Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuhto ... - Tukholma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1901
niiden liittolaisten tietoiseen suojelemiseen ja
hyväkseen käyttämiseen, joita ihmisellä
taistelussa t:iii vastaan on näiden luonnollisissa
vihollisissa. Näitä t :n vihollisia ovat eräät
hyönteisiä syövät nisäkkäät (esim. lepakot) ja
linnut, lukuisat loisina elävät tai saalista
pyytävät niveljalkaiset, etupäässä hyönteisten omaan
luokkaan kuuluvat, sekä eräät sienien ja mui
deu alhaisten eliöiden aiheuttamat taudit.
Tällaiset hyönteistaudit esiintyvät joskus kulkutauteina
ja voivat nopeasti kokonaan lopettaa t:n
hävitykset. Tästä syystä on koetettu joko
keinotekoisesti saada puheena oleva tarttumatauti
aikaan tai edistää sen leviämistä, milloin se
luonnossa on huomattu t:n hävitystyön aikana,
tärkein osa biol. taistelukeinoja käytettäessä on
epäilemättä hyönteisten omaan luokkaan
kuuluvilla ihmisen luonnollisilla liittolaisilla. Nämä
ihmiselle hyödylliset hyönteiset ovat joko
peto-tai lois hyönteisiä. Edelliset, joita on useissa
liyönteislahkoissa, tekevät suoranaista ja
välitöntä hyötyä tappamalla ja itse syömällä t:iä
tai viemällä ne toukilleen. Hyödylliset
loishyön-teiset kuuluvat osaksi pistiäisten, osaksi
kaksisiipisten (kärpästen) lahkoon. Yleensä ne
loisivat toukkina toisten hyönteisten ruumiissa ja
käyttävät tällöin ravinnokseen etupäässä
isäntä-eläimen rasvakudoksia, säästäen tärkeimpiä
sisäelimiä. joten tuhohyönteinen jonkun aikaa voi
kasvaa ja jatkaa hävitystään. Melkein aina
loinen kuitenkin aiheuttaa isäntänsä kuoleman
ennenkuin tämä on tullut täysin kehittyneeksi
ja siis lisääntymiskykyiseksi; lajin jatkuva
leveneminen siten ehkäistyy. Loishyönteisten
vaikutu- ei siis. päinvastoin kuin petohyönteisten, ole
välitön. Poikkeuksena ovat kuitenkin eräät
hyvin pienet loispistiäiset, jotka loisivat toisten
hyönteisten munissa, estäen näiden kehityksen.
Saman tuhohyönteislajin ahdistajiin voi kuulua
useita, joskus useita kymmeniäkin peto- ja
lois-liyönteislajeja.
liiologinen taistelumenetelmä pyrkii siis osaksi
-itojelemaan t :n kotimaassa niiden omaan
luokkaan kuuluvia, luonnollisia vihollisia sekä mikäli
mahdollista edistämään näiden lisääntymistä "ja
levenemistä, osaksi se — jos uusi
tuhohyönteinen sattumalta on päässyt saapumaan vieraasta
maasta, jolloin se tav. on saapunut ilman
luonnollisia vihollisiaan — koettaa tuoda ja
levittää uuteen kotimaahan näitä vihollisia.
Erikoisesti viimemainitussa muodossa biologista
tais-telumenetelmää on useita kertoja sovellettu
täydellisellä menestyksellä, etenkin
Pohjois-Amerii-kan Yhdysvalloissa, ja tällä menettelytavalla
tulee varmaan tulevaisuudessa olemaan huomattu
sija teknillisten taistelukeinojen rinnalla. —
Tähän kirjoitukseen kuuluu värillinen kuvaliite
Tuhohyönteiset. E. R.
Tuhto. teljo, istuinlauta, soutajan sija
veneessä. U. T. 8.
Tuileries [tyilri’], ent. palatsi Pariisissa,
Seinen oik. rannalla Louvren (ks. t.) yhteydessä.
Katarina di Medici alkoi sitä rakentaa 1504 ja
työtä jatkettiin seur. vuosisadoilla. Oli
1700-luvtin lopulla ja 1800-luvulla Ranskan
hallitsijani asuntona, kunnes sen 1871 polttivat
kom-munardit. Vain pari sivuosaa siitä on
sittemmin uusittu, pääosa kokonaan poistettu, joten
T: ii länsipuolella ollut T:n-puisto nyt ori
1902
välittömässä yhteydessä Louvren siipien
ympäröimän Place du Carrouselin katissa.
