Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšuvassit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1883
Tuoni otu—Tuberkuliinidiagnoosi
1884
Tuomotu ks. P a u in o t u-s a a r i s t o.
Tuareg (myös tauarek, yksikössä tarki, oma
nimi imosar = ,,jalo kansa"), berberi-kansa
Saharan länsiosassa Nigerin ja Atlas-vuoriston välissä,
lännessä naapureina maurilaiset, idässä tibbut.
Lukumäärä arvioidaan summittain 240,000
hengeksi. T. on berbereistä puhdasverisin, vaikka
tavoiltaan ja pitämyksiltään onkin arabialaisti!
nut. T:t ovat solakoita. voimakkaita, kasvojen
muoto kaukaasialainen, ihonväri
etelä-eurooppalaista muistuttava, tukka musta, silkkimäinen,
silmät mustat, joskus siniset, kädet ja jalat
pienet, nenä pieni. T:t ovat kestäviä, älykkäitä,
muuten ominaisuuksiltaan rohkeata rosvokansaa.
Harjoittavat rosvouksen ohella karjanhoitoa
paimentolaistapaan, mutta vain nimeksi maan-
D"ebel Haggarin tuaregeja
viljelystä. Puku (ks. kuvaa) on joko
tummansininen (ylhäisempien) tai valkoinen (alempien) ;
kasvot verhotaan lithami\\&, jota tuskin koskaan
riisutaan. Aseina suora miekka (kaksiteräinen),
pitkä keihäs, pyssy ja nalikakilpi. Valtiollisesti
t:t ovat hajanaisia, jakaantuen viiteen
päähei-moon: azgar, kelui, hoggar, avellimidit ja arrerf
ahnet. Päällikön valta periytyy (heimon
suostumuksella) päällikkövainajau vanhimman
sisaren vanhimmalle pojalle. Yhteiskunnallisesti t:t
jakaantuvat viiteen luokkaan: aateliset
(thagga-ren), papit, kukistetut heimot (imghad),
sekarotuiset (ireghenaten) sekä orjat (Sudanin
neeke-reitä). Uskonnoltaan t:t ovat muhamettilaisia.
— T:ien historialliset vaiheet ovat vähän
tunnetut; nykyisille asuinasijoilleen he joutuivat
arabialaisten vallatessa Välimeren rannikkomaat
lOOO-luvulla. [II. Duveyrier, „Les touaregs du
Nord" (1864); C. Jean, „Les touareg du sud-est"
(1910).] E. E. K.
Tuat (ransk. Touat), keidasalue
Länsi-Saharan pohjoisosassa, 130-180 m yi. merenp.,
Algeriaan kuuluvassa Eteläterritorissa, Igidi!n hiekka
erämaan itä- ja El-Aregin hiekkaerämaan
eteläpuolella. jakaantuu kolmeen keidasryhmään
Tade-maitin ylätasangon luoteis- (Gurara),
länsi-(varsinainen T.) ja eteläpuolella (Tidikelt) ; 50,007
as. (1906; sotilaita lukuunottamatta), joista
19,654 arabialaista, 5,470 berberiä, 4,374
neekeriä, 19,412 sekarotuista, 191 juutalaista
(muhamettilaisia) ja 134 ranskalaista. T. on melkein
sateeton, mutta maansisäiset, Atlas-vuoristosta
tulevat vesisuonet (Vadi Saurassa sadeaikana vir-
taava vesi häviää ennen T:iin tuloaan hiekkaan)
nousevat T:ssa maanpinnalle, hedelmöittäen erit
täin viljavan maan. N. 300 linnoitetussa kylässä
asuvat asukkaat viljelevät taateleita, ohraa,
vehnää, vihanneksia, puuvillaa y. m. sekä harjoitta
vat karjanhoitoa. Uskonnoltaan he ovat
kiihko-inuhamettilaisia. — Asemansa vuoksi Algeriasta
ja Itä-Marokosta Timbuktuun vievien karavaani
teiden vallitsiana T. on hyvin tärkeä; 1800-luvun
lopulla ranskalaiset lähettivät T:iiu (joka
1300-luvulta alkaen 1600-luvulle oli ollut Marokon
alaisena, mutta sitten riippumattomana) pari
retkikuntaa, joista Flamand’in johtama 1899
valloitti Tidikeltin pääpaikan Insalahin. Useita
vuosia senkinjälkeen alkuasukkaat jatkoivat
sotaa ranskalaisia vastaan. Länsi-Algeriasta
Jgli’n (Marokon kaakkoisrajalla) kautta T:iin
rakennettavan rautatien avulla ranskalaiset
toivovat saavansa T:n lopullisesti rauhoitetuksi.
