Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trapetsi ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1875
3. Robert von T. (1802-75), senaattori,
edellisen veli. Oltuaan virkamiehenä. Turun
hovioikeudessa ja senaatissa T. siirtyi 1838 Viipurin
läänin lääninkamreeriksi. Suoritti monia tärkeitä
satunnaisia tehtäviä toimien m. m. jäsenenä
lakien kodifioimista varten asetetussa komiteassa
1842-45 ja Saimaan kanavan rakennuskomiteassa.
Kutsuttiin senaatin jäseneksi 1850, ensin oikeus
osastoon, mutta siirrettiin seur. v. talousosastoon.
Oli v:sta 1858 sotilastoimituskunnan, v:sta 1862
kamaritoimituskunnan päällikkönä, muutettiin
1865 oikeusosastoon, mutta siirrettiin jälleen
1867 takaisin talousosastoon, missä hän sai 1868
J. V. Snellmanin jälkeen tärkeän
finanssitoi-mituskunnan päällikön toimen. Tilia oli laajat
tiedot ja suuri työkyky, luonteeltaan hän oli
suora ja käsitystavaltaan itsenäinen, mutta edusti
senaatissa vanhoillisia mielipiteitä. Häneltä riitti
aikaa useihin toimiin senaatin ulkopuolellakin.
Vv. 1857-61 hän oli tie- ja vesikulkulaitosten
johtokunnan sekä samoihin aikoihin myös
Helsinki-Hämeenlinnan rautatierakennuksen
johtokunnan jäsen, 1861 hän toimi jäsenenä
komiteassa, joka suunnitteli ruotuväen uudestaan
järjestämistä, 1867 komiteassa, joka huolehti kadon
seurausten lieventämisestä ja 1871
asevelvolli-suuskysymystä varten asetetussa komiteassa.
Korotettiin 1868 aatelissäätyyn ja edusti sukuaan
valtiopäivillä 1872. Sai 1869 salaneuvoksen
arvonimen, otti korkean ikänsä vuoksi eron
senaatista 1871. K. TV. R.
Trappelaismunkisto ks. Trappistit.
Trappistit, Le Boutliillier de Rance’n 1664
toimeenpanemasta puhdistuksesta alkunsa
saanut paavin 1678 ja 1705 vahvistama
sistersi-läismunkiston haarautuma, jonka pääluostarina
slkuaan oli Normandie’ssa oleva La Trappe.
V. 1892 munkkikunta järjestäytyi
itsenäiseksi nimellä ,,Puhdistettujen sistersiläisten
veljeskunta" (Ordo Cisterciensium reformatorum).
Luostarikuri on erinomaisen ankara. Jäseniltä
vaaditaan mitä täydellisintä vaikenemista,
kasvisruokiin tyytymistä ja muita askeettisia
harjoituksia. Yksityiskammioelämän sijaan t.
työskentelevät, syövät ja nukkuvat yhteisissä
suojissa. Kurin ankaruus esti ensin veljeskunnan
levenemistä, mutta kun Ranskan
vallankumouksen aikana munkit tarkoitettiin La Trappesta,
laajeni sen vaikutus Sveitsiin, Englantiin,
Belgiaan, Espanjaan. Pohjois-Ameriikkaan,
Saksaan ja Italiaan. Pää-apotti elää nykyään
Roomassa. V. 1900 paavi julisti t:n pääluostariksi
vanhan Citeaux’n, joka 1898 oli joutunut heidän
haltuunsa. V. 1913 veljeskunnalla oli 4.350
jäsentä 56 luostarissa. T. ovat toimineet
hyödyllisesti maanviljelijöinä sekä
lähetyssaarnaajina. Pappismunkeilla on valkoinen, nahkavyöllä
sidottu puku ja musta päähine. —
Naispuoliset t. seuraavat miesten elämäntapaa. Heillä!
oli 1913 18 luostarissa 1,250 jäsentä. [C.
Gail-Iardin, „Les Trappistes au XIX siëele" (2 md.
1844); F. Pfannenschmidt, „Illustrierte
Ge-sehichte der Trappisten" (1873) ; Ruff, „Die
Trappistenabtei ölenberg und der reformierte
Cistereienserorden" (1898).] A. J. P-ä.
