Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuggurt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1889
Tuggurt—Tuhatyksi yötä
1890
kansassa isänmaanrakkautta y. m. hyviä
ominaisuuksia; itse asiassa se tahtoi valmistaa vastaista
vu|<austaistelua Napoleonia vastaan. Ei kukaan
Preussin huomattavammista miehistä ollut sen
jäsenenä. Se herätti kuitenkin pian Napoleonin
epiiluuloju. ja jouluk. 1809 se hajoitettiin,
ennenkuin se vielä oli ehtinyt saavuttaa
käytännöllisiä tuloksia. Sen merkitystä v:n 1813
tapauksien valmistamiseen nähden on suuresti liioiteltu.
[Lehmann, ,.Der T."; Stettiner. ..Der T."]
Tuggurt (ransk. Touggourt), kaupunki
Pohjois-Afrikassa. Wad-llir nimisessä keitaassa, Algerian
eteläpuolella; 170 km etelään Biskrasta, 69 m
yi. merenp.; 2.073 as. (1906), enimmäkseen
berberejä. — Parikymmentä moskeiaa. Harjoitetaan
villa- ja silkkiteollisuutta, kauppaa sekä
taatelien viljelyä; T:ia ympäröivä keidas on sangen
viljava, siinä on 9,000 as. ja 200.000 taatelipal
mua. Rautatie Biskrasta valmistui 1915. — Rans
kalaiset valloittivat T:n 1854.
Tugra (turk.), sulttaanin puumerkin tapainen
nimikirjoitus, jolla viralliset asiakirjat
vahvistetaan. T., joka monimutkaisin kalligrafisin
koukeroin ilmaisee hallitsevan sulttaanin ja hänen
isänsä, joskus myös isoisän ja esi-isän nimet,
tavataan myös rahoissa, postimerkeissä,
virallisten rakennusten portilla y. m. 77. H-a.
Tuhatjalkaiset (Myriopoda 1. Myriapoda),
niveljalkaisten (Arthropoda) luokka. Pääntakaiset
ruumiinnivelet pääpiirteissään rakenteeltaan
samanlaisia. miltei jokaisessa yksi tai kaksi paria
lyhyitä, enimmäkseen yhteen kynteen päättyviä
jalkoja. Päässä on 2 t. 3 paria leukoja, 1 pari
tuntosarvia sekä useimmilla lajeilla ryhmiin
järjestyneitä pikkusilmiä. Siipiä ei ole.
Ruumiin-muoto vaihtelee suuresti. — Hengityseliminä on
useimmilla ilmaputkilosto, jonka huokoset
sijaitsevat ruumiiunivelten laidoilla.
Verenkiertoelimenä toimii moneen osastoon jakautunut sykkivä
veriputki. Ruuansulatuskanavassa erotetaan
suuontelo siihen aukeavine sylkirauhasineen,
ruokatorvi, pitkä keskisuoli ja lyhyt peräsuoli, jonka
alkuun erityseliminä toimivat Malpliigin putket
(1 t. 2) aukeavat. Hermoston muodostaa nielun
ylä ia alapuolella oleva hermosoluni, näitä
yhdistävät nielua ympäröivät hermosäikeet sekä
moni-solmuinen vatsavdin. Sukupuolielimet pitkät,
putkimaiset. — T. ovat enimmäkseen valonarkoja
eltiimiä. jotka pysyvät päivisin kätkeytyneinä.
Tunnetaan yli 800 lajia, joista useimmat elävät
lämpimissä maissa. Fossiilisia t:ia on tavattu jo
paleozooisissa kerrostumissa. T. jaetaan
seuraaviin lahkoihin: 1. Kaksoisj aikaiset
(Chilognatha 1. Diplopoda). Ruumis liereä t.
puoliliereä. Niveliä 11-108. Useimmissa nivelissä,
jotka ovat muodostuneet siten, että 2 niveltä on
sulautunut yhteen, on 2 paria raajoja, jotka ovat
kiinni ruumiin alla hyvin likellä keskiviivaa.
