- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1831-1832

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trona ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1831

useasti tulipalojen hävittämä, uudistetaan v:sta
186!) alkaen; 102 m pitkä, 50 ra leveä, sisältä 21 ra
korkea; monen Norjan keskiajan suurmiehen,
kuninkaan ja arkkipiispan haudat), arkkipiispan,
kartano, koulujen ja laitosten rakennuksia. —
Niemen pohjoisrannalla, satama altaiden (ylitse
kolme siltaa) siitä erottamina, on pari saarta
(osaksi täyttämällä syntyneitä) laajoine
satama-laitteineen, aallonmurtajineen y. m. Itäisemmällä
saarisia on T:n rautatienasema. — Niemimaan
mantereeseen yhdistävän kannaksen, Nideidin,
länsipuolella on epäsäännöllisesti rakennettu Ila
niminen kaupunginosa (puistoja, Hjorten
niminen huvittelupaikka, roomal.-katolinen kirkko|,
jonka edustalla aallonmurtaja. — Nidelvenin
oikealla (länsi-, etelä- ja itä-) rannalla asutus
on niinikään hajanaista, käsittäen Oen,
Glosliau-gen, Nedre Singsaker, Øvre Singsaker,
Bak-landet, Bakstranden, Kolonien, Lamoen
(viimemainitut etupäässä työväen- ja
tehdaskortte-leita) nimiset kaupunginosat; huomattavia
rakennuksia: kunnallissairaala, tekn.
korkeakoulu, lvristianstenin vanha linna. —
Oppija sivistyslaitoksia: tekn. korkeakoulu (ainoa
laatuansa Norjassa, 546 yliopp. lukuv. 1914-15),
tekn. opisto (35 opp.), kauppalukio (78 opp.),
katedraalikoulu, useita alempia ammattikouluja,
taideteollisuusmuseo, Tiedeseuran museo, kalas
tusmuseo, biologinen asema, teatteri. T:n
hiippakunnan piispan istuin. — Teollisuus huomattava
(konepajoja, laivaveistämöitä y. m.; 5,127
työmiestä 1909). T:n eteläpuolella Nidelvenissä
olevista Leirfossin koskista saadaan sähkövoimaa.
Paljoa tärkeämmät kuitenkin ovat kauppa ja
merenkulku. V. 1914 tuonti oli arvoltaan
65,5 milj. mk., vienti (puutavaroita, selluloosaa,
kalaa, riklcikiisua, vaskea) 40.a milj. mk.; vain
Kristiaania ja Bergen ovat suurempia
kauppakaupunkeja. Kauppalaivastoon 1914 kuului
141 alusta, yhteensä 41,142 rek.-ton. netto (joista
95 höyryalusta, 37,809 rek.-ton. netto).
Rautatiet Kristiaaniaan, Ruotsiin ja pohjoiseeupäin
Namsen-joen laaksoon. Sähköraitiotie. — T.,
1500-luvulle asti nimeltään Nidaros, syntyi Olavi
Trygvenpojan 997 rakentaman kirkon ja
kuninkaankartanon ympärille; alkuperäinen kaupunki
rappeutui pian, mutta Olavi Pyhä rakennutti sen
uudelleen jo 1016. Päämerkitys T:lla oli Norjan
arkkipiispan istuimena; usein kuninkaatkin
siellä asuivat. Kun viimeinen arkkipiispa 1537
lähti T:sta ja Norjasta oli se T:lle raskas tappio,
jota vielä suurensi samoihin aikoihin riehunut,
hävittävä tulipalo. Taloudellinen kehitys oli
kauan aikaa heikkoa Bergenin ylivoimaisen
kilpailun takia: vasta 1800-luvun alkupuolella T.
alkoi vaurastua. Kun liikenneyhteys
rannikko-höyrylaivalinjojen avaamisen ja rautateiden
rakentamisen kautta oli parannettu, kehittyi T.
nopeasti Nordenfjeldsken taloudellisen elämän
keskustaksi. — Norjan sotahistoriassa T.
mainitaan useasti. Roskilden rauhan päätöksen
mukaisesti ruotsalaiset miehittivät T:n 1564,
menettäen sen kuitenkin jo sam. v. norjalaisille.
V. 1718 ruots.-suom. sotajoukko saapui T:n
edustalle, ehtimättä ryhtyä piiritystöihin ennenkuin
Kaarle XII:n kuolema Fredrikshaldin edustalla
aiheutti sotajoukon peräytymisen. E. E. K.