Trarieux [ trario’], Joseph Ludovic
(1840-1904), ransk. politikko; toimi ensin asianajajana
Bordeaux’ssa, oli 1879-81 edustajakamarin ja
v:sta 1888 senaatin jäsenenä; oli tammik.-lokak.
1876
1895 oikeusministerinä; kuului maltillisiin
tasavaltalaisiin; oli Boulanger’n vastustajia ja
Drey-fuein jutun tarkastuksen vaatijoita; oli myöskin
sen lähetystön puheenjohtajana, joka 1899 vei
Pietariin Suomen oikeuksien puolesta laaditun
eurooppalaisen adressin (ks. t.). J. l<\
Trasimenus-järvi (lat. Lacus Trasumenus I.
Trasimenus, it. Lågo di Trasimeno I. di Perugia),
järvi Etruriassa nyk. Perugian länsipuolella,
jonka pohjoisrannalla karthagolaisten päällikkö
Hannibal ratkaisevasti voitti Rooman konsulin
Gaius Flaminiuksen (ks. t.) 217 e. Kr.
K. J. II.
Trass, vulkaanisista aineksista, pääasiallisesti
trakyyttit.uffista ja -hohkakivestä, osaksi myös
muista tuffivuorilajeista sekä savisedimenteistä
muodostunut maalaji, jota tavataan vahvoina
kerroksina Eifelissä Reinin länsipuolella.
Käytetään sementin valmistukseen. P. E.
Trassaaja (it. trassä’re, < lat.. trahere =
vetää), vekselin asettaja, joka kirjoittaa
vekselin toisen henkilön, trassaatin,
maksettavaksi. ks. Vekseli. — Trassaatti, se,
jonka maksettavaksi vekseli asetetaan
(hyväksyjä, lunastaja), ks. Vekseli.
Trasseerata (it. trassä’re, < lat. trahere =
vetää), kirjoittaa vekseli toisen maksettavaksi,
ks. Vekseli.
Trasseli (ruots. Irassel) on puuvillan
kehruussa muodostunutta haaskiolankaa, jota
käytetään koneiden puhdistukseen, etenkin koneöljyn
pyyhkimiseen. Samaan tarkoitukseen käytetään
myös sitä varten kudottuja pyyhkeitä. E. J. S.
Trassentti, trassaaja (ks. t.).
Trassi ks. Trass.
Trasybulos ks. Thrasybulos.
Tratta (it.), toisen maksettavaksi kirjoitettu,
vielä hyväksymättä oleva vekseli (ks. t.).
Trattoria [-i’-] (it.), ravintola.
Traube, Ludwig (1818-76), saks. lääkäri,
tuli 1857 ylim. prof. Berliiniin ja vakinaiseksi
1862. T:ea pidetään kokeellisen patologian
perustajana Saksassa ja tieteellisen termometrian
käytäntöönpanijana; myöskin fysikaalisen
diagnostiikan kehitystä hän on suuresti edistänyt.
Hänen tieteellisten tutkimustensa esineinä olivat
pääasiallisesti keuhkot, sydän ja munuaiset.
T:n tärkeimmistä teoksista mainittakoon
..Zusam-menhang von Herz- und Nierenkrankheiten",
,,Symptome der Krankheiten des
Respirations-urid Zirkulationsapparats", ,,Gesammelte
Bei-triige zur Patkologie und Physiologie".
M. O-B.
Trauma (kreik. haava, vamma), loukkaantuma.
— Traumaattinen vamma, loukkauksen
tai väkivallan aiheuttama vika, esim. erilaiset
haavoittumiset ynnä muut loukkaantumiset.
-Traumaattinen neuroosi,
loukkausneu-roosi, vrt. Neuroosi.
Traumatotropismi (kreik. trauma = vamma,
ja impi? = käännös) on juurien kärjissä joskus
huomattu liike, joka ilmenee siinä, että
kemiallisin keinoin t. kuumentamalla joltain syrjältä
vioitettu juuren kasvupiste aiheuttaa
ennenpitkää kasvukäyristymisen, joka kääntää
juuren-kären pois vahinkoa tuottavalta taholta. K. h.
Traun. 1. Innin lisäjoen Alzin lisäjoki
Etelä-Saksassa, Ylä-Baierin kaakkoisosassa, alkaa
Alppien pohjoisjuurelta, virtaa Traunsteinin
Trappelaismunkisto—Trau n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
