Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Traun-järvi ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1879
Travcrssi—Trebinje
1880
Traverssi (ransk. Iraversc), poikkiviiva,
poikkipalkki; juoksurana, ks. Nostokoneet
ja Itautakonstruktsioni (kuva 10).
Travertiini (it. travertVno; alk. lapis
tiburti-nus), kalkkituffi Tivolissa Kooman lähellä. T. on
muodostunut lähdevedestä erottumalla, suureksi
osaksi kasvinosien ympärille; se on huokoista,
valkeata tai kellertävää kiveä. Sitä on jo
vanhasta ajasta pitäen käytetty Roomassa
rakennusaineena. P. E.
Travestia (ransk. travcstie < travestir =
verhota salapukuun), i v a m u k a i 1 u, leikillinen tai
myöskin satiirinen runolaji, jossa vakava- tai
yleväaiheinen runotuote tehdään koomilliseksi
pukemalla se muotoon, joka ei ole sopusoinnussa
sen sisällyksen kanssa. T:aa viljeltiin varsinkin
Hanskan kirjallisuudessa (esim. Searron,
Marivaux). Tunnetuimpia esimerkkejä t:sta on
saks. Blumauerin Æneis-t. (E. W-s.)
Traviata [-ä’la] (it.), eksynyt, hairahtunut.
Verdi’n T. niminen ooppera, jonka juoni on
muodostettu Dumas’n ,,Kamelianaisesta", on
mestarin kuuluisimpia ja yleisimmin esitettyjä
(Suomessa ensi kerran jo „Suom. oopperan" aikoina).
I. K.
Trawl / träl] (engl.), laa h us nuotta 1.
trooli, erittäin lujatekoinen, purje- t..
höyryaluksen mukana vaakasuorasti tavallisimmin
pitkin meren pohjaa laahattava, laajasuinen,
„rei-detön" (s. o. sivuverkkoja vailla oleva) nuotta.
Sen takapäähän on erikoiseksi osaksi liitetty
keräyspussi, johon nuotanperä aukeaa, kapeana
nieluna. T:eja on kahta lajia: s a 1 k o-t. (beam-t.)
ja nyk. tavallisempi o h j e-t. (otter-t ).
Edellisellä on nuotan suun sivuilla jalakset; näitä
yhdistämässä ja pitämässä nuotan suuta
avonaisena salko, josta myös t:ia hinataan.
Ohjeesta puuttuu salko; sen ja jalasten asemesta on
t:n suun molemmilla sivuilla ohje, s. o.
lujatekoinen, varsinkin alareunaltaan lujasti raudoitettu,
siis myöskin raskas, suunnikkaanmuotoinen (tav.
n. 2,5-3 m:n pituinen ja n. 1,5 m:n korkuinen)
lankkutaulu, jonka ulompi lyhyt reuna on
nuottaan nähden vapaa, mutta sen sijaan lujasti
kiinnitetty taulun keskustasta lähtevään teräksiseen
vetoköyteen. Tämän kiinnityksen takia ohjeet
toimivat t.:ia käytettäessä aivan kuten leijat
ilmassa; asentonsa takia ne kuitenkin pyrkivät
vastakkaisiin suuntiin ja pitävät siten t:n
suun avonaisena. Painollaan ohjeet pitävät t:n
pohjassa. T:ia vedetään yleensä useita tunteja
yhtämittaa, välillä lainkaan kokematta. T:n
kehittivät englantilaiset 19:nnen vuosis.
puolivälissä laivoina käyttäen purjealuksia, ja t:na
salko-t, :ia. Sittemmin on siirrytty käyttämään
ohje-t:ia ja aluksina pieniä höyryaluksia
(steam-trawlrrs), tay. n. 45 m pitkiä, 4-5 m syvässä
kulkevia, voimakaskoneisia laivoja. Saksalaiset
aloittivat t.-kalastuksensa vasta 1385,
ruotsalaiset 1903. Viimeksimainituilla oli 1915
(Skager-rakissa ja Kattegatissa) 51 t.-höyryä.
Pohjanmerellä kalastusta harjoittavien t.-höyryjen luku
määrä nousi 1911 n. 1,800 :aan, joista Englannille
kuului 1,400. — T.-kalastuksen esineenä ovat
aivan viime aikoihin saakka olleet vain pohjalla
tai sitä lähellä asustavat kalat, s. o. turska- ja
erittäinkin kampelalajit. V:sta 1902 lähtien on
t:ia hyvällä menestyksellä sovelletettu myös
sil-linkalastukseen. Suomen vesillä on t:lla kokeiltu
„Naut.ilus" laivalla. Suomenlahden pohjan
kivisyys tekee kuitenkin t:n käytön erittäin
hankalaksi, koska t:n menettämisen vaara aina
on tarjolla; toisin paikoin on taas, kuten esim.
