Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Transskribeerata ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1809
Transskribeerata—Transvaal
malan olemassaolo maailman yläpuolella,
riippumattomana maailmasta (vrt. I m m a n e n s s i).
Transskribeerata (lat. trans = yli, ja scribere
= kirjoittaa), siirtää kirjoitus järjestelmästä
toiseen. esim. kun ven. sana kirjoitetaan lat.
kirjaimilla (vrt. esim. ven. iipaBHa > pravila). Jos
siirtokirjoituksen tarkoituksena on ilmaista
jokainen toisen järjestelmän kirjainmerkki
omalla, aina yhdellä ja samalla toisen
järjestelmiin merkillä, niin sitä sanotaan
kirjaimelliseksi siirtokirjoit ukseksi
(kirjain-transskriptsioniksi). Kuta suuremmassa
määrässä asianomaiset kirjaimistot eroavat
toisistaan. sitä monimutkaisemmaksi käy
kirjoitus-siirto (täytyy esim. käyttää erikoisia
lisämerkkejä. pisteitä, viivoja y. m. s.). —
Kirjaimellinen siirtokirjoitus antaa kuitenkin harvoin
oikean kuvan alkuperäisen kirjoituksen sanojen
ääntämisestä. Sellaista siirtokirjoitusta, joka
suuremmalla tai pienemmällä tarkkuudella
ilmaisee ääntämisen, sanotaan äänteelliseksi
siirtokirjoitukseksi. Vrt. esim. ven.
ope.il, joka kirjaimellisesti siirrettynä lat.
kir-jaimistoon kirjoitetaan orel (tai orrln),
äänteellisesti siirrettynä taas arjo’l. Tieteellisellä
tarkkuudella suoritettavassa äänteellisessä
siirtokir-joituksessa käytetään n. s. foneettisia 1.
äänteenmukaisia kirjaimia (ks. t.).
Y. W.
Transskriptsioni (ks.
Transskribeerata). 1. Uus., sävellyksen sovitus toisille
soittimille, kuin mille säveltäjä sen alkuaan on
tarkoittanut. — 2. Kielit., kirjoituksen- siirtäminen,
ks. Transskribeerata.
Transspiratsioni (lat. trans = toiselle puolen,
ja syirä’re-huokua), hikoileminen; veden
haihtuminen (ks. t.) kasveista y. m. —
Trans-spireerata (ransk. tran^pircr), hikoilla.
Transsubstantsioni (lat. trans = siirto-, ja
«n 1mtn’ntia = olemus), roomal.-kat. oppi
ehtoollisleivän ja -viinin muuttumisesta Kristuksen
ruu-miiksi ja vereksi. Tätä oppia esitti ensimäisenä
9: imellä vuosis. elänyt apotti Pasehasius
Radbertus (ks. t.), mutta kohtasi vielä
vastustusta. Muuttumisoppi sai kirkollisen
vahvistuksen 4:nnessä lateraanikokouksessa 1215.
Elitoollisainesten muuttuminen tapahtuu
konsek-ratsionin, s. o. asetnssanain lukemisen
välityksellä. Ainekset säilyttävät edelleen aistilliset
ominaisuutensa (näön y. m.), mutta muuttuvat
olemukseltaan. T:.ssa katsotaan Kristuksen
ihmiseksi tulemisen yhä jatkuvan. Loogillinen
seuraus t.-opista oli siunattujen elitoollisainesten
palvominen. E. K-a.
Transsudatsioni (lat. trans = siirto-, ja aüdä’re
= hikoilla), veriheran kihoaminen verisuonien
seinien läpi ympäröivään kudokseen tai ruumiin
onteloihin, jollainen tuontuostakin esiintyy
säännöttömien paineolojen aiheuttamana ilman
minkäänlaisen tulehdusilmiön myötävaikutusta.
Kertynyttä nestettä sanotaan transsudaatiksi.
vrt. Eksudaatti.
Transsylvania ks. Siebenburgen.
Transsylvanian alpit ks. K a r p a a t i t.
