Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tunnelitauti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1971
Tunnus—Tunnustuskirjat
1972
aistimus pillise kehittymään tietoiseksi havain
noksi. T. saattaa olla yleinen tahi paikallinen
sekä kohdata kaikkia tunnonlajeja, kosketuksen,
kylmän ja lämmön sekä kivun tuntemista, tahi
vain jotakin näistä. Keinotekoisesti voidaan
synnyttää yleinen t. erilaisilla nukutusaineilla,
kloroformilla, kloraalilla, eetterillä y. m. sekä
paikallinen t. kokaiinilla ynnä eräillä muilla
aineilla ja menettelytavoilla, vrt. Anestesia
ja Hypnoosi. SI. 0-B.
Tunnus, kieliop., sellainen taivutusmerkki
(ks. t.), joka sanan vartaloaineksen jälkeen
liittyen tämän kanssa yhdessä muodostaa jollekin
erikoiselle muotokategorialle yhteisen n. s.
alivar-talon, jonka jälkeen vuorostaan toisia
tunnuksia sekä lopuksi taivutuspäätteitä voi liittyä.
Siten on muodossa suure-mp-i-a -mp-
komparatiivin ja -i- monikon, muodossa liuude-tta-isi-in
-tta- passiivin ja -isi- konditsionaalin, muodossa
anno-i-mme -i- imperfektin ja muodossa
vie-tä-mä-n -lii- passiivin ja -mä- III:n infinitiivin
tunnus, -a, -in, -mme ja -n taivutuspäätteitä.
A. K.
Tunnuslause 1. mielilause, lause,
muutamat sanat tai, joskus, yksi ainoa sana, joilla
joku henkilö tai yhdyskunta lyhyesti, selvästi ja
nasevasti ilmaisee, mikä sen käsitys- ja
toimintatavalle on olennaista ja luonteenomaista. T:eita
käyttävät varsinkin hallitsijat ja muut ruhtinaat,
joskus myöskin kansat ja valtiot sekä muut
yhdyskunnat. T:t olivat aikaisemmin tavallisesti
latinankielisiä. Kustaa I Vaasan t:eita olivat
m. m.: Omnis potestas a Deo est (kaikki valta
on Jumalalta). — Beatus, qui timet Dominum
(onnellinen se, joka pelkää Herraa), Kustaa II
Aadolfin: Gloria Altissimo Suorum Befugio
(ylistetty olkoon Herra, omiensa ylin turva; t:n
alkukirjaimet tarkoittavat samalla alkukirjaimia
sanoissa Gustavus Adolphus Sveeorum Rex),
Kustaa III:n: Fäderneslandet (isänmaa). Englannin
t:na on: Dieu et mon drott (Jumala ja
oikeuteni), Yhdysvaltain: Viribus unitis (yhdistetyin
voimin). [Dielitz, „Die Walil- und Denkspriiehe";
Hildebrand, „Sveriges och svenska konungahusets
minnespenningar, praktmynt och
belöningsmedal-jer".J ’ J. F.
Tunnusmerkki, log., ks. Käsite.
Tunnussana, sana t. lause, joka lyhyesti ja
ytimekkäästi ilmaisee jonkun puolueen
ohjelman tai toiminnan perusohjeen; salainen sana,
jonka lausumalla voi päästä johonkin
vartioituun paikkaan. Sotaväessä käytetään
kolmenlaisia salaisia sanoja, nämä ovat: t., huutosana
ja pääsysana. Nämä uudistetaan kuksikin
päiväksi ja samaa päivää varten määrättyjen
sanojen tulee alkaa samalla kirjaimella. T. annetaan
vain upseereille ja niille etulinjan aliupseereille,
jotka ovat upseeripalveluksessa. Venäjän väessä
käytetään t:na paikannimiä. T:ojen avulla
voidaan saada varmuus siitä, tulevatko määräykset
oikeasta paikasta, kuulustella vartiostojen
päälliköitä y. m. M. v. H.
Tunnussignaali (ks. Signaali), vuorottain
punaisista ja valkoisista pystysuorista suunta
-epäkkäistä kokoonpantu suippolippu, jonka
näyttämisellä ilmoitetaan oltavan aikeissa vaihtaa
ajatuksia kansainvälisillä signaalilipuilla ja
-järjestelmällä. F. W. L.