Hallinnollisesti T. ympäristöineen on muodostettu
Ten itoire des oas is sahariennes nimiseksi
terri-toriksi. — Ensimäinen eurooppalainen, joka
tutki T:n, oli Rohlfs (1864). K. E. K.
Tuatara ks. H a 11 e r i a p u n c t a t a.
Tub /tai], engl. teen paino = 60 pounds =
27,sis kg; voin painona = 84 pounds = 38,102 kg;
Javan Surabäjassa 63,ns kg. V. S:n.
Tubalkain, Lainekin ja Sillan poika (1 Moos.
422), raudan ja vasken takojain kantaisä ja
suojelija. A. F. P-o.
Tuber (lat.), nystyrä; kasvitieteessä = mukula,
myös multasienen 1. tryffelin sukunimi, ks. K
o-t e 1 o rakkoiset.
Tuberkkeli (lat. tübeWculum = nystyrä),
tuberkuloosille tunnusmerkillinen pieni
nystyrän-tapainen muodostuma, jonka verisuonia vailla
olevassa kudoksessa on tuberkkelibasilleja. vrt.
Keuhkotauti ja Tuberkuloosi.
Tuberkuliini, tuberkelibasillista tehty
valmiste, jota käytetään sekä tuberkuloosin
hoidossa (ks. Tuberkuliinihoito) että sen
toteamiseen ihmisissä tai eläimissä (ks.
Tuberkuliinidiagnoosi). Tuberkuliineja on
useita erilaisia. Aikaisimmin ja ehkä eniten
käytetty on R. Kochin keksimä 11. s. a 11 t 11 b e
r-kulin. Muista mainittakoon:
neutuberku-1 i n, vacuumtuberkulin, tubereulina
aquosa, bovovaccin y. 111. Eroavaisuudet
johtuvat valmistustavasta ja lähtömateriaalista.
Toiset tuberkuliinit sisältävät eri tavalla
käsiteltyjä tuberkelibasilleja liukenemattomassa
muodossa, toiset vain niitten liukenevia
liajaantumis-tuloksia, niistä eri aineilla ekstraheerattuja
aineita ja basillien eritystuloksia, toiset taas
sisältävät sekä liukenemattomia basilleja että
niistä liukenevia hajaantumis- ja
ainevaihdos-tuloksia. Toisten tuberkuliinien valmistukseen
käytetään ihmistuberkelibasilleja, toisten joko
nautaeläimissä tai muissa eläimissä esiintyviä
tuberkelibasilli-muotoja ja muunnoksia.
Erilaisten tuberkuliinien käytäntö on eriarvoinen;
toiseen tarkoitukseen on toinen parempi kuin
toinen. O. S-g.
Tuberkuliinidiagnoosi, tuberkuloosin
toteaminen tuberkuliinin avulla. Menettelytapoja on
useita erilaisia. Tuberkuliiuirokotus esim.
käsivarren ihoon (v. Pirquefn metodi) aiheuttaa
tuberkuloosia sairastavassa paikallisen
tulehduksen, jonka laadusta voidaan päättää, onko henki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