Pohjanlahdella, jossa t:ia kyllä voidaan
käyttää, t:lla pyydettävä kalasto siksi vähälukuista,
ettei siksi suuria kustannuksia vaativa pyynti
voi tulla kannattavaksi. — T.-kalastus on
erittäin voimaperäinen kalastustapa. Varjopuolena
sillä on se seikka, että se pyytää myös pieniä,
alaikäisiä ja kauppatavaraksi kelpaamattomia
kaloja, jotka se myös tavallisesti murskaa.
T.-kalastus onkin tämän vuoksi tuonut esiin
kysymyksen liikakalastuksen mahdollisuudesta, lähinnä
Pohjanmeressä, jota seikkaa ennen ei meristä
lainkaan ajateltu mahdolliseksi. Mainittu
kysymys ehkä ensisijassa saattoi Pohjanmerellä kalas.
tusta harjoittavat suurvallat yhtymään toteutta
maan Ruotsista käsin tehtyä ehdotusta
kansainvälisten meritutkimusten suorittamisesta (ks.
Meri, ja Hydrografi s-b i o 1 o g i n e n k o
missioni, vrt. myös
Syvänmerentut-k i m us). Pohjanmeren liikakalastusta koskeva
kysymys onkin ollut keskeisenä mainittujen
meritutkimusten ohjelmassa sekä sen hyväksi
tehty työ (varsinkin punakampelasta) on ollut
sekä suunnittelultaan että suoritukseltaan aivan
erikoisen laatuista, perustavaa työtä.
Viimeisinä vuosina ovat ruotsalaiset hyvällä
menestyksellä kokeilleet suojalaitteen käyttämisessä pie
nien kalojen vapauttamiseksi t:sta. Suojalaite
on metalliverkkoa, jonka silmät eivät pääse
muotoaan muuttamaan, ja sopivaan kohtaan
kiinnitetty osa t :lia. — vrt. T r a I 1 i. T. II. J-i.
Trawl-kalastus ks. Trawl.
Travnik, piirikunnan pääkaupunki
Itävalta-Unkarissa, Bosniassa, Sarajevosta luoteiseen
Lasvan ja rautatien varrella: 6,647 as. (1910),
enimmäkseen muhamettilaisia. —
Puolentoista-kymmentä moskeiaa, muutamia kirkkoja,
nunnaluostari, laaja konakki, linnan rauniot, vesirien
hautapatsaita ja muistomerkkejä, suuret
kasarmit.. Arkkipiispallinen lukio. -— Oli v:een 1850
Bosnian kuvernöörin asuntona.
Traz oz Montez f-ap op -epj, ent. maakunta
Portugalin koillisosassa, Dueron pohjoispuolella,
käsittäen nyk. Bragangan ja Villa Realin
piirikunnat; 10.783 km2, 437,571 as. (1911).
Treasury [irezori] (engl.), rahasto,
vero-kamari; raha-asiainministeriö. — First lörd
of the t., tavallisesti Englannin pääministerin
arvonimi, vaikka hänellä ei ole suoranaisesti
mitään tekemistä valtion raha-asiain hoidon kanssa.
Trebbia (vanhan ajan Trebia), joki
Pohjois-Italiassa, Pon lisäjoki oik., alkaa Liguristen
Alppien pohjoisrinteeltä, virtaa koillista
pääsuuntaa laskien Piacenzan yläpuolella Polion;
115 km: Suurin lisäjoki Aveto oik. — T:n
luona Hannibal 218 e. Kr. voitti konsuli
Sempronius Longuksen ja kesäk. 1799 Suvorovin
johtamat yhdistyneet itäv. ja ven. joukot voittivat
Maedonaldin komennossa olevat ranskalaiset.
Trebinje, piirikunnan pääkaupunki
Itävalta-Unkarissa, Bosnian-IIertsegovinan eteläpäässä
lähellä Montenegron rajaa, Trebineican ja
rautatien varrella; n. 3,000 as., enimmäkseen
muhamettilaisia. — Linnoitettu. Katolisen piispan
istuin. — Oli aikaisemmin T e r b u n i a nimisen
ruhtinaskunnan pääkaupunkina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
