Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tridymiitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17!t3
Tridymiitti—Trier
1794
yleiskokouksissa valmistetut päätökset
vahvistettiin kaikkiaan 25:ssii juhlallisessa
yleisistunnossa. Asiain kulkua johdettiin Koomasta
paavillisten lähettiläiden välityksellä, joille
jesuiitta-teologit Lainez ja Salmeron antoivat arvokasta
apua. Päätökset vahvisti paavi Pius IV 1564,
pidättäen niiden tulkitsemisen pyhälle istuimelle.
Sitä paitsi hän julkaisi kokouksen päätöksiin
perustuvan Tridentin uskontunnustuksen, johon
I’ikäisen kirkollisen pappis- tai opettajanvirkaan
pyrkivän 011 valalla vannouduttava. Varsinaista
tehtäväänsä kirkollisen hajaannuksen
parantamista ajanmukaisten opillisten ja
käytännöllisten uudistusten kautta, kokous ei kyennyt
suorittamaan. Sen sijaan se kokosi yhteen ja
järjesti katolisen kirkon keskiaikaisen
opinkehityk-sen tulokset ja määräsi vuosisadoiksi sen
käytännöllisen toiminnan ääriviivat. Opilliset
päätökset koskivat sellaisia kysymyksiä kuin
Raamattua. perintätietoa, vanhurskauttamista ja
sakramentteja, joihin kaikkiin nähden
protestanttien esittämät muutokset hyljättiin,
kiirastulta. pyhimysten-, pyhäinjäännösten- ja
kuvain-palvelusta, luostarilupauksia, anetta, paastoa
m.: käytännölliset päätökset tarkoittivat
pappien sivistyksen ja virkakuntoisuuden
kohottamista. piispojen velvoittamista pysymään
hiippakunnissaan. kirjain sensuroimista y. m. [Richter
ja Schulte, ..Canones et decreta concilii
Triden-tiiii" (1853); A. Theiner, „Aeta genuina conc.
I rid." (2 nid. 1874); Societas Goerresiana,
„Con-1 ilium Tridentinum. Diariorum, actorum,
epis-tularum, tractatuum nova collectio" I-V (1901-11);
.1. Susta. ,,l)ie römisclie Kurie und das Konzil
von Trient unter Pius IV" I-III (1904-11); Paolo
Särpi, ..Historia del concilio Trid." (1619);
Sforza Pallavicino, „Istoria del concilio di
Trento" (2 nid., 1656) ; M. Chemnicius, „Examen
eoncilii Trid." (1565-66); N. Brischar, „Zur
Beur-teilung der Kontroversen zwischen Särpi und
Pallavicino" (2 nid., 1844); Muniin. ..Die Polemik
des Martin Chemnitz gegen das Konzil von
Trient" 11905); Deslandres, „Le concile de Trente
et !a réforme du clergé" (1906).] A. J. P-ä.
Tridymiitti on mineraali, jolla on sama
kemiallinen kokoomus kuin kvartsilla, ollen
piidioksidia (Si02), mutta toiset fysikaaliset
ominaisuudet, esim. kidemuoto rombinen ja om.-p. 2,s.
T. syntyy vain hyvin korkeassa lämpötilassa, ja
-itä tavataan vulkaanisten vuorilajien onkaloissa
sekä myös meteoriiteissa. P. E.
Trieeri (kreik. triPrës). kolmisoutualus, ks.
K o 1 m i s o u t o I a i v a t.
Triennium [-e’-] (lat. < tres = kolme, ja
011 ««•»= vuosi), kolmivuotiskausi.
Trient (lat. Tridentum, it. Trento), kaupunki
Itävallassa, it. Etelä-Tirolissa, n. s. Trentinossa.
195 111 yi. merenp. kulkukelpoisen Adigen vas.
rannalla (ylitse silta) pienen Fersinan suussa,
Brennerin radan varrella; 30,049 as. (1910;