Transvaal [-fäl] (virallisesti 1856-1902
Zuid-afril.aansche Republiek = Etelä-Afrikan
tasavalta), sisämaanprovinssi Englannin
Etelä-Afrikan liitossa. Vaalin ja Limpopon välissä; 285,991
kms, 1,956,000 as. (1914), 7 km*:llä. — T. kuu-
luu suurimmaksi osaksi (n. s/o) Etelä-Afrikan
ylätasangon korkeimpaan penkereeseen, jonka
reunana idässä on T:n halki etelästä pohjoiseen
kulkeva, itään jyrkästi, länteen loivasti lasken
tuva Lohikäärme-vuoristo. Tämän ylätasangon
yhtenäisin ja korkein osa T:ssa on etelässä,
Pretorian kautta melkein idästä länteen
vedetyn rajan eteläpuolella oleva (n. T:sta kasit
tävä) Hoogeveld (idässä n. 1,500-1.900 m. Iän
uessä, myös Middelveld nimeltään, n. 1,200-1.500
m yi. merenp.). Se on aaltoista aroa, idässä,
kokonaan puutonta, josta siellä täällä kohoaa
joku yksinäinen Icopje (n. 100 m yi. tasangon
pinnan) tai kallioinen selänne, rand, tai johon
paikoin on uurtunut laagte 1. vley. Tloogeveldin
pohjoisrajana 011 sarja selänteitä,
Witwaters-rand, Witwatersberg ja Magaliesberg.
Hooge-veldin pohjoispuolella on pari korkeampaa
aluetta, Waterberg ja Zoutpansberg (jota
pidetään Lohikäärme-vuoriston pohjoisena jatkona) ;
muualla T:n täyttää alavampi (alapuolella 1,200 m
yi. merenp.) Laage- 1. Bosehveld, joka yleensä
on pensaikkoaroa. Lohikäärme-vuoriston itäpuo
leila on ylätasangon alempi penkere, joka on
lännessä n. 900 m, idässä vain n. 300 m yi.
merenp. kohoavaa laageveldiä. Sen itäreunana
ja samalla T:n rajana Portugalin Itä-Afrikkaa
vastaan on etelästä pohjoiseen kulkeva
Lebombo-vuoristo. — T:n geologinen rakenne on hyvin
monimutkainen; perustana on vanhoja
graniitteja ja kiteisiä liuskeita, joiden päällä
vaakasuorina on nuorempia kerrostumia. — Ilmasto
korkeammalla veldillä on erittäin terveellinen,
eurooppalaiselle hyvin siedettävä, v:n
keskilämpö -f 19,i° C, tammik:n + 23° C, heinäktn
-f 14.1’C; talvikuukausina lämpö öiseen aikaan
alenee usein jäätymispisteen tienoille. Alemman
Bosehveldin ilmasto, varsinkin pohjoisessa on
kuuma ja paikoitellen epäterveellinen (malaria).
Sadetta tuo vain kaakkoispasaati, etupäässä
kesällä, tammi-huhtik., jolloin sade tulee
rankkoina kuuroina, usein hirveän ukonilman
saattamana; touko-elok. on jokseenkin tyystin
sateeton. Eniten sataa Lohikäärme-vuoriston
tuulen-puoleisella itärinteellä (1,200-2,000 mm v:ssa);
länteen mentäessä sademäärä alenemistaan alenee,
ollen Kalaharin rajaseuduilla vain 300 mm v:ssa.
Alemmalla Boschveldillä sateen tulo on hyvin
säännötön; on paikoitellen aivan sateettomiakin
vuosia. — Vesistöt. T;n molempien pää virtojen,
Intian valtamereen juoksevan Limpopon ja
Atlantin valtamereen laskevan Vaalin välisenä
vedenjakajana ovat Hoogeveldin pohjoisreunan
randit. Muita itsenäisiä jokia T:ssa on vain
Komati ja Pongola; molemmat laskevat Intian
valtamereen. Sadeaikana joet ovat äyräitään
myöten tulvivia voimakkaita virtoja, jotka
sateiden väliajoilla ehtyvät mitättömiksi puroiksi.
Mitään merkitystä liikenteelle joilla ei ole, paitsi
haitallista, niiden uomien poikki kun usein
seinämien jyrkkyyden takia on sangen vaikea
vank-kureilla päästä kulkemaan. Järvet ovat
mitättömiä, enimmäkseen suolavetisiä poneja. —
Kasvillisuus. Hoogeveldin peittää lyhyt,
karjan-ravinnoksi erittäin sopiva ruohokasvillisuus;
Middolveldillä sen ohella kasvaa pensaikkoa
[1’rotcacece y. m.), joka Boschveldillä kokonaan
vallitsee (Mimosa■ y. m. lajeja). Bosehveldin
randien ja laagtein rinteillä kasvaa harvakseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
