Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tulovero ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
l!)51
Tulovero
1!)52
Kummatkin nämä valtiolle menevät verot
lakkautettiin v:n 1910 valtiopäivillä hyväksytyllä
ja lokak. 28 p. 1910 vahvistetulla lailla. Uusi
veromuoto on täällä niinkuin Tanskassa ja
Norjassa tulo- ja varallisuusveron yhdistelmä. Jotta
vakautettuja tuloja ankarammin rasitettaisiin
kuin vakauttamattomia, lisätään arvioituun
tuloon 1/60 arvioidun omaisuuden arvosta. Verosta
vapaat ovat näin laskemalla saadut joko nai
mattomien tai kummankin aviopuolison
yhteenlasketut tulot, jotka ovat 800 kruunua
pienemmät. Vero on säännöllisesti progressiivinen-aina
(i,000 kruunun edellämainitulla tavalla arvioituun
tuloon, alkaen 0,4 % :n ja loppuen 2,«%:n
veromäärään. 6,000 kruunun tuloista on maksettava
1 kruunu kultakin 100 kruunulta tulomäärästä,
mikä arviotietä saadaan lisäämällä mainitulla
tavalla arvioituun tuloon 125 %:n koroitus. Jos
tulot ovat 6,000 kruunua suuremmat, kasvaa
koroitus asteettain aina 5-kertaiseksi.
■Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että
Suomessakin v:n 1863-64 valtiopäiväin
päätöksen nojalla otettiin käytäntöön valtiolle
menevä yleinen tulovero, joka kuitenkin v. 1885
jälleen lakkautettiin (lcs. T u I o s u o s t u n t a).
Maat. joissa osittainen valtiolle menevä
tulovero nykyään on voimassa, ovat seuraavat:
italiassa kannetaan kesäk. 23 p. 1877
annetun lain perusteella veroa tulosta, mikä
saadaan «liikkuvasta omaisuudesta". Vero rasittaa
kaikkia muita paitsi omistajan maastaan ja
rakennuksistaan saamia tuloja. Esikuvansa,
Englannin tuloveron, mukaan jakaantuu vero eri
osastoihin, jotka ovat: 1) pääomaukorot, 2) tulot
kaupasta ja teollisuudesta, 3) työansiosta ja
toimista, 4) valtion ja kuntain viroista ja 5) maan
ia rakennusten vuokraajain tulot. Toisessa ja
kolminnessa osastossa mainituista tuloista ovat
400 liiraa pienemmät tulot verovapaat. 400 800
liiran välillä olevista tuloista sallitaan vähentää
400-500 :sta 250, 501-600 :sta 200, 601-700 :sta 150
ja 701-800:sta 100 liiraa. 800 liirasta ylöspäin
on vero proportsionaalinen. Veromäärä on
heinäk. 22 p. 1894 annetun lain perusteella
l:sessä osastossa 15.i % (eräissä tapauksissa
kuitenkin 20’%), 2: sessa 10%, 3:nnessa 9% ja
4:nuessä 7,so %. 5:nnessä osastossa suorittaa
vuokraaja 5 fc kiinteistöä rasittavasta, omistajan
suoritettavasta maaverosta.
Espanjassa on voimassa samantapainen
Italian mallin mukainen vero, joka on säädetty
maalisk. 27 p. 1900.
Maista, joissa kunnallista tuloveroa kannetaan,
ovat huomattavimmat:
Preussi. Kunnallista tuloveroa kannetaan
prosentittaisena lisäyksenä valtion yleiseen
tuloveroon. Tuloveroa saavat kunnat kuitenkin
kantaa vain siinä tapauksessa, että samalla
kannetaan eräitä reaali veroja. Kunnallista tuloveroa
otetaan myöskin henkilöiltä, joilla on valtion
verotuksessa säädettyä alarajaa. 900 Saksan
markkaa, pienemmät tulot siten, että 420 markkaa
pienemmistä tuloista verotetaan 1:20, 420-660 :sta
2:40 ja 660-900 :sta 4:— Saksanmarkkaa. Jotta
kunnallinen tulovero voitaisiin korottaa
suuremmaksi kuin 100 % valtion tuloverosta, tarvitaan
sisäasiain- ja. raha-asiainministerien vahvistus.
