n. s. fysiologista
keittosuolaliuosta (infusioni). il. O-B.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