Myrkkyjalkoja ei ole. Ahdistettuna eläimet
kääriytyvät kokoon kerälle. Sukupuolielimet
aukeavat ruumiin etuosaan, jonkun ensimäisen
raaja-parin juurelle. Munat asetetaan ryhmittäin
maahan. Joskus naaras niitä vartioi. Munasta
kuoriutuvat toukat ovat 6-jalkaiset; vähitellen
jalkojen luku aste asteelta lisääntyy.
Kaksoisjal-kaiset ovat kasvinsyöjiä, meillä tavattavat pieniä,
2-50 mm pitkiä, tropiikeissa elää jopa 30 cm
pitkiä, sormen paksuisia lajeja. Huomattavimpia
edustajia: hietatuhatjalkainen (Iulus
60 IX. Painettu K/10 17.
nabulosus), hyvin kupera, musta, kahden
pitkittäisen selkäjuovan koristama eläin, jolla on lähes
100 jalkaparia ja kaksi 32-48 :n pilkkusilmän
Eräs Iulus-laji (kaksoisjalkainen).
muodostamaa silmäryhmää, sekä
pallotuhat-ja Ikäinen (Olomeris), lyhyt, siiroja
muistuttava eläin, jolla on vain 12 ruumiinniveltä ja
t7 t. 19 jalkaparia. — 2. M onij aikaiset
(Chilopoda). Ruumis pitkä ja kapea, nivelet
lit-teähköt, niiden luku 15-173, kussakin nivelessä
vain 1 pari raajoja. Raajat pitkähköt, kiinni
nivelten ulkolaidassa, kaukana keskiviivasta.
Ensimäinen jalkapari on muodostunut
myrkky-koukuiksi, joiden rauhasista valuu myrkkyä
koukun tekemään haavaan. Sukupuolielimet
aukeavat ruumiin takapäähän. Monijalkaiset ovat
petoeläimiä. Huomattavimpia sukuja: kivi
tuhatjalkainen (Liihobius), jonka ruumis, eläimen
Eräs Scolopendra-laji.
ollessa täysikasvuinen, on vain 15-nivelinen,
maatuhatjalkainen (Geophilus), joka on
hyvin moninivelinen, nauhamainen.
Etelä-Euroo-passa ja tropiikeissa tavataan suurikokoisia
ScolopendraAa.]eja. — 3. Pauropoda. Hyvin
pieniä, 0,5-1,5 mm pitkiä tuhatjalkaisia, joiden ruu
mis on. päätä lukuunottamatta 10-nivelinen.
Ilmaputkilostoa ei ole, vaan hengitys tapahtuu
luultavasti ihon kautta. U. S-s.
Tuhatkauno ks. A c h i 11 e a.
Tuhatvuotinen valtakunta ks. K i 1 i a s m i.
Tuhatyksi yötä, kuuluisa kokoelma
itämaa-laisia satuja ja kertomuksia, joiden alkuperä
kieltämättä on intialainen, jos kohta niitä
Persiassa ja varsinkin Arabiassa on itsenäisesti
laajennettu ja muovailtu. 9:nnellä vuosis. kokoelma
lienee ollut pääasiassa valmiina, mutta
nykyisessä muodossaan se on peräisin Egyptistä
15:nneltä vuosisadalta. Sen vanhimmat ainekset
kuvastavat niin ollen Bagdadin kalifaatin
loistokautta ja senaikaista elämää, nuorimmat taas
mamelukkien aikaista elämää Egyptissä. Nimensä
kokoelma on saanut siitä, että sen sadut ovat
ryhmitetyt 1,001 kertomukseksi, jotka yhtä
monen yön kuluessa Sehersad niminen nainen
kertoi kalifi Seherbanille, siten pelastaakseen
itsensä ja kansansa muut nuoret naiset
joutumasta kalifin raivon uhreiksi. — Paras
arab. tekstijulkaisu on Ilabichtin ja Eleischerin
toimittama (1825-43; 12 nid.). T. y. on
käännettynä useimmille euroop. kielille; parhaimmat
käännökset ovat Weilin saksankielinen (uusin
pain. 1906) ja Lanen eugl. (uusin pain. 1901).
Suomeksi on julkaistu vain epätäydellisiä
lasten-painoksia. [de Sacy, „Recherches sur 1’origine
du recueil de contes intitulé: Les mille et une
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