Tanska. Kunnallisen tuloveron perustana
käytetään valtion verotusta varten toimitettua
taksoitusta, johon kuitenkin voidaan tehdä eräitä
muutoksia eräiden tulolajien verorasituksen
korottamiseksi ja veron alentamiseksi eräissä
tapauksissa henkilökohtaisen maksukyvyn
huomioonottamiseksi. Kööpenhaminassa kannetaan
kuitenkin aivan itsenäistä, huhtik. 18 p. 1910
annettuun lakiin perustuvaa progressiivista
tuloveroa.
Norja. Kunnallinen tulovero on tavallaan
ylläesitetyn valtion verotuksen perusteena, joten
veron järjestelyyn nähden voidaan viitata
edellä-sanottuun. Kuntain oikeus veronkantoon on siten
rajoitettu, että vero ei yleensä saa raskaimmissa
veroryhmissä nousta 10%:ia korkeammaksi.
Poikkeustapauksessa voidaan se kuitenkin
korottaa 12%:iin, vieläpä korkeammaksikin, jos
asianomainen kaupunginvaltuusto 3/s
enemmistöllä päättää sitä pyytää, ja saa siihen
hallituksen suostumuksen.
Ruotsi. Valtion tuloveron puheenaollessa
mainittu tuloveron aikaisempi osittaisuus on
kunnallisessa verotuksessa vielä sikäli säilynyt,
että tulovero kohdistuu vain «pääomasta ja
työstä" saatuihin tuloihin. Tämä verotus
toimitetaan nyttemmin itsenäisenä
kunnallisverotuksena. Veroyksikkönä ovat 100 kruunun tulot,
joita sanotaan „bevillningskrona"ksi. Veron
suuruuden vahvistavat kunnat vuosittain.
Suomi. Kunnallinen tulovero on täällä aivan
itsenäinen ja perustuu joulukuun 8 p. 1873 ynnä
elok. 15 p. 1883 annettuihin lakeihin (ks. K u
n-n a 1 1 i s v e r o t u s).
Tuloveroa on sen monien etujen vuoksi
pidettävä yleensä erinomaisen
tarkoituksenmukaisena veromuotona nykyajan valtioiden
verojärjestelmissä. Paremmin kuin missään muussa
verotuksessa voidaan tuloverotuksessa ottaa huo
mioon verot ettavain henkilökohtaiset olot ja
siten toteuttaa maksukyvyn mukaisen
verotuksen periaatetta. Toimeentulominimi on helppo
Vapauttaa verosta. Verovapautuksia voidaan
vaikeuksitta myöntää verokyvyn vähenemiseen
vaikuttavista syistä. Velkojen korkojen
vähentäminen ei myöskään aiheuta häiriöitä. Veron
progres-siivisuus on tavallaan vain tässä verossa
toteutettavissa. Verorasitus mukautuu itsestään
verotettavan tulojen vaihteluihin. Valtiotaloudenkin
kannalta on vero riittävän taipuisa sallien veroa
korotettavan tai alennettavan tarpeen mukaan.
Vero tuottaa yleensä valtiolle vähän vaihtelevan,
mutta kuitenkin yleisen vaurastumisen
seurauksena tasaisesti kohoavan tulon. Tosin on
tuloverolla eräitä varjopuoliakin. Niinpä ei
verollepanossa voida välttää veroviranomaisten
tunkeutumista verotettavien henkilökohtaisiin
oloihin ja asioihin. Verollepanossa esiintyy
sitäpaitsi vielä useita puutteita, mitkä johtuvat siitä,
että on vaikeata saada tuloja varmasti selville.
Ei edes pakollinen veroilmoitus voi antaa
tyydyttäviä tuloksia. Suuri osa varsinkin
maaseudulla asuvista veronmaksajista ei tunne
kirjanpitoa eikä sen vuoksi voi tarkkaan ilmoittaa
tulojaan. Osa verovelvollisista taas vilpillisesti
salaa tulojaan. Kuta kehittymättömämmät
taloudelliset ja moraaliset olot ovat, sitä
huomattavammiksi käyvät nämä puutteet. Olojen
kehittyessä ja verotustekniikkaa kehitettäessä esitetyt
puutteet kuitenkin vähenevät. Aikoinaan
esitetystä ajatuksesta, että tuloverosta olisi tehtävä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
