Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tukholma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1913
Tukholma.
1906
Tukholma ympäristöineen.
akademien. K. Vetenskapsakademien, K.
Vitter-liets-, historie- och antikvitetsakademien, K.
Lant-hruksakademien, K. Akademien för de fria
konsterna, K. Krigsvetenskapsakademien, K.
Mu-sikaliska akademien. Svenska sällskapet för
antropologi och geografi, Ilistoriska föreningen,
Fornminnesföreningen. Fornskriftsällskapet,
Sam-ftindet för utgifvande af handskrifter rörande
Skandinaviens historia. Kirjastoista,
kokoelmista y. m. s. on ylempänä ollut puhe. Monista
teattereista mainittavimmat ovat kunink. ooppera
ja dramaattinen teatteri. Sairaaloista ja
hyväntekeväisyyslaitoksista on ylempänä puhuttu. —
Sanomalehdistä ks. Ruotsi (palsta 333).
Taloudellinen elämä on kukoistavalla
kannalla. Teollisuus on huomattavampi kuin
mis-säiin muusaa Ruotsin kaupungissa, mutta
kaupassa ja liikenteessä T. ei kykene kilpailemaan
pari uimassa asemassa olevan Gööteporin kanssa.
Teollisuuden tuotantoarvo 1911 oli 240 milj. mk.;
paraiten edustettuja ovat ravinto- ja
nautintoaine iMiuria myllyjä, leipätehtaita,
juomatavara-telitaita y. m. s.) sekä metalli- ja koneteollisuus
(„St>parator"in separaattoritehdas, Bolinderin ja
..Atlaksen" konepajat, dieselmoottoritelidas,
kaasuakkumulaattoritehdas, L. M. Ericsson &Co:n
puhelinkonetehdas). Muista tehtaista
mainittakoon vielä Vintervikenin dynamiittitehdas
Liljeholm nilla. varsinaisen T:n ulkopuolella,
Rör-strandin posliinitehdas, Gustafsbergin
posliinitehdas, monet suuret kirjapainot. — Kotimainen
liikenneyhteys sekä meriyhteys Itämerenmaiden
kanssa on erinomaisella kannalla. Säännöllisiä
rannikkolaivalinjoja on Mälarilla, pitkin
Ruotsin itärannikkoa pohjoiseen ja etelään päin;
lisäksi on erittäin vilkas höyrypursiliikenne
lähisaaristoon ja T:n eri osien välillä. T. on
Ruotsin tärkein rautatiekeskus; pääratoja
haarautuu pohjoiseen, etelään ja länteen, lisäksi
pai-kallisratoja usealle suunnalle. Taaja
raitiotie-verkko, joka osittain ulottuu T:n ulkopuolella
oleviin huvilakaupunkeihin. — T:ssa 011 useita
suuria höyrylaivayhtiöitä, mutta kauppalaivasto
ei kuitenkaan kykene kilpailemaan Gööteporin
kauppalaivaston kanssa; 1911 T:n
kauppalaivastoon kuului 138,418 rek.-ton., Gööteporin
kauppalaivastoon 194.040 rek.-ton. Sam. v. T:ssa
selvitettiin ulkomaisessa liikenteessä 1,7 milj.
rek.-ton., vähemmän kuin Malmössä
(höyrylauttalii-kenne), Gööteporissa, Trelleborgissa ja
Helsingborgissa (molemmissa viimem.
höyrylauttalii-kenne). Vilkkain liikeyhteys on Lontoon, Hullin,
Turun, Helsingin, Lyypekin, Pietarin ja
Kööpenhaminan kanssa. Satama pidetään talvella
auki jäämurtajilla. Matkustajalaivasatama ou
Skeppsbrolla, rahtilaivasatama Lilla Värtanin
(Lidingön ja mantereen välinen salmi T:n
itäpuolella) rannalla. Ulkomailta tuodaan etupäässä
viljaa, jauhoja, erinäisiä teollisuuden
raaka–aineita ja puolivalmisteita, ravintoaineita,
siirto-maantavaroita, öljyjä, rasvoja j. n. e.; ulkomaille
viedään etupäässä kone- ja metalliteollisuuden
tuotteita. Tuonti on suurempi kuin mihinkään
muuhun Ruotsin kaupunkiin, mutta vienti siksi
vähäinen, että kokonaiskauppa jää jäljelle
Gööteporin kokonaiskauppavaihdosta. — Useita
suuria pankkeja, vakuutus- y. m. s. rahalaitoksia.
Hallinnollisesti T. on itsenäinen lääni,
jonka etunenässä on kuninkaan nimittämä
yli-käskynlialtia. Tämä on samalla
kunnallishallituksen, kunnanvaltuuston, puheenjohtaja. —
Kirkollisesti T. jakaantuu 8 seurakuntaan, jotka
kuuluvat Upsalan arkkihiippakuntaan. —
Pääkaupunkina T. on maan hallituksen, eduskunnan
ja keskusvirastojen asuinpaikka.
Historia. T:n paikalle lienee 1100-luvulla
perustettu jonkunlaisia linnoituksia estämään
Itämeren itäpuolen merirosvoilta pääsyn Mälarille.
V. 1255 Birger Jaarli ja hänen poikansa kuningas
Valdemar antoivat T:lle kaupunginoikeudet.
Samoihin aikoihin T. ympäröitiin muureilla ja
varustettiin linnalla. Seur. vuosisadalla kaupunki
alkoi laajeta mantereelle, ..malmeille"; niiden
asuttamista koetettiin aluksi kyllä estää, koska
ne saattoivat tarjota suojaa hyökkäävälle
viholliselle. T:n asema valtakunnan keskeisenä
kaupunkina antoi kaupungin kehitykselle niin
suuren vauhdin, että jo unionin aikana T:n omis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
