Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tullilimiitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1943
Tullivartio—Tulo-
ja lähtökatselmus
1944
set siitä, että tavara on talletettu yleiseen
talle-tusvarastoon. Kun tavara otetaan varastosta, on
uarrantti palautettava yhtiölle.
Suurissa sivistysmaissa on olemassa n. s.
vapaasata 111 i a, jotka tuottavat vielä
suurempia helpotuksia kaupalle kuin edellämainitut
tulliluoton muodot. Vapaasatamat eivät kuulu
tullialueeseen, vaan niihin voidaan tuoda ja niistä
viedä tavaroita ilman minkäänlaista
tullitarkastusta. O. A-e.
Tullivartio ks. Tullilaitos.
Tulliyhdistys ks. Tulliliitto.
Tullus Hostilius [hüatl’-], perintätarinain
mukaan Rooman kolmas kuningas, sotaisa kuten
Romulus, taisteli etruskeja vastaan, voitti ja
hävitti Rooman emäkaupungin Alba Longan sekä
siirrätti sen väestön Roomaan Cælius-kukkulalle.
T. H. sai hallittuaan 32 vuotta surmansa
salamaniskusta muka jumalattomuutensa takia.
k. j n.
Tulo on yksityistaloudelliselta kannalta
katsoen niiden taloudellisten hyödykkeiden summa,
joita taloudenpitäjä saattaa määrättynä
ajanjaksona käyttää tarpeidensa tyydyttämiseksi
vähentämättä alkuperäistä varallisuuskantaansa.
Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että
asianomaisen kaikki tulot todella käytetään
yksinomaan kulutukseen; osa niistä voi myöskin tulla
käytetyksi hänen omaisuutensa lisäämiseksi. —
T:iua saattaa pitää vain sellaisia hyödykkeitä,
jotka ovat sisäisessä yhteydessä niiden saajan
taloudenpidon kanssa. Tämän taloudenpidon
ulkopuolelta saadut t.t, esim. perinnöt, lahjat,
arpajaisvoitot ovat yksityistaloudellisesti vain
saajan omaisuuden lisäyksiä ja
kansantaloudellisesti toiselta toiselle tapahtuvia omaisuuden
siirtoja. ■— Luontoistaloudessa t:na esiintyy joukko
äskentuotettuja käyttö- ja kulutushyödykkeitä.
Rahatalouden vallitessa t. ilmenee rahasumman
muodossa, ja sellaisetkin hyödykkeet, jotka
tuotetaan ja kulutetaan omassa taloudessa,
arvioidaan niiden raha-arvon mukaan. —
Luontois-muotoiseksi k a n s a 1 1 i s-t :k s i on luettava
ensinnäkin kaikki uudet vuoden kuluessa
kulutukseen ja käyttöön joutuneet
kulutushyödykkeet ja edelleen se lisäys, mikä vuoden lopussa
sen alkuun verrattuna on olemassa tuotanto- ja
kuljetusvälineissä sekä raaka-aineissa ja
puolivalmisteissa ja valmiissa, mutta vielä
kauppavarastoissa säilytetyissä kulutushyödykkeissä.
Yksityis-t:t ovat pääasiassa lähtöisin
kansallis-tulosta, joka syntyy tuotannon kautta. Mutta
todellisuudessa vksityis-t:jen summa on paljoa
suurempi kuin kansallis-t., sillä useat
yksi-tyis-t:t eivät ole peräisin tuotannosta, vaan
muista yksityis-t :ista tai osaksi myöskin muiden
henkilöiden omaisuudesta. Viimemainittua laatua
olevat t :t ovat johdettuja t: ja.
Alkuperäisiä t:ja ovat siis kaikki ne yksityis-t :t,
joiden pohjana on saajan osanotto tuotantoon,
joko hän sitten ottaa siihen osaa työllään tai
antamalla siihen pääomaa tai maata, jolloin
tuotantoon 011 luettava myöskin kauppa, pankki- ja
kuljetustoimi sekä persoonalliset palvelukset.