Trondhjemin-vuono [ ndj-], Keski-Norjan
rannikolta ensin etelään, sitten itään ja itä-koilli-

1832

seen pistävä, monihaarainen (Orkedalsfjorden,
Gulosen, Strindfjorden, Aasenfjorden, Frosta,
lieitstadfjorden) vuono, suupuolelta 5 km, sis m
pää 25 km leveä, 130 km pitkä, suupuolelta aina
500:een m syvä. Suussa lujia linnoituksia.
Etelärannalla Trondhjemin kaupunki.

Troolikalastus (trawl-kalastus) ks. T r a «■ I.

Troopillinen, kääntöpiirien (trooppien)
rajoittamalle (kuumalle) vyöhykkeelle kuuluva t.
ominainen. Kiertotähden tai kuun
troopillinen kiertoaika on kevätpisteen määräämä,
vrt. Kuukausi ja Vuosi.

Troopillinen vuosi ks. Vuosi.

Troopit (kreik. tropC/ = käänne), kääntöpiirit
(ks. t.).

Trooppi (kreik. tropos = käänne),
ktivannolli-nen puhetapa, runokuva.

Trooppinen ks. Troopillinen.

Tropæolum ks."K rassi.

Tropeoliinit ks. Väriaineet.

Trophonios [-o’n-], kuuluisa kreik. rakentaja,
Orkhomenoksen kuninkaan Erginoksen poika,
rakensi uudelleen veljensä Agamedeksen kera
548 e. Kr. palaneen Delphoin Apollonin
ensimäi-sen temppelin sekä useita muita rakennuksia.
Pelastaakseen itsensä joutumasta kiinni kunirtgas
llyrieuksen aarrekammion ryöstöstä T. tarinan
mukaan surmasi veljensä, mutta lähdettyään
Hyrieusta pakoon T. vajosi maahan Boiotian
Lebadeiassa, jossa sittemmin oli suuressa arvossa
pidetty oraakkeli ja siellä häntä kunnioitettiin
Zeus T:na ja hänen rinnallaan Persephonea.

Tropidonotus ks. Tarhakäärme.

Tropiikki, trooppien (ks. Troopillinen)
välinen alue.

Tropiikkilintu ( Phacton), merimiesten antama
nimitys eräille laivaa merillä seuraaville,
ainoastaan troopillisissa seuduissa, kravun ja
kauriin kääntöpiirien välillä tavattaville
melajalkai-sille. Yleisin näistä kauniista linnuista on
pitkiä. keskimäisiä pyrstösulkia lukuunottamatta
40 cm pitkä Ph. æthereus. Siivenkärkien väli
104 cm. Munii yhden ainoan suklaanvärisen,
täplikkään munan. E. M-o.

Tropiikkitaudit (ks. Tropiikki),
erikoiset kuuman vyöhykkeen oloista, ilmastosta,
maaperän suhteista, elämäntavoista aiheutuvat sekä
erinäisten mikro-organismien aikaansaamat
taudit. Tällaisia ovat esim. tropiikkikuume, eräs
erittäin ankaranlaatuiuen herkkä 1. malaria,
keltakuumeen nimellä kulkeva äkillinen
infektsioni-tauti, n. s. trypanosomien (ks. t.) synnyttämä
unitauti ynnä monenlaiset väliäverisyyden ja
yleisen heikkouden tilat sekä monet erikoiset
hermohäiriöt ynnä iho- ja maksataudit, joille
muista vyöhykkeistä kuumiin maihin tulevat
helposti joutuvat alttiiksi. M. O-B.

Tropiini, emäksinen kem. yhdistys, jota
muodostuu atropiinin tai liyoscyamiinin
liydro-lyyttisesti hajaantuessa. Muuttuu hapetettaessa
t.-hapoksi. Kiteytyy levyinä, sulamisp. 63°.
Muodostaa erinäisten happojen kera t r o p e i
i-n e"j a. Eräs näitä on homatropiini (ks. t.)
1. fenyliglykolylitropeiini, jota käytetään
silmälääkkeenä. S. 8.

Tropismi (kreik. tropos = käänne, <; trepein =
kääntää) on nimitys vapaata liikkumiskykyä
vailla olevien kasvien t. kasvinosien liikkeille,
joiden suunnan ärsykkeen suunta määrää. Vasta-

Trondhjemin-vuono—Tropismi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0952.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free