Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tripolitaania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1813
turk. »ilajeetin. V. 1911 siirtomaiden tarpeessa
oleva Italia aloitti sodan Turkkia vastaan T:n
omistamisesta (n. s. T:n sota). Vaikka Turkki
ei ehtinytkään saada T:eeu sanottavia
apujoukkoja, pitivät T:n turk. joukot Enver bein ja
Nesad bein johdolla ja muhamettilaisen väistön
avustamana hyvin puoliaan, niin etteivät it.
joukot päässeet etenemään sanottavasti
laivastotyk-kiensä kantamaa kauemmaksi. Muiden
asianhaarain pakottamana Turkki kuitenkin 1912 Ouchyu
rauhassa luovutti Italialle T:n (sulttaani säilytti
kuiteukin T:n muhamettilaisten hengellisen
yliherruuden). josta Egypti (s. o. Englanti), vaikkei
ollut sotaan ollenkaan ottanut osaa, pidätti
itselleen Soitimin (ks. t.) poukaman läntisen rannan.
I’:n sota ei kuitenkaan loppunut Ouchyn
rauhassa. sillä arabialaiset ja berberit jatkoivat
herkeämättä vastarintaa, joka Suurvaltainsodan
puhjettua 1914 sai uutta virikettä. — 2.
Edellämainitun siirtomaan Tripolitaania nimisen
kuver-uementin pääkaupunki (turk. Tarabulua el-Gharb
-,,lännen T."), enneu koko T:n pääkaupunki,
Välimeren rannalla, mereen pistävällä kapealla
niemekkeellä; n. 75,000 as., joista n. 8,000
juutalaista. 4.000 maltalaista, paljo italialaisia y. m.
eurooppalaisia. — Vanhojen muurien ympäröimä,
vanhojen linnakkeiden ja espanjalais-aikaisen
sitadellin suojaama. Toistakymmentä moskeiaa
|Iao moskeia, Pasa moskeia. joka alkuaan on
espanjalaisten rakentama kirkko), pari kirkkoa,
luostari, synagogia, karavaaniseraieja, kylpylöitä,
roomalais-aikaisen riemuportin rauniot y. m.
Kouluja. Harjoitetaan nahka . matto- ja
silkki-teollisuutta. Kauppa vilkasta, vaikkei enää
entisen veroista (ks. T. 1.). Kolme karavaanitietä vie
->isämaaban, Sudaniin. Satama ei ole hyvä
(satama-selkä suojattu pohjoistuulilta, 7 m syvä), mutta
T:n asema vastapäätä Sisiliaa on edullinen.
Italialaiset ovat rakentaneet T:sta pari lyhyttä
rautatietä. — T. on syntynyt foinikialaisten
perustamasta Orasta, jonka erinomainen asema kolmen
karavaanitien valtiaana pian teki siitä tärkeän
ia kukoistavan kauppakaupungin. Sen hist.
vaiheet liittyvät läheisesti T:n maakunnan
vaiheisiin (ks. T. 1.). — 3. ks. Tarabolus 1. — 4.
ks. T r i p o 1 i t s a. E. E. K.
Tripolitaania ks. Tripolis 1-
Tripolitsa (myös Tripolia), kaupunki
Kreikassa. Peloponnesoksen keskiosassa,
Peloponne-soksen ent. ja Arkadian nomoksen nyk.
pääkaupunki aaltomaisella karstiylätasangolla (655 m
yi. mereup.) rautatien varrella; 10,789 as. (1907).
Lukio, arkkipiispanistuin. Harjoitetaan
mattoja nahkateollisuutta, vilkasta kauppaa. — T.
syntyi vasta uudella ajalla, edustaen vanhan ajan
Mantineia. Pallantium ja Tegea nimisiä
kaupunkeja josta T:n nimi = „kolme kaupunkia"), oli
viime vuosis. alkuun asti Peloponnesoksen
kukoistavin kaupunki (pääkaupunki v:sta 1718). Kolo
kotronis valloitti sen 1821. jolloin se melkein
kokonaan paloi: 1823 siitä tuli hallituksen
asuinpaikka. Ibrahim pasa sai T:n uudelleen
haltuunsa 1825. menettäen sen lopullisesti 1828.
E. E. K.
Tripotage l-tü’z] (ransk.), oik. sekasotku;
pörssi huijaus.
