Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tula-metalli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1921
zanjin ruhtinaskuntiin, osaksi Liettuaan
(1400-luvun loppuun)". V. 1719 muodostettiin T:n
provinssi, 1777 T:n käskynUaltiakunta ja 1796 T:n
kuvernementti. — 2. Edellämain. kuvernementin
piiiikaupunki. Moskovasta suoraan etelään
(rautateitse 194 km) Upa-joen molemmin puolin neljän
puron suussa, ratojen risteyksessä; 139.700 as.
11913). — Upan vas. rannalla on 1500-luvulla
rak. Kremlj, jossa Marian Taivaaseenastumisen
tuomiokirkko ja Kristuksen Ilmestymisen
tuomiokirkko ja jonka ympärillä puisto. Lisäksi
n. neljäkymmentä muuta kirkkoa, joukossa luteri
lainen ja roomal.-katolinen, kaksi luostaria,
kuvernementin hallintorakennus,
aateliskokouk-sen talo, kotiteollisuusmuseo, kaupunginkirjasto
|jossa myös museo), keis. asetehtaan
rakennusryhmä (Pietari I:n muistopatsas), piispankartano
y. m. Useita oppi- ja sivistyslaitoksia, lukioita,
reaalikoulu, hengellinen seminaari,
aseteollisuus-koulu, hengellinen koulu y. m., sairaaloita,
kirjastoja. Teollisuus sangen huomattava: keis.
asetehdas (per. Pietari I 1705-12), patruunatehdas,
useita samovaari-, ase- y. m. s. metallitehtaita.
maatalouskouetehdas, sokeritehdas, olutpanimo
y. m. Kiisi- ja kotiteollisuutena harjoitetaan
myös huomattavassa määrässä samovaarien,
pyssyjen, revolvereiden, teräaseiden, niello-töiden
y. m. s. valmistusta. Teollisuustuotteilla käydään
vilkasta kauppaa. — T. mainitaan ensi kerran
1146. Tataarit hävittelivät sitä usein. Se kuulut
paraasta päästä Rjazanille, kunnes 1503
liitettiin Moskovaan. Linnoitettiin 1509 (linnoitukset
purettiin 1741. lukuunottamatta Kremljiä).
V. 1552 T. kesti Krimin kaanin piirityksen ja
yhtyi 1605 Vale-Dmitriin. Vasilij Suiskij
piiritti sitä menestyksettä 3 Va kk- Jo 1500-luvun
lopulla Ttssa alkoi metalli- ja aseteollisuus, joka
suuresti elpyi ulkomaalaisten ammattimiesten
1632 asetuttua kaupunkiin, mutta kukoistukseen
se kehittyi vasta keis. asetehtaan perustamisen
johdosta (1720 tehtaassa oli jo 1,160
pyssysep-piiä). E. E. K.
Tula-metalli = n i e 11 o (ks. t.).
Tulasne [tylä’nj, Louis R e n é (1815-85).
rarisk kasvitieteilijä, professorina Pariisissa
v:een 1872. T:n tutkimukset alempien ja
pikku-sienien muodonvaihteluista olivat käänteen
tekeviä sienitieteessä. Kirjoitti ..Fungi hypogaei"
{1851) sekä veljensä Charles T:n keralla
..Seleeta fungorum earpologia" (1861-65. 3 os.)
y. m. J. 1. L.
Tulcea [tultsa], samannimisen piirikunnan
pääkaupunki Romaaniassa, Dobrudzan
pohjoisosassa, Tonavan oik. rannalla, lähellä Tonavan
haarautumispaikkaa; 22,186 as. (1914), joista
pa!jo venäläisiä, kreikkalaisia, turkkilaisia,
tataareja v. m. — Kymmenkunta kirkkoa, pari
mos-keiaa. Lukio. Harjoitetaan kalastusta,
kalakauppaa. Jokisatama. — T:n länsipuolella venäläiset
1791 voittivat 20,000-miehisen turk.-armeian.
Suurvaltainsodassa T. 1916 joutui hulgaarialais
ten valtaan.
Tuleentumisasteet, erinäisten viljeltyjen kas
vien, varsinkin viljakasvien eri kypsyysasteet.