Tämänmukaisesti kapitalistisen tuotantotavan
vallitessa eri t.-lajit ovat seuraavat:
työpalkat (joihin on myöskin luettava liikeyrityksissä
henkistä työtä tekeväin virkailijain palkat) ja
liikeyritysten puhtaasta tuotosta lähtevät t:t:
p ä ä o m a n k o r k o, 111 a a k o r k o ja
liikevoitto (ks. n. ja Korko). Lisäksi tulevat
vielä persoonallisista palveluksista
saadut t:t, jotka ovat verrattavissa joko
työpalkkoihin (jolloin ne ovat julkisilta
yhdyskunnilta, laitoksilta tai yksityisiltä liikeyrityksiltä
saatuja kiinteitä palkkoja) tai (esim. lääkärien
ja asianajajain palkkiot) itsenäisten
liikkeen-harjoittajain t:ihin.
Kansallis-t :n arvioimiseksi on ensin saatava
selville yksityis-t:jen summa. Tämän summan
perille voi likimain päästä niissä valtioissa,
joissa on olemassa t.-vero, tekemällä eräitä
lisä-arvioimisia, koska määrätyn rajan alapuolella
olevat t :t yleensä ovat verosta vapaat. Erään
arviolaskun mukaan yksityis-t :jen summa 1009
nousi Saksassa ja Ranskassa n. 35 miljaardiin
Smkiaan, Englannissa n. 40 miljaardiin.
Saadaksemme nyt tästä yksityis-t :jen
yhteissummasta todellisen kansallis-t: n, olisi siitä
vähennettävä johdettujen t:jen summa, niinmuodoin
tuottamattomiin tarkoituksiin käytettyjen
lainojen korot, asuntovuokrat, pelivoitot j.n.e.. mutta
tämä laskutoimitus on tuskin suoritettavissa jo
senkään vuoksi, että 011 vaikea erottaa toisistaan
tuottavia ja tuottamattomia velkoja. Mitä
yksityis-t :hin tulee, käy eri maiden t.-verotilastosta
selville, että ne suurimmalla osalla väestöä ovat
hyvin pienet. Preussissa, jossa t.-veroa
kannetaan vähintään 900 Saksan markan t:ista, oli
1909 tästä verosta vapaita 45,s % ja sitä
suorittavia 54,» % koko väestöstä; 6,099,422
veronmaksajasta oli 5.477,856 :n tulot arvioitu
vähemmäksi kuin 3,000 markaksi. Suomen
maalaiskunnissa oli 1904 t.-verosta vapautettuja 82,7 %
väkiluvusta, s. o. näiden t :t oli useimmissa
tapauksissa arvioitu 200 mk. pienemmiksi.
T.-veron suorittajista oli 60,i%:n t:t arvioitu
500 mk. pienemmiksi, 1,4 %:n t:t vähintään
5,000 mk :ksi, 0.4 % :n t:t vähintään 10.000 mk:ksi.
Kaupungeissa on useimmissa verottomuuden
rajana 400 mk. V. 1900 oli t.-verosta
vapautettu 82,3 väestöstä. Tätä veroa maksavista
oli vähemmän kuin 1,000 mk:n t :t 57,2 %.:lla,
vähemmän kuin 2,000 mk:n t:t 80,s%:lla,
vähintään 5,000 mk. 8,« % :11a ja vähintään
10,000 mk. 4,0% :11a. Todelliset t:t ovat
kuitenkin varmasti olleet — varsinkin maaseudulla
— näitä arvioituja tuloja jonkun verran
suuremmat. J. F.
Tulo- ja lähtökatselmus on katselmus, joka
toimitetaan maanvuokramielien luopuessa
vuokra-alueesta ja uuden vuokramiehen astuessa hänen
sijaansa. Sen tarkoituksena on saada todetuksi,
lähtevään nähden, missä kunnossa vuokra-alue
hänen lähtiessään on, onko hän saapa korvausta
vuokra-alueen parantamisesta vai päinvastoin
velvollinen sen rappeutumisesta maksamaan
korvausta, sekä myöskin näiden korvausten
määrän arvioiminen, ja tulijaan nähden
vastaisuuden varalta missä kunnossa vuokra-alue on
hänen vastaanottaessaan. Tällainen katselmus
voi myöskin tapahtua kahtena itsenäisenä
toimituksena, lähtökatselmuksena ja
tulokatselmuksena, jos asianosaiset niin haluavat tai kun
uutta vuokramiestä vanhan lähtiessä ei ole.
V :n 1909 maanvuokralain mukaan toimittaa
t.- j. l:n vuokralautakunta, mutta on
asianosaisilla myöskin oikeus, aikaisemman lainsää-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