Trippelallianssi (lat. Iriplua =
kolminkertainen. ja ransk. alliance = liitto), kolmiliitto,
erityisesti se liitto, jonka Englanti. Hollanti ja Ruotsi
1814
tekivät Haagissa 23 p. tammik. 1668 estääksensii
l.udvik XIV:tä valloittamasta Espanjan Alanko
maita, ks. 1) e v o 1 ti t s i o n i s o t a. Myöskin
19:nnen vuosis. lopulla syntynyttä Saksan, Itä
vallan ja Italian liittoa sanotaan joskus t:ksi
ks. K o 1 m i 1 i i 11 o. • J. F.
Trippeli (k i i 1 1 o i t u s 1 i u s k e) on hieno
kerroksista kiiseliguuria (ks. t.). Sitä käyte
tään kiilloitusaineena.
Triptolernos [-pto’-], kreik. kansanuskonnossa
viljanviljelyksen haltia, jonka palvelus ja tarusto
liittyvät Eleusiiu mysterioihin. T:ta kuvailtiin
tavallisesti poikaseksi tai nuorukaiseksi, Denie
terin ja Koren suojatiksi. Hän saa heiltä (ks.
II osassa 235:nnellä palstalla olevaa kuvaa
viljansiemenen levitettäväksi ihmisten keskuu
teen; ja siipien kannattamissa tai siivellisten
käärmeiden vetämissä vaunuissa istuen hän ajaa
paikasta toiseen, opettaen ihmisiä käyttämään
jumalallista lahjaa. O. E. T.
Triptyykki (kreik. triptykhos = kolminkertai
neil), kolmiosainen alttariuiaalaus (keskikuva.
siipikuvat), jonka laitakuvat saranaovina tait
tuvat vastakkain peittäen keskiosan; alttari
kaappi, siipialttari. ks. Alttari. U-o N.
Trireemi ks. K o 1 m i s o u t u 1 a i v a t.
Trismegistos ks. Hermes
Trismegis-t o s.
Trisnii (kreik. triamo’s = vikiseminen; lat.
trismus), puremalihasten kouristuksentapaisen
supistumisen aiheuttama leukojen puristuminen
toisiaan vastaan, jollainen esiintyy osana
jäykkäkouristuksen synnyttämässä taudinkuvassa.
Trissino, Giovanni Giorgio (1478-1550),
it. runoilija. T. oli oppinut mies ja toimi kor
keassa asemassa kirkon palveluksessa. Hän on
kirjoittanut ikävystyttävän ja runolliselta arvol
taan vähäpätöisen eepoksen „L’Italia liberata dai
Goti" (1547-48), joukon onnistuneempia lyyril
lisiä runoja, „Rime" (1529) sekä muutamia näy
telmiä, joista huomattavin on tragedia „Sofo
uisba" (1515; julk. 1524), ensimäinen laatuaan
uudemmassa kirjallisuudessa. Se on antiikkisten
esikuvain mukaan sepitetty, ankarasti noudattaen
Aristoteleen runousopin sääntöjä, mutta todistaa
tekijällään olleen melkoisia runoilijalahjoja.
Huvinäytelmä ..I simillimi" (1548) on
Plautus-jäljitelmä. T. on lisäksi kirjoittanut runous
opin (1529) sekä tutkielmia italian kielen alalta
— T:n kootut teokset julkaisi Maffei (1729).
[Morsolin, „G. G. T." (2:neu pain. 1894);
Ciampolini. ..La prima tragedia regolare", ete.
(1884) ; IVAneona. ,.Varietä storiehe e letterarie".
II (1885); Ermini, „L’ltalia liberata di G. G. T."
(1893).J (E. W-a.)
Tristan ja Isolde, päähenkilöt keskiaikaisessa,
alkuaan kelttiläisessä tarinassa, joka kertoo
sankari T:n ja kuninkaantytär I:n
vastustamattomasta rakkauden intohimosta ja siitä
johtuvasta traagillisesta kohtalosta. Tarina on hyvin
laajalti levinnyt ja sitä ovat runoilijat lisäten
ja kehittäen käsitelleet useiden maiden
kirjallisuudessa. Vanhimmat teokset ovat Berolin ja
Thomasin ransk. runoelmat 12:nnelta vuosis.
(julk. Michel, 3 nid. 1835-39; Muret, 1903;
Bediér, 2 nid. 1902-05i. Berolin teokseen
perustuu Eilhart v. Oberge’n (eli v:n 1200 vaiheilla)
saks. runoelma (julk. Lichtenstein 1877), kun
taas Thomas ön ollut Gottfried v. Strassburgin
Tripolitaania—Tristan ja Isolde
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