Viljakasveilla erotetaan seuraavat t.:
maito-1. vihertuleentumisaste, jolloin jyvä ja
korsi vielä ovat vihreät ja jyvä maitomaisen,
tärkkelyksenpitoisen nesteen täyttämä, mutta
kasviaihe silti jo on siksi kehittynyt, että jyvä
«1. IX. Painettu »/„ 17
1922
voi itää; keitätuleentumisaste, jolloin
jyvä on vahamainen, mutta ei enää vihreä ja
jolloin korsi on kellastunut ylintä osaa
lukuunottamatta ; t ii y s i t u 1 e e n t it m i s a s t e, jolloin
koko kasvi 011 muuttunut, keltaiseksi, ja jyvä
kovettunut ja saanut sille luonteenomaisen värin;
myös puhutaan kuolleesta tuleentumi
s-asteesta, missä tilassa oleva kasvi on kuollut,
jolloin ravintoyhteys sen ja jyvän välillä on tauon
nut. ja jyvä usein irtaantuu itsestään. Maitotuleeii
tumisasteella korjatusta viljasta saadaan
suhteellisesti edullista olkirehua, mutta vain ryppyisiä
jyviä, jotka itävät huonosti ja kasvavat heikoiksi
taimiksi; keltatuleentuneesta viljasta saadaan
hyvää jauhoa, mutta ei täysin kelvollista
kylvösiementä, joksi on käytettävä täysituleentuneen
viljan jyviä. Viljalajeilla on kuitenkin kyky
(eri lajeilla eri suuri) jälkituleentumiseen sadon
korjuun jälkeen, joten keltatuleentunutkin vilja
voi tuottaa täydelleen kelvollista kylvösiementä.
K. L.
Tulehdus (inflammatio), runsaan verekkyyden
ynnä verestä suonenseinien läpi kudoksiin
tapahtuvan nesteen ja solujenkin tunkeutumisen seu
laatua, jossakin rutimiinkohdassa esiintyvä
sai-raloinen ilmiö, joka kehittyy milloin äkillisenä,
milloin hiipien. T. saa alkunsa tartunnan
aiheuttamana tai myös useanhuituisista ruumista
kohtaavista vammoista, paleltumisesta, palamisesta
tai muusta ruumiin kudoksen liiallis:sta
tulistu-misesta. Se ilmenee hyvin erilaisin
taudinmer-keiu riippuen siitä, mikä elin milloinkin on
joutunut sille alttiiksi tai siitä, onko vioittunut
kohta ruumiin pinnassa vai syvemmällä ruumiin
kudoksissa sekä ennen kaikkea t:n syystä.
Tulehtunut kohta turpoaa verisuonten laajetessa ja
verellä täyttyessä, minkä ohessa verinestettä
tunkee verisuonista kudoksiin aiheuttaen sairaloista
painetta ja siihen perustuvaa kipua. Jos t. on
lähellä pintaa, huomataan ihossa punotusta
samalla kuin se myöskin tuntuu tavallista
läm-pöisemmältä; tulehtunut limakalvo (esim.
kurkku-katarrissa) on niinikään tavallista punaisempi
ja turpeampi. Paitsi näitä yleisiä t:n merkkejä
ilmenee monenlaisia häiriöitä vikaantuneen
elimen toiminnassa. Äkillinen t. saattaa johtaa
kudoksen hajaantumiseen ja kuolioon. Sen ohella
voi kehittyä eksudaattia eli tulehdusnestettä,
joka on joko seroosista 1. heraista
(palo-rakkulassa) , fibrinöösistä (keuhkojen
kudoksessa muodostuvien pienien syyainetulppien
vaikutuksesta), p u r u 1 e n 11 i s t a 1. märkäistä
(valkeiden verisolujen tunkeutuessa verisuonista
tulehtuneeseen kudokseen) tui s a n g v i n o 1 e n
t-t i s t a, veristä. T.-neste kerääntyy
vioittuneeseen kohtaan synnyttäen milloin minkäkin
taudinkuvan. Hitaammin kulkevissa t:issa kehittyy
usein pitkäaikaisen kiihotuksen ailieutuksesta
kudoksen proliferatsioni 1. lisäkasvu,
kudosten liittyminen toisiinsa, niinkuin esim.
keuhkopussin ja sydänpussin t:issa tai
arpikudoksen muodostuminen, mikä jälkimäinen
äkillisissäkin t :issa on taudillisen tapahtuman
lopputuloksena, kun alkuperäinen syy katoaa ja kudos
pääsee korjaantumaan. Vaikka t. alkujaan onkin
luonteeltaan paikallinen, esiintyen jossakin
ruu-miinkohdassa, seuraa sitä useinkin häiriö
ruumiin yleistilassa, mikä muun muassa käy ilmi
ruumiinlämmön kohoamisesta s. o. kuumeesta.
Tula-metalli—Tulehdus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