Tunnustaa (hyväksyä, akseptata), varustaa
vekseli hyväksyjän nimikirjoituksella, jolloin
tratasta tulee hyväksytty vekseli 1. tunnuste.
Tunnustaja (lat. confc’ssor), kristitty, joka
vainoissa uskoaan rohkeasti tunnustettuaan oli
jäänyt eloon. T:t saivat seurakunnissa osakseen
suurta kunnioitusta. A. J. P ii.
Tunnuste, hyväksytty vekseli (ks. t.).
Tunnustus. 1. Teol., ks.
Uskontunnustus. — 2. Lakit., riitapuolen antama selitys
siitä, että joku häneen nähden epäedullinen
seikka on tosi tai hänen vastapuolensa tekemä
vaatimus on oikea. Jos t. tapahtuu samassa
oikeudessa, missä se asia, johon t. kohdistuu,
on vireillä, sanotaan, että t. on tehty oikeudessa,
muissa tapauksissa puhutaan t:sta oikeuden uiko
puolella. Tärkein merkitys on edellisellä t:n
lajilla, joka nykyisen siviiliprosessuaalisen
tie-teisopin mukaan voi olla kahta eri laatua, nim.
t. todistuskeinona ja t.
oikeussuhdemääriiystoi-mena (ruots. dispositionsakt). Edellinen
kohdistuu johonkin oikeudenkäynnin tulokseen vaikut
tavaan seikkaan, joka t:n johdosta pidetään
ilman mitään todistusta oikeana. T:n vaikutus
riippuu silloin sen omasta sisäisestä arvosta,
mikä perustuu siihen tosiseikkaan, ettei
riitapuoli yleensä myönnä oikeaksi hänen asemaansa
epäedullisesti vaikuttavaa asianhaaraa, ellei siten
olisi laita. Dispositiivinen on t., kun riitapuoli
sen kautta vahvistaa oikeaksi jonkun
asianhaaran, s. o. selittää, että tahtoo pitää sen oikeana
ilman todistusta. Dispositiivisen t:n vaikutus ei
riipu sen omasta todenperäisyydestä vaan
ainoastaan riitapuolen tahdosta. Jos dispositiivinen t.
ei kohdistu ainoastaan määrättyyn tosiseikkaan
vaan vastapuolen tekemään vaatimukseen, joka
ilmoitetaan oikeaksi, sanotaan sitä
myönnytykseksi (ruots. medgifvande).
Rikosprosessissa ei t :11a ole dispositiivista
merkitystä, vaan se on ainoastaan todistuskeino,
jonka arvon tuomioistuin kussakin
erikoistapauksessa saa harkita. T:ta katsotaan säännöllisesti
täydeksi todistukseksi. Poikkeuksina ovat n. s.
henkeä koskevat rikosasiat ja aviorikosjutut,
joissa t:n lisäksi vaaditaan muita todistuksia.
— Myös eräissä riitaluontoisissa jutuissa, kuten
esim. avioerojutuissa ja n. s. maariidoissa, s. o.
tilusten välisiä rajoja koskevissa jutuissa ei t.
yksistään riitä täydeksi todistukseksi.
Meidän lakimme puhuu t:sta
Oikeudenkäymiskaaren 17:nnen luvun 36 §:ssä, jonka mukaan
,,tunnustettu asia on todistetun veroinen". Vaikka
tämän lainkohdan mukaan t:lla on kokonaan
todistuskeinon luonne, erottaa kumminkin
tieteis-oppimme ja tuomioistuimiemme oikeuskäyttö sen
lisäksi dispositiivisen t :n. — Tunnustuksen
edellytyksinä ovat, että asianomainen riitapuoli on
vähintään 15 vuoden ikäinen ja että hän on
tehnyt t:n selvässä mielentilassa sekä
vapaaehtoisesti. Myös tulee t:n olla nimenomainen eikä
se saa sisältää mitään ilmeisesti perätöntä tai
mahdotonta. Myönnytyksen pätevyydeksi
vaaditaan kumminkin vielä, että riitapuoli
täydellisesti saa hallita riidan esinettä ja ettei häntä
ole petollisesti vietelty antamaan myönnytystä.
B. S.
Tunnustuskirjat, yksityisten kristillisten
uskontokuntain opin ohjeelliset muodostelmat.
Ensimäisenä aiheena kristillisen tunnustuksen
luomiseen apostolisessa kirkossa oli lyhyen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