Tuiretuinen, Kullervon ja hänen sisarensa
nimitys Kalevalassa. Kansanlaulussa Kullervo on
myöhään tullut T:n 1. Tuurikkaisen sijalle, jonka
vanhin muoto Turo johtuu vastaavan
skandinaa-vilaisen balladin Thord nimestä. K. K.
Tuisko 1. T u i s t o. Tacituksen mainitsema
germaanien kantaisä. T. ajateltiin maasta
syntyneeksi kaksoisolioksi, jolla oli sekä miehen että
naisen sukupuoliset ominaisuudet ja joka siten
kykeni itsestään synnyttämään ensiinäisen
ihmisen. A. J. P-ä.
Tukaatti ks. D u k a a 11 i.
Tukehtuminen, hengityksen estymisen
aiheuttama kuolema: hukkuminen, hirttäytyminen ynnä
monenlaiset myrkytykset, jotka vievät
hengityksen häiriintymiseen riistämällä elämän
ylläpitämiseen tarvittavaa happea. Kun t:een vievät
syyt ovat poistetut 011 valekuolleelle tai vaaran
alaisena olleelle mitä kiireimmin ryhdyttävä
tekohengitystä toimittamaan, ks. Hengitys,
keinotekoinen.
Tukholma (ruots. Stockholm, lat. Holmia),
Ruotsin pääkaupunki, hallinnollisesti itsenäinen,
käskynhaltian hoitama lääni, Sveanmaassa,
Stockholms Iän nimisen läänin alueen sisällä,
Mälar-järven itäpäästä tavattoman
saaririkkaa-seen Itämeren lahteen vieväin lyhyiden,
Norrström ja Söderström (viimemain. varustettu
sululla) nimisten virtojen välissä olevilla
saarilla sekä Mälar-järven, virtojen ja Itämeren
lahden länsiperukan („Saltsjön") pohjois- ja
eteläpuolella olevalla mantereella ja
mantereeseen liittyvillä saarilla; 31 km2 (sisävesineen
32 km2), 386,240 as. (1015), Ruotsin suurin
kaupunki (asukasmäärältään kaksi kertaa suurempi
kuin valtakunnan toinen kaupunki, Göötepori).
— T:n asema on erittäin viehättävä; siihen
vaikuttavat monet, saari rikkaat vesistöt ja
pinnanmuodostuksen vaihtelevaisuus (T:n eteläosa esim.
kohoo melkein äkkijyrkkänä parikymmentä
metriä vedestä) ja ympäristön verraten runsas
metsäkasvillisuus. Taloudelliselta kannalta
katsoen asema niinikään on sangen edullinen:
T:n tienoilla yhtyvät Pohjanlahti, Suomenlahti
ja Itämeri, johon lisäksi lännestä tulee rikkaan,
taajaan asutun maakunnan ympäröimä
Mälar-järvi. Aseman edullisuus oli kuitenkin paljo
huomattavampi Ruotsin suuruuden aikana,
jolloin T. lisäksi oli valtakunnan maant.
keskuksena, sensijaan että se nyt on valtakunnan
itä-äärellä. — T. jakaantuu kolmeen pääosaan:
Norr-strömin ja Söderströmin välissä olevilla saarilla
on T:n vanhin ja vanhanaikaisin osa, sen
keskus, josta käsin muu T. on asutettu, S tade n
(„Staden mellan broarna"), vesien
pohjoispuolella olevalla mantereella on T:n nyk. pääosa
N o r r m a I m (lyli. N o r r) ja eteläpuolella
Söder m ai m (lyh. Söder).
Rakennustaiteellisesti T:ssa on sangen paljo mielenkiintoista:
kauniita, jopa suurenmoisia rakennuksia ja
palatseja leveiden, uusimmanaikaisten katujen ja
puistoteiden varsilla sekä näiden vastakohtana
1600-luvun taloja ahtaiden, tuskin pari metriä
leveiden, mutkaisten kujien äärellä. Vaikutusten
eheyttä häiritsevät kuitenkin sellaiset korttelit
(etenkin Norrinalmin eteläosassa), joissa
sekaisin on vanhaa ja uutta.
Tuhto—Tukholma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