1900: 24,868 as., joista 2,049 saksalaista, muut
italialaisia). — Vanhan kaupunginmuurin
rauniot im. m. kaksi tornia), kauniita puistoja, kadut
yleensä leveät, rakennukset it.-tyyliset. Piazza
del Dtiomo-tori, Piazza Dante-tori (Danten
muistopatsas). Tuomiokirkko (1000-1500-luvuilta), Santa
Maria Maggiore-kirkko (1514-39), jossa kuuluisa
..Tridentin kirkolliskokous" kokoontui (kirkossa
011 kokoukseen osaaottaneiden kirkonrulitinasten
57. IX. Painettu 6/io 17.
muotokuvat), San Pietro y. 111. kirkkoja,
kapti-siiniluostari. Castello dell Buon Consiglio (ennen
ruhtinaspiispan asunto, nyk. kasarmina),
raatihuone (jossa museo ja kaupungin kirjasto),
oikeuspalatsi, teatteri, useita kasarmeja ja yksi
tyispalatseja. Ruhtinaspiispallinen seminaari,
jumaluusopillinen oppilaitos, valtion lukio, piis
[iällinen lukio, opettajatarsemiuaari, musiikki
koulu v. m.; ruhtinaspiispan istuin. — Taloudel
lineu merkitys verraten vähäinen; silkki-, kivi ,
salamimakkara- y. m. s. teollisuutta, viinin,
hedelmäin ja. silkin viljelyä, vilkkaanlaista kaup
paa. — Vastapäätä T:iä Adigen oik. rannalla on
mahtava, lujasti linnoitettu Doss Trento-kukkula
(289 m yi. merenp.), jolla oli roomal.-linnake
Verruca. Itään T:stä 011 Fersinan vesiputous
(38 m korkea) ja lounaiseen Monte Bondone
(2.090 111 yi. merenp.) laajoine näköaloilleen.
T:n ympäristössä on useita lujia linnoituksia.
— T. on Tirolin vanhin kaupunki; oli
roomalaisten provinssin pääkaupunkina, tuli 300-luvulla
piispanistuimeksi, kärsi tavattomasti
kansainvaelluksen myrskyissä. Tuli 574 langobardilaisen
herttuan pääkaupungiksi, joutui Kaarle Suuren
aikana frankeille. Konrad II antoi T:n piis
poille ruhtinaan arvon ja vallan T:n yli (peruu
tettu 1803 Itävallalle). Vv. 1545-63 T:ssä oli koolla
..Tridentin kirkolliskokous" (ks. t.). Joutui 1805
Paierille, 1809 Italialle, 1814 takaisin Itävallalle,
ollen siitä pitäen alueineen it. irredentistain har
taimpien pyyteitteu esineenä. Suurvaltainsodassa
itävaltalaiset toukok. 1916 T:n suunnalla
aloittivat voimakkaan, mutta sittemmin
epäonnistuneen ryntäyksen italialaisia vastaan. E. E. h.
Trientalis ks. Metsätäht i.
Trier [trir] (lat. Augusta Trevirorum, ransk.
Trèves). samannimisen hallitusalueen (7,184 km!,
1,009,134 as., 140 km2:llä, 1910) ja ent.
vaaliruhtinas-arkkihiippakunnan pääkaupunki
Länsi-Saksassa, Preussille kuuluvan Reinin-maakunnan
lounaisosassa lähellä Luxemburgin rajaa,
viljavassa, viinitarhojen ympäröimässä laaksossa
kulkukelpoisen Moselin oik. rannalla (ylitse
silta), ratojen risteyksessä; 54.827 as. (1910;
1905: 46,709 as., joista 40,152 roomal.-katolista.
5.779 evank.-luterilaista. 761 juutalaista). —
Kaunis kaupunki, paljo puistoja ja istutuksia
(m. m. puistokäytäviä keskiaikaisten vallien pai
kalla), talot usein vanhanaikaiset (1400-luvulta
alkaen), enimmäkseen punaisesta hiekkakivestä.
Roomal.-aikaisia rakennuksia ja muistomerkkejä
on enemmän kuin missään muussa Saksan
kaupungissa: Moselin yli vievässä sillassa on osia
v:Ita 28 e. Kr.; amfiteatteri (Trajanuksen tai
Hadrianuksen rakentama; sijaa 7.000-8,000
katsojalle). jossa Konstantinus Suuri heitätti
petojen raadeltaviksi tuhansia frankkilaisia ja
bruk-teerilaisia sotavankeja; mahtava, vanha
kau-punginportti Porta Nigra (200-luvulta; 36 111
pitkä, 21 m leveä ja 23 m korkea) ; roomal.
kei-sarinpalatsin rauniot; roomal. kylpylät; Konstan
tinus Suuren rakentama basilika (uusittu 1840-56
ja muutettu evankeliseksi kirkoksi) ;
tuomiokirkon ytimenä on Valentinianus I:n ja
Gratia-nuksen rakentama halli (kirkko valmis 1190:
26 arkkipiispan haudat, pyhäinjäännöksiä, joista
mainittavin „T:n pyhä hame" [pantu aika
ajoittain näytteille v:sta 1512 alkaen, 1800-luvulla
ensi kerran 1844, jolloin T:iin saapui 1 milj.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
